Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Užmanašta
genre: Narrative
Informant(s):
Danilova Fekla Stepanovna, 1906, Poduzhemje (Užmana), Kemsky district, Republic of Karelia
Jakovleva Evdokija Saveljevna, 1902
Stepanova Marija Jakovlevna, 1907, Poduzhemje (Užmana), Kemsky district, Republic of Karelia
recording place:
Poduzhemje (Užmana), Kemsky district, Republic of Karelia,
year of recording:
1970
recorded: Федотова Виено Петровна
Source:
Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, 1994, p. 134-135
audio archive of ILLH, KarRC RAS: №1396/1-2
Užmanašta
Karelian Proper
Poduzhemye
Ihan goralla meil’ä.
Užmana a, t’ämä..., koški, kun kävel’d’ii kaikičči tuuvalla Moskovašt’a, kun kežil’l’ä, keväil’l’ä. Tullaa t’ät’ä kaččomaa..., yl’en hyvä. Sielä kävel’it, siel ol’i mal’inua meil’ä, no kivikkö kun ol’i ymbäri. Siel’ä ogoroodad rahvahan, karttofel’imaita ol’i siel’ä rahvahalla. Pandu äijil’l’ä. Yl’en ol’i hyvä.
Še ol’i väkövä koški. Siin’ä katko hirret kahekši.
A s’iinä kožešša meil’ä s’omgua pyyvettii, meil ol’i s’ielä mieron zaboora. Kaikičči keväil’l’ä mieron zaborua strojima koko kyl’ä... Šil’l’ä, zaboralla kamanduičči kyl’ä. Strojitaa, s’iitä ruvetaa joko päivä kävel’ömää, kymmen’en hengie kačotaa, koko ven’ehil’l’ä šouvetaa, i siitä annetaa, juataa kaikilla.
Enžis’t’ää makšettii n’i kuun, što ruatopäivä. Monta annettii, ruato...
Jokahizella funtta annettii kaloa.
A siitä kum makšettii se, n’e, ruatopäivät, noo, no n’i siit’ä annettii norma. Joka, joka taloo, mi ol’i lašta, ket’ä, kel’l’ä, keššä ol’i, vet šuuret oldii sem’jat.
Kaikil’l’ä annettii.
Annettii, siit’ä kavel’d’ii. Ven’eh, alapiäštä kävelöu, toin’i yl’ipiäštä sitä saborua kaččomaa. N’e old’i me..., mer’oožad luajittu, šuuret t’ämämmoiset, kun n’iät täššä, puol’imerrat. N’e siit’ä et’... semmoiz’il’l’ä bokil’l’a noššetaa, siel’ä om puol’i kalua.
No, siel’ä čolovek še.
Kakši hengie mänöu s’iämee n’iit’ä.
Int’er’eesno ol luajittu že, meilä on, mieron on zabora.
Meil’ähän kalalla el’et’t’ih.
S’omgalla, parahalla kalalla.
Meil’ä i ol’i. Ka šatoja ven’ehie pyyt’ämäššä illoilla, kežäl’l’ä, vot ijun’ašša, kun načn’ecca se lof s’oomgi. I s’iit’ä do pooz’n’ei oos’en’i. Še viel’ä t’ämä, kežäs’omga puuttuu. Kinda, hiän ol’i toože ruškie, no nazivaiččii kinda, ol’i še pien’i kala, pien’embi kala, no dva kilogramma, siel’ä dva s polovinoi oldiih šemmoset. A sykyzyl’l’ä rupiou puuttumah sygyšs’oomga. Šuamoi čennoi... s’omga.