Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Сидоркин Валерий. Säntämän manasteri innoššuttau taiteilijie
Сидоркин Валерий
Säntämän manasteri innoššuttau taiteilijie
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Näyttely
on omissettu Säntämän Uspenjan naisien manasterin 450-vuotisjuhlalla .
Manasterin istorija alko šiitä , jotta Pyhän Aleksanteri Syväriläisen opaštuja manahha Afanasii opaštajan kuoloman jälkeh piätti peruštua erakon elinpaikan Karjalan šuviošašša .Hänen yritykšien anšijošta Uspenjan erakon elinpaikka šynty Säntämäjärven ta Kylyjärven välissä šijottujalla kannakšella 30 virstašša Aunukšešta Säntämä-kylän lähellä .Manasteri ilmešty šiih paikkah jo Afanasin kuoloman jälkeh vuotena 1577.Ajan mittah Afanasii liitettih pyhien lukuh .
Enšin manasterissa oli vain kymmenen naista , ka myöhemmin šiitä tuli Karjalan yksi tunnetuimmista manasteriloista .Še kešti ušeita tragisie tapahtumie .Ruoččilaiset monta kertua tuhottih šitä hyökkäykšien aikana .Manasteri monta kertua poltettih .Onnakko šiitä še elpy tuhkašta puitto starinamaini Feniks-lintu .Näin oli i šen jälkeh , kun manasteri pantih kiini Neuvoštoliiton aikana ta kokonah hävitettih Šuuren Isänmuallisen šovan vuosina .
Viime vuosina manasteri muanittelou taiteilijie .Kakši vuotta takaperin taitomualarit ta grafikot Karjalašta , Piiteristä , Velikii Novgorodista ta Leningradin alovehelta vietettih šiinä ulkoilmamualaukšie .Matkojen aikana taiteilijat luotih tauluja .
Manasterin kivi - ta puukirikköjä , časoun’oja ta šitä ympäröiččijyä maisemua kuvattih monet taiteilijat .Näyttelyššä esillä on heijän harjotelmie , kumpasih on kuvattu Säntämän manasterin muistopaikkoja , šekä manasterin johtajattaren Varvaran ta toisien manasteričikkojen muotokuvie .
Näyttelyh voipi tutuštuo 5. heinäkuuta šuaten .
Säntämän manasteri innoššuttau taiteilijie
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский