Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| Статистика
| ? Помощь
Пехконен Маргарита.
Starinat autetah čukeltuo šuomelais-ugrilaisih kielih
Источник:
Oma mua. № 22, 2026, с. 7
Пехконен Маргарита
Starinat autetah čukeltuo šuomelais-ugrilaisih kielih
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Venäjällä toteutetah projektie, kumpasen rajoissa ammattinäyttelijät iänitetäh šuomelaisugrilaiskielisie starinoja. Karjala niise ošallistu alotteheh.
Piiteriläiset aktivistit toteutetah projektie nimeltä "Venäjän kanšojen iänet: Iänitetty kartta".
– Projektin ideja šynty miun työkokemukšešta. Olin ollun teatterinäyttelijänä ta šiitä koitin iänikirjojen lukijana. Olen kotosin Permin alovehpiiristä. Šiitä šyyštä piätin, jotta projekti keškeyttyy šuomelais-ugrilaisih kielih. Še on keino šäilyttyä näitä kielie, projektin koordinattori Jekaterina Radosteva kertou.
Radostevan mukah projekti keškeyttyy kanšallisstarinoih, šentäh kun nämä starinat tuttavuššutetah perintehih. Projektie varoin valittih 25 starinua.
– Projektissa on mukana viisi kieltä: vepšä, karjala, šuomi, komiperm’akki, ersä ta mokša. Joka kielellä luvetah viisi starinua. Ečimmä starinoja šekä verkošta jotta kirjaštoloista. Ainehiston valinta tuntu erikoisen vaikielta.
Karjalan-, vepšän- ta šuomenkielisen ainehiston valinnašša projektin toteuttajie autettih Karjalan tutkimuškeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin asientuntijat.
– Meiltä kyšyttih, millä karjalan murtehella starina on kirjutettu. Lisäkši ratkaisima luatijanoikeuvukšie koškijie kyšymykšie, instituutin ruataja Svetlana Nagurnaja kertou.
Projektin ominaisuona on še, jotta starinoja luvetah kanšallisien teatterien näyttelijät.
– On miellyttävä, jotta kaikki ihmiset, ketä pyytimä liittymäh projektih, oltih valmehet ošallistumah šiih, Radosteva huomauttau.
– Olemma jo käynyn Permin alovehpiirissä šijottujašša Kudimkarissa tallentamašša starinoja komiperm’akin kielellä. Kun kuuntelima näyttelijien pakinua muamonkielelläh, kävi šelväkši, jotta heilä tämä ei ole eksottista, toimikunta kirjutti projektin VK-šivulla.
Muutoma netäli takaperin projektin toteuttajat käytih Karjalašša tallentamašša starinojen iänissykšie. Starinoja šuomen, vepšän ta karjalan kielellä luvettih Karjalan kanšallisen teatterin näyttelijät Julija Kuikka, Aleksandra Aniskina, Andrei Gorškov ta Ronja Kinnunen.
– Projekti on mielenkiintoni, šentäh kun še kannattau vähemmistökielie ta šen kautti niijen kulttuurie šemmosena aikana, kun muailmašša on äijän muutokšie. Ušein šemmosina aikoina unohamma herkäšti niin šanotut pienet ta vähemmän tärkiet kulttuurin ošat, ta šen kautti ne šuatetah kokonah kavota, Kinnunen kertou.
Näyttelijä on luken starinoja šuomen kielellä.
– Olen iloni, jotta šain kučun täh projektih, ta kannattamah kielen kulttuurikokonaisutta Karjalan alovehella. Olen luken starinoja ta luatin iänissykšie aikasemminki, ka tämä on enšimmäini kerta, kun olen mukana šemmosešša projektissa, näyttelijä jatkau.
Kinnunen on luken kolme starinua.
– Luvin starinoja, kumpaset ei oltu miula aikasemmin tuttuja, ta oli mielenkiintoista lukie mitänih hyvin tutulta kuulujua, ka uutta. Työ oli miula helppo, šentäh kun pakajan kieltä muamonkielenä, hiän jatkau.
Kinnusen kollega Julija Kuikka on luken starinoja vienankarjalakši.
– Olen kotosin Kalevalašta ta olen kuunnellun vienankarjalaista pakinua lapšuošta. Omakšuin kielen ämmöltäni ta opaššuin šitä koulušša. Vienankarjalan kielitaito autto milma šuomen opaštumisešša, näyttelijä kertou.
Iänissykšien tallentamisešša Kuikalla ei šyntyn vaikeukšie, šentäh kun hänellä on jo ollun kokemušta tällä alalla.
– Ošallissun šiännöllisešti karjalan- ta venäjänkielisien materialien tallentamiseh Karjalan rativoyhtijöššä, Kuikka šanou.
– On hienuo, jotta on olomašša kantakanšojen kielie kannattajie alottehet, hiän koroštau.
Projektin tarkotušryhmänä ollah lapšiperehet, koululaiset ta šuomelais-ugrilaisie kielie opaštujat ihmiset.
– Ymmärrämmä, jotta meijän projekti voi kiinnoštua ihmisie, ket ei ošata šuomelais-ugrilaisie kielie. Šiitä šyyštä starinoja iänitetäh šekä šuomelais-ugrilaisilla kielillä jotta venäjäkši. Verkkoh latatah 50 iänissyštä, Radosteva huomauttau.
Starinojen iänissykšet latatah projektin VK-šivulla šekä erilaisih podkast-palveluih.
– Myöhemmin iänissykšet löyvytäh projektin kotišivuilta. Täh aikah verkkošivu on työn alla. Šuunnitelmien mukah še avatah yleiskäyttöh 8. šyyškuuta, kun Venäjällä juhlitah Venäjän kanšojen kielien päivyä, Radosteva kertou.
Venäjän kanšojen kielien päivä on uuši juhla. Še lisättih Venäjän juhlakalenterih vuotena 2025 presidentin ehotukšešta. Juhlapäivyä vietetäh runoilija Rasul Gamzatovin šyntymäpäivänä. Tänä vuotena juhlapäivyä pietäh toista kertua.