Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Oza-suarnu
Oza-suarnu
Livvi
Syamozero
Oli
enne kaksi vellesty .Yksi oli bohattu , toine kewhy .Kewhy velles ruadaw yöt i päivät , yksikai hänel syvvä ni midä ewlo , i lapset hänen čut’ ei nälgäh kuolta .A bohattu velles rua ni midä ei , yksikai eläw ylen bohattali .Kewhy velleh rubei akan kera pagizemah :
– Što za okazii nengoine : meijen veikoi rua ni midä ei , yksikai eläw bohattali .Mi tahto ga on čuwdo .Myö ruammo yöt i päivät , yksikai syvvä ni midä ewlo , lapset meijen nälläs ollah .
Erähän huondeksen kewhy velles lähtöw meččäh hebuo tuomah .Puuttuw häin kaskenajajih , yheksä miesty meččiä leikatah , i kyzyw miehil :
– Midbo työ miehii oletto ?
Miehet sanotah :
– Myö olemmo sinun vellen Ozat , bohatan Ozat .
A kewhy velles sanow :
– Kusbo minun Oza on ?Ongo minul Oza miittyine tahto ?
Net miehet sanotah :
– On sinul Oza , sinun Oza maguaw mustan meren rannas suwrel kivel , ruskiel vuattiel kattanuheze i maguaw .
A kewhy velli sanoi :
– Kuibo voinow händy nähtä ?
– Nähtä voit sinun Ozua .
Mene sinä Ozalluo , ota kolme pihlastu viččua i Ozalluo mennet i selgäh vičoil niilöil rapsua , i Oza nowzow maguamas i kyzyw : "Midä tuliit "?Siit sano iččes položenii .
Muga i ruadaw .Lähtöw kewhy velles Ozalluo .Ottaw kolme pihlastu viččua i menöw Ozalluo .Menöw Ozalluo , kaččow – maguaw ruskiel vuattiel kattanuheze mies .Ottaw selgiä vaste vičal išköw , i Oza nowzow maguamas i Oza kyzyw :
– Midä tuliit ?
Mužikku sanow :
– Sinä maguat , a minun lapset kuoltah nälläs !
A Oza sanow :
– Annan minä sille pyhkimen .Menet kodih , konzu syvvä pidämäh ruvennow , siit pane stolale pyhkin : roih sille syömisty , d’uomistu kaiken ualastu , midä vai sille pidänöw .
I lähtöw mužikku kodih .Menöw mužikku kodih .Lapset nälläs väd’žistäh .Lapset sanotah tuatalleh :
– Nygy pidäw meile nälgäh kuolta .
Mužikku ottaw pyhkimen stolale levittäw , siid rodiew hälle syömisty i d’uomistu , midä vai pidäw .Lapset istutahes stolah , syvväh – d’uvvah , i rodiew lapsile hyvä .Eletäh lapset ihastuksis nedälin päivät , d’o lapset lähtietäh pihale hyppimäh .Konzu lapset nälläs oldih , ei voidu kävvä ni pihale hyppimäh , siit ruvettih pihale käwmäh .A bohattu velles kaččow sidä dielua .Mennäh lapset diädöllyö pertih .Diädöh rubiew kyzelemäh :
– Midä syöttö ?
Lapset sanotah :
– Meijen tuatto toi pyhkimen , stolale gu panow , siid roih syömisty , d’uomistu , zakuskua , viinua .Nygy syömmö da d’uommo , meil on hyvä eliä !
Bohattu velleh duwmaičow : "Pidäw neče pyhkin muanittua veikoil iäre ".Bohatale vellele tullah gost’at : papit , ur’adniekat .Bohattu velli menöw kewhän vellellyö , sanow :
– Anna , veikoi , pyhkin , mille gost’at tuldih .Gost’at gu lähtietäh , siit minä annan pyhkimen därilleh .
I andaw kewhy velles pyhkimen .Pyhkimen andaw kewhy velles bohatale .Menöw bohattu velles kodih , levittäw stolale pyhkimen : roiheze hälle syömisty , d’uomistu , midä vai pidänöw , zakuskua , viinua , i käsköw gostie syömäh .Gost’at istutaheze stolah – papit , ur’adniekat – syvväh , d’uvvah hyö i humaldutah .Ruvetah pajattamah , siit piiruitaheze sutkat .Gost’at lähtiettih bohatan vellellyö iäre .
I rubei pidämäh kewhän vellen lapsile syvvä , i sanotah tuatolleh :
– Tuatto , nygy meile syvvä pidäis !
Tuattah sanow lapsile :
– Mengiä , tuogua pyhkin diädäs lyö .
Lapset mennäh , sanotah :
– Diädö , anna pyhkin , meile syvvä pidäis .
Diädoöh sanow :
– Minä , kačo , pyhkindy en anna , mengiä iäre !
Tullah lapset tuatalluo kodih .Tuatalleh sanotah :
– Ei diädö pyhkindy andanu .
Tuattah menöw iče velleh lyö .Menöw sinne velleh lyö , sanow :
– Anna , veikoi , pyhkin iäre .
Bohattu veles sanow :
– Minä pyhkindy en anna !
Ruvettih hyö zdoirimah .Ottaw bohattu velles ufatkoin kere provodiw kewhän vellen iäre pertis .Tulow kewhy velli lapsielluo , lapsile sanow :
– Nygy pidäw meil nälgäh kuolta , veikoi mille pyhkindy ei andanu .
Lapset ruvettih itkemäh .Kewhy velles duwmaičow : "Pidäw lähtie Ozalluo kävvä ".Lähtöw kewhy velles Ozalluo .Ottaw kolme pihlastu viččua i menöw Ozalluo .Sanow ozale :
– Nygy minä tuliin sinulluo , minun lapset nälgäh kuoltah .
Oza andaw hälle kukkaron .Kukkaron moizen andaw : ota mi tahto kukkaros d’engua , d’engat ei loppei .
Tulow kewhy velles lapsielluo .Ottaw ostaw leibiä lapsile , čuajuw , zuaharii , syömisty kaiken ualastu , nižustu .Rubiew lapsie syöttämäh ylen hyvin .Lapset d’o ruvetah pihua myö kävelemäh , hyppimäh .I mennäh lapset erähän päivän diädällyö pertih .Rubiew diädäh lapsil kyzelemäh , sanow :
– Viego midä on syvvä teil , lapset ?
Lapset sanotah diädälleh :
– Meijen tuatto toi kukkaron , ota mi-tahto kukkaros d’engua , d’engat ei loppei .Siid ostaw meile ]eibiä , čuajuw , zuaharii , nižustu , syömisty kaiken ualastu , meil on nygy hyvä eliä !
Bohattu velles duwmaičow : "Pidäw neče kukkaro muanittua iäre – ei mikse pidä kewhäle nengostu kukkaruo ".
Tullah bohatan vellen tyttäreh sulhaizet – kupsan poigu .Häin sulhaizet priimiw , syöttäw , d’uottaw i luadiw svuad’bon kupsan poijale .Menöw bohattu velles kewhän vellellyö .
– Anna , veikoi , kukkaro svuad’boa pidiä .
Svuad’bon proidihuo minä annan därilleh kukkaron .
Kewhy velles andaw kukkaron bohatale .Bohattu ottaw kukkaron , menöw kodih , avuaw kukkaron , ottaw d’engua kukkaros , mi vai pidäw , i rubiew svuad’boa pidämäh .Pidäw svuad’bon ylen šikarno .Ostaw viinua svuad’bah , svuad’barahvahale , i d’uottaw susiedoile ylen äijän .Susiedat händy blahodaritah .Svuad’bah lopei se , i menöw kewhy velles pakiččemah kukkaruo .
– Anna , veikoi , kukkaro iäre , pidäw lapsile syömisty ostua .
Bohattu velles sanow :
– Kukkaruo minä en anna !
Kewhy velles sanow :
– Anna , veikoi , kukkaro , minun lapset nälgäh kuoltah .
Bohattu sanow :
– Kuoltaneh , ga kuolgah , minä , kačo , kukkaruo en anna .
Ruvetah hyö sporimah .Ottaw bohattu velles ufatkan kädeh i provodiw pertis ufatkan kere .Tulow kewhy velleh kodih lapsielluo , sanow :
– Nygy meil nälgäh kuolta pidäw , ei veikoi andanu kukkaruo .
Kewhy velles duwmaičow : "Nygy pidäw vie lähtie kävvä Ozalluo , midä häin vie sanow ".Lähtöw kewhy velles Ozalluo .Ottaw kolme pihlastu viččua .Menöw kewhy velles ozalluo .Oza maguaw ruskiel vuattiel katettu .Išköw pihlaizel vičal selgäh .Oza nowzi maguamas . Oza sanow :
– Midä tuliit ?
Sanow kewhy velleh Ozale :
– Andoit sinä mille pyhkimen , kukkaron , net minul bohattu veikoi kai muanitti , anna ei därilleh .
I Oza andaw hälle sumkan , sanow :
– Sumkan andanen , mene kodih , – sanow , – älä d’uwri kodii vaste mene , avua sumku .Sumkale sano : "Anna mieldy ".A midä , slučai , rodineh , voit sanua : "Roih , sumku , mieldy , ei pie enämbiä ".
Kewhy velli ottaw sumkan i lähtöw kodih päi astumah .Astuw lähembä kodie , avuaw sumkan i sanow sumkale :
– Sumku , anna mieldy !
Sumkas hyppiäw kolme miesty nahaikoin kere , otetah nahaikat , vodita ruvetah selgäh .D’o mužikale rodih kibei .Enämbi hälle tirpua ei voi .Siit mužikale d’uohtui mieleh :
– Roih , sumku , mieldy !– i miehet därilleh sumkah mennäh .
I tulow mužikku kodih .Sumku ylen hyvä kaččuo , šikarnoi .Kodih tulow , sumkan panow vuornah .
Rubiew elämäh kodis , i lapsile ei rodei syvvä .Lapset d’o kävelläh pakiččemah kyliä myö , d’o mennäh diädöllyö pertih .Diädöh rubiew lapsil kyzelemäh :
– Midä teil on , lapset , tuattas viego midä toi ?
Lapset sanotah diädälleh :
– Tuatto toi yhten sumkan .
A bohattu velles duwmaičow : "Kui neče sumku muanittua kewhäl ?Kewhäle ei nengostu hyviä sumkua pie ".
Bohattu velles lähtiškändöw mierole žiivattua ostamah .Hänel ewlo sumkua hyviä .Menöw kewhän velleh luo , sanow :
– Anna , veikoi , sumku mieroh lähties .Mieros tuldui minä annan sumkan därilleh .
Kewhy velli andaw sumkan , nevvow :
– Menet pertih , avua sumku .Sano : "Sumku , anna mieldy ".
Iče kewhy velles lähtöw kylyh ehtäl .Bohattu velleh menöw kodih i avuaw sumkan i sanow sumkale :
– Sumku , anna mieldy !
I hyppiäw sumkas kolme miesty i otetah nahaikoil [pergua ] bohattua velliä .D’o bohattu velli vonguu , d’o bohattu velli lapsile sanow :
– Minuw nygy tapetah , mengiä kučukkua tänne , eigo tule veikoi minuw piästämäh !
Lapset mendih kewhän vellelluo .A kewhy velleh piädyi kylys .Mendih sinne , sanottih lapset :
– Oi diädö-rukku , tuattua tapetah !
– Midä i ruattaneh , en lähte alasti , kylben da pezemös .
Kewhy velles kylbiiheze , peziiheze , sovat piäle pani i kylys lähti .Meni sinne bohatan vellellyö .Velliedäh aivin dubinoidah selgäh .Meni sinne vellellyö , ga bohattu velli i sanow :
– Oi velli-rukku , piästä – nygöi tapetah !
Kewhy velli sanow :
– Piästän , andanet pyhkimen därilleh ga .
Bohattu velli sanow :
– Annan , vai piästä !
– Oho , – sanow , – sinuw vai piästä , ga et anna .
Andanet enne piäständiä .
I bohattu velles sanow iččeh akale :
– Eči pyhkin teriämbi i anna veikoile kädeh !
Akkah ečii pyhkimen i andoi kewhäle vellele kädeh .Kewhy velles sanow :
– Pyhkimen andoit .Kukkaron , kuduon otiit minul , muanitiit – andanet , siid piästän .
Bohattu velles sanow :
– Piästä vai , annan siid !
Kewhy velles sanow :
– Oho , andanet gu ennen piäständiä , siid äski annan , muanitteliit minuw et yhten kierdua .
Bohattu velles sanoi akale :
– Oi , eči kukkaro teriämbi !
Kukkaron ečii akku , andoi kukkaron kewhäle vellele kädeh .Kewhy velleh sanow :
– Nygy piästän .
Kewhy velles sanoi sumkale :
– Sumku , roih mieldy , ei pie enämbi .
Miehet sumkah därilleh mendih , bohattua vellid heitettih lyöndy .Bohattua vellid lyödih , vähis hengis piäzi .Kewhy velleh meni kodih , otti pyhkimen , d’engukukkaron .I nygy eläw ylen hyviin : piästih lapset syömäh .Bohatale vellele puwtui selgäh nahaikal .Nygy vai eletäh ylen hyviin , česnim por’adkom .
Oza-suarnu
Livvi
Syamozero
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Сказка о доле
Russian
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–