Тексты

Valentina MIRONOVA. Runot ollah karjalazien rikkahus

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 22, 2026, с. 4

Valentina MIRONOVA

Runot ollah karjalazien rikkahus

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Vie
kerran
mustoitammo
, gu
pruazniekkupäiväkse
tiedomiehet
vallittih
10. kezäkuudu
. Tämä
päivy
rodih
tärgienny
sendäh
, ku
sinä
piän
vuvvennu
1820 Sakari Topelius-vahnembi omas
kois
pagizutti
Akonlahtespäi tulluzii vienankarjalazii šallunkandajii da
ezmäzen kerran
kuuli
heis
da
kirjutti
mustoh
eepillizii runoloi
. Nenga
miero
tiijusti
karjalazis
runolois
da
rikkahas runoperindös.

Anuksenkarjalazetgi pajatettih
runuo

Puaksuh
myö
ajattelemmo
, ku
karjalazii
runoloi
pajatettih
vaiku
vienankarjalazet, ga
Suvi
- da
Luadogan
Karjalas
myös
eli
maltajii
runonpajattajii. Ezmäzen kerran
runoloi
täl
alovehel
pandih
mustoh
1800 vuozisuan
puolivälis
. Vuozinnu
1845-1848 suomelaine
kielentutkii
David Emanuel Daniel (Taneli) Europaeus kävyi
Luadogan
Karjalah
da
Inkerinmuale eččimäh
kieliainehistuo, häi
välil
čökäldihes Tulemajärven da
Siämärven kylin
, myös
Veškelykseh da
Pyhärveh. Matkoin
aigua
tiedomies
kuuli
da
pani
mustoh
läs
20 eepillisty tekstua
. Nämmä
runot
tovistettih, ku
eepilline perindö
on
tuttu
myös
suvikarjalazilegi. Kahtenkymmenen
viijen
vuvven
peräs
kielentutkii
Arvid Oskar Gustaf Genetz da
rahvahanrunohuon tutkii
Aksel Avgust Borenius käydih
Salmen
, Tulemajärven, Siämärven da
Pyhärven kylih
da
pandih
mustoh
läs
25 eepillisty runuo
. Borenius ezmäzen kerran
kiinnitti huomivuo pajattajih
da
kirjutti
tieduo
heis
. Nenga
häi
mainičči
Elmitjärven maltajua
miesty
Arhippu Muilaččuu (tämä
mies
oli
tundietuloin Marija F’odorovna Arhipovan da
Anastasija F’odorovna Nikoforovan died’oinnu
) da
myös
Pyhärven runonpajattajua Kost’a Gordejevua.
1800 vuozisuan
lopus
Tulemajärven, Siämärven da
Videlen
lähäl
olijoih
kylih
käydih
Hjalmar Basilier, Oskar Relander da
Oskar Adolf Hainari. Nenga
Basilier Tulemajärven Kannilas kuuli
, kui
Ondrei Jegorov da
Stefan
Vasiljev yhtes
pajatetah
ylen
harvinastu
runuo
Lemmingoizes (sen
on
ainavo
suvikarjalaine mustohpandu Lemmingoizen runo
).
Hainari Siämärven Lahten
kyläs
vie
kerran
vastai
Arhippa Muilačun. Paiči
runoloi
oman
matkan
aigua
häi
kirjutti
tärgeilöi kommentaarieloi. Nenga
häi
mainičči
, ku
eepillizii runoloi
enimyten pajatetah
pitkien
talvi-illoin aigua
da
kylis
vie
puaksuh
voibi
nähtä
kanneldu.

Iivo Härkönen runoloin
keriäjänny

Suuren
panoksen
suvikarjalazien runoloin
kollektsien muodostamizeh on
pannuh
Iivo Härkönen. Mies
rodivui
Suistamol ylen
kuulužah
Heroila-Härközen pereheh
. Hänen
Palaga-buabo oli
iänelitkii
da
pajattai
. Iivo pienyössäh kuuli
vahnoi
perindöllizii
pajoloi
da
rubei
suvaiččeman da
kunnivoimah omua
kul’tuurua
. Vuvvennu
1906 mies
loppi
Sordavalan opastajien
seminuarien da
rubei
ruadamah
opastajannu
Suistamol, Salmis
da
Helsingis. Buaban
kuolendan
jälles
Iivo työndi
Suomen
literatuuran
seuran
Rahvahanrunohuon arhiivah
buabas
kirjutettuu ainehistuo. Hänen
materjualat
puututtih
folkloristan
Karle Kronhal käzih
, kudai
rubei
nevvomah
nuordu
miesty
rahvahanrunohuon keriändyhommih. Nenga
vuvvennu
1900 Iivo lähti
omah
ezmäzeh matkah
Sona-kyläh. Pahakse
mielekse
, miehel
ei
olluh
pättävii
dokumentoi
da
ruado
pidi
jättiä
kesken
. Tulien
vuon
Iivo paiči
Sona-kyliä kävyi
Siämärvele, Vuačoilah da
Salmeniškah. Häi
löydi
nerokkahii
runonpajattajii, ezimerkikse
Iivan
Gliimoizen Kolatsellälpäi
, Ondrei Jegorovan Kannilaspäi, Jevsei Jevsejevan Palalahtespäi, Valassi Ivanovan Liävyniemespäi, Pedri Ivanovan Vuačoispäi da
Ivan
Vasiljevan Salmeniškaspäi. Matkan
aigua
häi
kirjutti
läs
20 runuo
, enimyten Hiitolan kozičendupajuo. Myös
pani
mustoh
luguu
, pajuo
, častuškua
. Tulien
vuon
Iivo kävyi
Luadogan
Karjalan
kylih
da
kirjutti
ainehistuo sie
.
Iivo Härközen kolleksii tänäpäi
säilyy Suomen
literatuuran
seuran
Rahvahanrunohuon arhiivas
, kaikkiedah
mies
pani
mustoh
842 tekstua
. Niilöis
Tulemajärven kyläs
panduloi on
72 tekstua
, Siämärven – 42, erähii
tekstoi
oli
kirjutettu
Vieljärven
čupul
. Täs
ainehistos 80 eepillisty runuo
on
painettu
"Suomen
kansan vanhat runot
" kniigukogomuksen toizes
da
nelländes
ozas
.
Iivo Härközel on
suuri
panos
suvikarjalazien runoloin
keriämizes
. Tänäpäi
myö
voimmo
tiijustua
, midä
meijän
ezi-ižät
tiettih
da
pajatettih
. Karjalazien
runoloin
päivänny
on
hyvä
ottua
vie
kerran
mitahto
kniigu
kädeh
da
lugie
iäneh
vahnu
ylen
mieldykiinnittäi
runo
.

Anni tyttö
, aino
tyttö

Otti
korvosen olalle,
Korendosen kainalohko,
Menee merirandasile.
~~5 Ammuldeloo, sholkutteloo.~~
Uusoi nenän
, uusoi perän
,
Uusoi keskellä venosen.
"Hoi
työ
miehet
, mit
työ
miehet
"?
"Myö
miehet
kalamiehet".
10 "Jos olisitto kalamiehet,
Olis
verkot
on
venossa,
Työ
oletto
sulhoimiehet,
Siitisiivet, suutisullat".
Lennän
, lennän
sepän
pajoih
:
15 "Hoi
sinä
seppo Ilmolline!
Kohendele
korvojoine,
Parandele pangujoine,
Siit sanon
sanomat
hyvät
!
Sep’ on
seppo Ilmolline,
20 Mendih
tuonne
kolmet
sulhot
Hiitolasen tyttärehe,
Vägivuoren bunukkahe,
Punavaseh, vereväseh,
Kaksin
vuosin kaupittavah,
25 Kolmin
vuosin kosittavah".
Sepol, sepol Ilmollisel
Sihkö pihtyöt pirahti,
Vasaraset kalahtigo.
Tuhahteloo tubahego:
30 "Maammongoine, kandajoine,
Lämmitäs kyly
läiškäsköitä
Medosissu halgosissu!
Pesen piähyön pelvoipivoks,
Kaglasen kananmunikse,
35 Muun
rungan
muikse hyvikse
!
Maammongoine, kandajoine,
Tuos
on
paida pellervöine,
Iččes neičuna kesrättygö,
Iččes neičuna ommeldugo!
40 Maammongoine, kandajoine,
Tuos
kuadjieset kangahiset,
Iččes neičuna kesrättygö,
Iččes neičuna ommeltugo!
Maammongoine, kandajoine,
45 Tuos
on
kauhtan
kangahine
,
Iččes neičuna kesrättygö,
Iččes neičuna ommeltugo!
Maammongoine, kandajoine,
Valjastelebo hebone
50 Kalaluuhiseh kaljaskahko!
Pane
kuldakägöset kukkumahe,
Solovoit linnut
soittamahe"!
Lähti
seppone ajamah

Sulan
meren
selgiä
myöte

55 Hiitolasen tyttärehe,
Vägivuoren bunukkahe.
Maammongoni, kandajoni
Poijal
sanoo
lähtiessä:
"Hiitolasen pihal
ongo
60 Sada
seiboida salbamossa.
Yks seiväs
on
tyhjy
seiväs
,
Sep’ on
sepon piän
varoihe".
Lähtietäh
on
ajamahe.
Ajetah
karitetahe
65 Sulaa
merda myöte
.
Rubei
Hiitolasen
koira haukkumahe.
Hiitolane sanoo
akallehe:
"Ei
se
meijän
valjgi valehtelluh
,
Luppikorvu lullettanuh;
70 Menes merirandah
,
Seisattele seičemendel,
Kačahtele
kaheksandel
".
Hiitolan akka katshoo mereh
päi
:
"Sotago tulloo
vai
tuli
palaago"?
75 Ajoi
, ajoi
karahutti

Hiitolan on
pihallego.
Oteltiigo omahiseks,
Priimitähe vierahikse
.
Silloin
Hiitolane sanoo
Ilmollisel:
80 "Tules
sinä
tubahego"!
Hyvin
hyvästi syötettihe.
"Seppo, seppo Ilmolline,
Midä
sinä
eččinetkö"?
"Ečin
Anni-ainavostu.
85 Ruvennetko andelemah
?
"Silloin
Annin andelemmo
,
Menes meijän
peldoh
,
Kyndelegö
Kengättömin
jalgasingo,
90 Vyöttömin on
rungasingo"!
Sep’ on
seppo Ilmolline
Menöö tuonne
pellon
piällä:
Ongo mado
mavon
piällä.
"Kun olletto
kiärmehet esipuolel,
95 Silloin
käygiä
ulkopuolel,
Mua
rodiisi puhtahaksi".
Sepon seppo Ilmolline
Kyndeligö peldoseni,
Tuhahtelibo tubaha:
100 "Jogo
rupiet andamah
Anningaista,
Omastasi ollottamah"?
"Silloin
Annin andelemmo
:
Menes tuonne
tuomivon jovelle,
Tuo
on
sieli hauginego
105 Hevon
piädä helpombane,
Ičen
piädä suurembane"!
Sepon seppo Ilmolline
Menöö tuomivon joven
rannal
:
"Hoi
sinä
ukk’, yli
Jumala,
110 Nosta
pilvi
luodehesta,
Toini kohota
koillisesta,
Kolmas
suuresta suvesta!
Hoi
ukko
, yli
Jumala,
Laske
raudaset ragehet

115 Tuomivon joven
sydämeh
"!
~~Kublasteli hauginego.~~
Otti
koppai
nishkuksista,
Tembai
sengö selgäpuoles.
Tuloo Hiitolan tubahe:
120 "Hoi
sinä
Hiitolanj hyvä
, suuri
,
Jogo
annat
Anni-tyttäresi,
Omasigo ollottelet"?
"En
sinussa minne piäse".
Ottaa
, elävänä vaččah
lainuo
.
125 Seppo duumii
vačassugo:
"Lähtisingö persepuoles,
Silloin
tulisin höstien kera;
Lähtisingö suupuolessu,
Silloin
tulisin oksendukses
".
130 Se
on
seppo Ilmollinen
Pani
polven
alužimeksi,
Kulakkasen vasarakse,
Pani
paijan
palgehekse
,
Tago veiči kočurisen.
135 Veitshyön ähkiäy
tyrän niškah
,
Hiitolasen leugah
sai
järähyttää.
Halguau
vačan
Hiitolaisen.
Hiitolanj lattiel
sellällehe,
Seppo piäle
bläššimähe:
140 "Jogo
rupiet Anni tytär
tulemahko"?
"Engö tule
, engö ole
,
Minä
lähten
tedroksi lendoh
".
"Sinä
jos lähtet
tedroksi lendoh
,
Minä
lähten
haukaksi händäh
".
145 "Minä
lähten
suurel
merel

Suureksi joršiksi pagenemah
".
"Minä
hauvikse händäh
".
"Anni tyttö
, aino
tyttö
,
Mene
sinä
suuren
meren
randah

150 Kivusile kirgumaha,
Vastarannal raugumaha,
Pullon
selgie
pustamaha,
Verkon
silmie primiettimähe"!

~~SKVR II 94.~~
Kirjutti
Iivo Härkönen Palalahtel.
Pajatti
Jevsei Jevsejev ("Häkki
"), 51 vuottu
, kuatančoin
luadii
.