Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Valentina Libertsova. Karjalazien kiellot da käskyt. 1
Valentina Libertsova
Karjalazien kiellot da käskyt. 1
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Tämä
runo kiinnostutti sil , gu monien Väinämöizen kozičendujuondehien variantoin keskes se ainavo eruou nimel "Väinämöizen kiellot " da on lyhyembi toizii .Lyhyembi se on , vikse , sendäh , gu runonpajattai M .I . Kundoz’orova ei voinnuh mustoittua pajuo loppussah , muga sellitetäh runoloin keriäjät Nina Lavonen da Nina Onegina .
Nuorile n’erokse
Ga vie yksisama lugiettuu kerras juohtutah mieleh Väinämöizen nevvondat-kiellot Elias Lönnrotan "Kalevalaspäi " (runot 36, 37).
Enzimäine yhtenpagin loppehes Kullervon kargien ozan runosarjah , lapsien vahnembii nevvotah pokoroičendanke ei andua nikonzu omii poigazii vierahile kazvatettavakse .
Toizes yhtenpaginas häi kieldäy nuorii miehii eččimäs kuldazii da hobjazii viluloi naizii seppy Ilmarizen mugah .
Väinämöizen kiellot -runos paginkanzannu on sanottu buiteku Väinämöizen nuorembi velli , ga se voibi olla pandu yhteh kaiken nuoren polven kuva .
Paiči sidä tämän pajon rivit ei olla lujah sivottu rinnal olijoin kozičendujuondehienke .Andilahan valličendah niškoi ollah vai kaksi kieldorunorivii :
Šiinä kielti Väinämöini ,
Epäsi šuvantolaini
vanhan nuorta noutamašta ,
kaunista käkijämäštä ;
kielti uimašta uhalla ,
veikan vettä šoutamašta ,
kilvoin neittä kos’s’omašta
Toisen , nuoremman keralla .
Tavallizesti "Kalevalas " da eeppizis pajolois muga naizet soimatah Väinämösty .Iče häi paheksiu vai ei tapahtunnuzii naindoi da viärittäy iččiedäh , gu liijan myöha , jo vahnate kiändyi kozičendoih da perehtymizeh .
Hobju on huolekse
Toinah erilline runo , Väinämöizen – kaikkeh luaduh älykkähän vahnan miehen – oigevustilua todevuttai , kuduah syvendyi eriluaduine siändölöin "kodeksu ".Sen ozuttau Uhtuol kirjutettu sananpiä Grigorii Makarovan kogomuksespäi da nevvondan algu Kalevalan 37. runos :
Kielti vahna Väinämöini
kullalla kumartamašta ,
hopialla horjumašta .
Kuldu-sana karjalan kieles on monimerkičykselline , ga otettu rinnai hobju-sananke täs merkiččöy bohatuksen .Karjalazien kosketus nenih kallehih , ei pädijih talovuon raudoih on ilmoitettu Grigorii Makarovan kogomukses da sanakniigas otettulois sananpiälöis : Tervehys on kuldua kallehembi .Praudu on kuldua kallehembi .Hobju on huolekse .
Voibi smiettie , gu moine kosketus oli toizilgi rahvahankanzoil , se nägyy yhtenjyttyzis ven’an sananpiälöis .Jiäy vai ovvostua , konzu da kuspäi myö – XXI vuozisuan eläjät ristittyöt - rubeimmo pidämäh piäarvonnu dengoi da rikkahuttu .
Tämä runo sih kyzymykseh vastavustu ei anna .
Vaččua myöte vastineh
Eräs eeppizen piähengen nevvo on sivottu ihan rakkahuoh .Mieron folklouras dai kai Biblien perindölöis myöhäzih ruavahien da vahnoin rahvahien yhtehmenendöih oli kunnivolline kosketus .
Kai lapsile , kuduat rodivuttih moizis vahnuigähizis perehis , annettih mittuotgi kummallizet tavat , nerot .
Ga eigo hos igäväs Väinämöizen kogemukses on tulluh karjalaine perindö nuorembannu mennä yhteh , da vie ku vastineh olis mieldy myöte ?
Erähäs kuvves laihinmerkilöih otetus rivis kirjuttajan sanoinke , kudamis on ozutettu , ku Väinämöine pagizou nuoremban vellenke , silmiennägeviä kielduo jo ei ole .
Kiellot vai käskyt
Tiettäväine , nevvondat voijah olla ilmoitettu kui kieldavoloinnu , mugai nevvoloinnu , opastamizen da käskylöin mugah .Sanommo , kymmenes Biblien käskys on seiččie kielduo da vai kolme käskyy .Täs runon ozas on ylen runollizesti kuvattu miehen ihandeh , kuduan peräs vikse pidäy pyzyö .Enzimäzikse verdavuksekse on käytetty metaforu :
Kaunis on kattila tulella ,
vaikka vettä kiehukkoho …
Piäh tulou kuulužu vahnugrekkalaine kuva , käytetty Nikolai Zabolotskoin Tuhmu tyttöine -runos :
Gu ollou muga , mibo sit on čomus ?
Da mindäh sidä nenga kunnivoijah rahvas ?
Se ongo ast’e , tyhjy sydämeči ,
Vai se on asties pilkettäjy tuli .
Arvostandu vihjavuksenke toivotandah moizii taboi miehes , ku täyzi syväindö da aktiivizen toimindan kygy , ilmoitettu kiehujan tulel kattilan kuvah , jatkuu ielleh erähäs kahtes runorivis :
…hyvä on mieli miehen piäššä ,
väki ei viännä hartioita…
(91. sivu ).
On nägyvis tovelline vastavus ven’alazel viizahuol "Vägi on – mieldy ei pie " (Sila jest’ – uma ne nado ) da yhtenjyttyzys karjalazien sananpiälöin kel "Nero ei ole selläs kannettavu ", "Nero niškad ei paina ".Ongi ihan lähäine runon tekstah sananpolvi , miehes yhtes olijoi vägie da mieldy todevuttai : "Еi šäre mieli miehen piätä , väki ei viännä harteita ".
Itku ei kuulis kujil
Ielleh mennäh vie nelli käskyy , kudamat sai mustoittua pajattajal , sežo ozutetut gu Väinämöizen nevvot nuorembale vellele :
Šanoi vanha Väinämöini
nuoremmalla veijollanša .
Iče käsky on gu nygyaigaine toivotus hyvittelendykortilois , kuduan todevutandu on kiini ei ičes ristikanzas , a ulgopuolen ololois da voimis , ristikanzan elaigah vaikuttajis :
Itku ei kuuluisi kujilta ,
valituš vajojen piäštä…
(91. sivu ).
Nämien rivilöin sellitändät voijah olla eriluaduzet .Eeppizes perindös elotoit ezinehet tavallizesti itkietäh omua tarviččemattomuttu , kui , sanommo , veneh , kuduan Väinämöine vastai rannal Pohjolah lähtendän iel .Pordahat da piha voijah itkie sentäh , gu niilöin kauti harvah kävelläh , kodi , konzu on hyllätty , unohtettu .
Myö Voitonpäivän hantuzis voimmo kuvitella perehen , kudai tuli krinčoile provodimah voinale omahistu .Svuad’butavoin ymbäristös piha da pordahat , tiettäväine itkietäh andilahan tilua .Käskylöis nuorembale vellele on ilmoitettu toivotus hädättömäh , ozakkahah elaigah , konzu pordahazet ei halleta , pihal ei itkietä lapset da žiivatat .
Karjalazien kiellot da käskyt. 1
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
(91.
(91.