Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Kuin t’yödä ruavoimma?

Corpus: Dialectal texts

Tikhvin

Informant(s): Kondrashova Pelageja Grigorjevna, 1894, Selishe (S’elis’s’a), Boksitogorsky District, Leningrad Oblast
recording place: Selishe (S’elis’s’a), Boksitogorsky District, Leningrad Oblast, year of recording: 1967
recorded: Рягоев Владимир Дмитриевич

Source: Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, (1994), p. 218-220
audio archive of ILLH, KarRC RAS: №938

Kuin t’yödä ruavoimma?
(Karelian Proper)

Viel’ä ka t’yödä.

- Nu, sanoš. Kui työ t’yödä ruo-, työdä ruavoitta?

Kuin t’yödä ruavoimma. Kyl’vettih-

- Sano sinä l’iinan kazvatandašta, loppus sah.
Kui se tuloo vuattiekse?

Liinua?
L’iinua kazvatetti. Ka tämän, ičen korgehuot kažvet’t’ii kaikki iel’l’ä. Ku vähäzen ka šiel’ä, myt’t’yöt to koirakšed luad’iečetaah, što n’äidä koiritaah pois’. L’iina že s’iemen’inke jiäh, a n’ämä mit’t’yöt to toized viel’ä d’eritää pois’. Tukkuloih. Šidän i l’iinan d’er’itää. N’ämä s’iemenetena kaikki. Kuivataa. Ahavoičetaa da kolot’itaah. Šidän n’äistä s’iemen’il’öistä jo šurvottii s’iemen’il’öi, kukkua luajittii, piel’l’ä, kukkoloim piel’l’ä pandiih i kaikkiene hän god’iečeh, hod’ kunne, n’i hän god’iečeh tämä šiemen kaikkiene, tämä l’iinaa.
I, ai n’ämä. L’iinad l’ivotetaa, pannaa l’igooh. Haadoih, l’ibo kunne. L’ivotetaa, s’iel’ä ääjäg aigua pijetää. Šidän noššetaah hiäd. L’evitetää viel’ä vähäzel’di viel’ä nurmukoilla, nurmella, a šidän ka heidä lookutettii. Kod’ilazed loukut oldii, puuhizet. N’äil’l’ä lookkuloilla lookutetaa, lookutetaa, šidän pikkuruzet korgiezed l’ipšuzed, l’ipšutaa. A šidän vivotah da ka urohilla annetaah, kešš on urohod da kaikki. Hyö ka kezrättii kaikki heistä nuorua. Kaikki, lujad nuorat. Hyväd l’iendii. Luajitaa luajitaa, kaikenn’ävöistä nuorua, hoikaista i, pakšuista i.
A pelvašta kyl’vimmä, nʼi pelvašta ruavoimma toožo ka yöl’öil’l’ä i, päivil’l’ä i. Lookutimma, šidää. Lookuttamizen jo l’ipšuimma jäl’geeh, šidän jo vivoimma. Šidän jo harjoilla harjaimma šel’giešti. A, šidän ku harjuamma da. Ku jo, rubiemma kezriemääh heidä, vadvomaa, da kezräimmä kaikki. Pävät i, yöt šiel’ä, kaikki kezräimmä. Kezriemmä kezriemmä. Äjän kezriemmä. Vyyhtä kezriemmä ääjän, šidäm pežemmä. Valguomma vyyhed, šidäm pežemmä. Šidän jo rubiemma heidä. Kerimääh da. Kiämitä da kerimää da luomaa da.
Luomma kangahad, da kuvomma vuatetta heist ääjän. Vuotetta kuvomma, kuvomma, ääjin kuvoimma iel’l’ä. Ku tuloo šuuri pyhä, kaikki i kuvomma joga päävie. Šidän n’ämä vuattiettena kuvomma, da obar’imma palavalla. Da l’evitämmä. Šängel’l’ä. Tänne ogordoih. Kaikki ka n’äin. Vuatehiz’ie vain i pijimmä. Ka n’äidä joulun, s’itsovoloi n’imidä. Luajimma ka ičel’l’ä kurkazed vuatehized. I ka kalžud vuatehized, i kaikki vuatehizet. I räččinän’e vuatehin’e i. N’imid eij ollun. Tädä muista...

- Äijjälgo suksel kuvoitto?

Äijjängo -?

- Äijjälgo-?

Ääjäl’l’ägo šuksella?

- Ääjäl’l’ägo šuksella?

Kuvoimma kahella. I kuvoimma. N’el’l’äl’l’ä, a po-, post’el’iloi šomie kuvoimma n’i, kolmella. Kolmella šuksella. Šomie, t’ikovoiloi. Post’el’iloi. Kolmella kuvoimma. Što hää. Piel’l’ä pään. Ožuttuačetaa kaikki, dolovoit. Kruas’itut, n’i hyö šomat i tullaa. Muin’e doroga, šomad. Ka kuvoimma.

- Kuiba vuatetta kruas’itah? Muissadgo mil’l’ä kruas’itta työ?

A vuatetta myö kruasimma, iel’l’ä i kruaskua väh ol’i, ei suanun n’imistä naživie. A ka mänemmä, da mečäštä mit’t’yžie to marjoi muštie keriemmä, kangahalda ka šiel’dä. Kuin heidä kučuttii že, muštie n’äidä marjoi? En jo mušta kuin kučuttii.

Naapuri: Šijambuola.

Šijambuola. Nu ka näihen. Otamma da kruas’imma šijambuolal, kuporossua palazem panemma. Kaikki koissa. L’ibo tädä. Kruas’ima muššakši. A ku ruškieda pidää, ka muista, n’i l’eppie. Kettua der’immä. Kettua d’erimmä, d’erimmä. Pos’t’el’iloi pidää kuduo, n’i dorogazed ruškiezed luad’ie. Ei jo l’iennää ku šavinazed dorogazed. Da tädä l’eppie panemma puizeeh. Da k’ipatkall obar’imma. Kivie laššemma šinne. Hien kiehuu, kiehuu. Luad’ieččoo yl’en jo ruškie, kruaska. A myö šinne vyyht’il’öi. Kruas’imaa. Što pidää hyvie pos’t’el’iloi, matrassuloi kuduo. Kruaskua väh ol’i. Kaikki ka n’ään. I kruasimma n’äih. I ka kuvotaa, dorogoin’ i laškie muiz’ie šomie. Kah.