Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Šuwtku Griiššu
Šuwtku Griiššu
Livvi
Syamozero
Oli
ennen brihal yhtel nimi Griiššu .Ylen oli häi šuwtku da kielas .Häi lähti toizeh kyläh ruaduo tiijustamah .Puwtuttih hyö papin kel yhteh .Pappi sanow Griišale :
– Viego midä šuwttie voit , Griiššu poigu ?
A Griiššu sanow :
– En voi šuwttie , šuwtkuhuavoizen kodih jätiin .
Pappi sanow :
– Mene tuo huavoine .
Griiššu lähtöw tuomah huavoistu .Griiššu sanow :
– Buat’uška , anna minul šarfu kaglale , eiga vilu on .
Griiššu lähtöw , menöw papin kodih , sanow papad’d’ale :
– Pappi käski koin riiččie , štobi̮ ku papin tulemal kodi olis riičitty , täs andoi , ku et uskone , šarfan primietäkse .
Papad’d’u sanow :
– Ollowgo uravunnuh , vai midä buat’uška , ku käsköw nengoman koin riiččie .
Papad’d’u keriäw rahvastu kyläs , ostaw viinua rahvahale , štobi̮ teriämbi riičitäs .Rahvas ruvettih šingomah kodii , ehtässäh šingottih kodi .Kai alusparret kiänettih .Kodih tuli pappi ehtäl , kodi riičitty , rahvas humalas .Pappi sanoi akalleh :
– Hyvin olet uravunnuh , ku koin riičitiit .
– Ičehäi käskiit , buat’uška , riiččie , Griiššua myö viestin työniit , vie annoit ruskien šarfan primietäkse .
Pappi sanow :
– Vod on mošel’niekku , min kummie on kuvannuh , nygy , – sanow , – lähten tapan Griišan , mittuman pillan luadii .
Griiššu kois huondeksel päčin lämmitti , duwmaiččow : "Nygy tulow pappi čakkuamah minuw ".Keitti häi padaizen kartohkua , kaččow , pappi tulow .Sen pani padaizen senčoi pordahielluo kiehumah .Pappi dogadii , što paččahan piäs padaine kiehuw , vai čupettaw .Pappi sanow Griišale :
– Myö padaine minule !
A Griiššu sanow papile :
– En , buat’uška , padastu myö , milbo minä iče keitän , eigo ole halguo , eigo midä .Hebo-kulu paha on , en voi tuvva halguo .
Pappi sanow Griišale :
– Myö padaine , ole moine hyvä .
– No jälgimäi buat’uškan kawppah voin požualui i myvvä suas rubl’as padaizen .
Pappi andoi sada rubl’ua padaizes , tuli kodih , akalleh sanow :
– Kačos , padaizen ostiin , ičekiehujan , suas rubl’as Griišal .
Papad’d’u ihastui :
– Vot hyvä rodiew padaine !
Yö muattih pappi da papad’d’u , huondeksel nostih .Pappi sanow papad’d’ale :
– Panes lihua tulele .
Pilkoi papad’d’u lihua , pani vetty padah da lihat , suatoi pordahien piäh kiehumah .Iče tuli pertih , ruvettih čuajuo juomah .Juodih hyö čuaju , pappi sanoi papad’d’ale :
– Menes kačo , eigo mene padaine muah .
Papad’d’u meni kaččomah padastu , puoleh padassah on diä kylmänyh .Tuli papad’d’u kodih , davai itkemäh :
– Kačo , puoleh padah sua on diä kylmänyh .
Pappi sanow :
– Vod on mošel’niekku , op’at’ muanitti .Lähten nygoi tapan Griišan , ei karu ni kedä enämbiä muanita .
A Griiššu kois duwmaiččow , što "Nygy pappi tulow tappamah libo čakkuamah ".Oli Griišal ylen paha hebo , häi nowzi hevol selgäh , liččai hevole perzieh hobjua kobran , lähti ajamah papile vastah .Vastavuttih hyö papin kele , hebo otti da šitui hobjua , pappi dogadii :
– Kačo vai , Griiššu , hebo šitui hobjua !
Griiššu sanow :
– Šitui , ga šitukkah , ainos šittuw hobjua , eihäi enzimäine kerdu ole !
Pappi sanow Griišale :
– Myö sinä neče hebo .
– Ën , buat’uška , myö hebuo , milbo sit minä elän hevon myödyw .
Muijal en voi eluo ni kus suaha .
Pappi sanow :
– Griiššu-poigu , myö sinä hebo , ota mi tahto !
– Jälgimäin buat’uškan kauppah voin myvvä , ku andanet viizi sadua .
A ku , buat’uška , tädä hebuo oliiz hyvin syöttiä , rubieš šittumah ei vai hobjua , a kuldua .
Pappi ostaw hevon Griišal viijes suas .Tulow pappi kodih papad’d’alluo , sanow papad’d’ale :
– Kačos , Griišal hevon ostiin , hebo šittuw hobjua .
Papad’d’u ihastui :
– Hyvin luait , buat’uška , kun ostiit hevon , hoz Griiššu meidy muanitteli , ga nygöi myö händy muanitammo .
Pani papi hevon kon’ušših , ehtäl andoi ruistu huavon soimeh , anna šittuw kuldua , ku parembua syönnöw .Menöw pappi huondeksel hevolluo , ga rubiew avuamah kon’ušin ustu , ga ei kon’ušin uksi avavu .Pappi sanow :
– Kačo , vikse , tävven kon’ušin kuldua on šittunuh .
Meni , keräi rahvastu kyläs kon’ušin ustu avuamah da hob’jii keriämäh .Mendih avattih rahvas kon’ušin uksi , ga hebo töl’lönnyh uksen edeh kon’uših .Pappi mattii Griišale : "Op’at’ muanitti mošel’niekku !Kaiken minun rozorii !Nygöi pidäw Griiššu tappua libo hävittiä "!
Griisšu duwmaiččow kois : "Nygöi pappi tulow tappamah ".Šuorii Griššu neidizien sobih , istuihez kezriämäh .Tulow pappi Griišalluo , kaččow – neidine kezriäw .Pappi kyzyw neidizel :
– Kunnebo Griiššu meni ?
– Griiššu lähti burlakakse , minun jätti kodih leivättäh .
Onnuako pidäw kuolta , – i zavodii itkie .
Pappi sanow :
– Moine on se mošel’niekku , minun kaiken muanitteli , a iče pageni mene tie kunna .Händy nygöi et lövvä .
Pappi sanow neidizel :
– Tule minul kuharkakse .
Neidine sanow :
– Ku ottaziit , buat’uška , da jo tuliziin , kačo .
– Äijygo palkua pidäw vuvves ?
– Ei pie ni midä , buat’uška , pie vai , syötä da sovita minuw , Griiššu veikoh ei ole nad’owžua minul .
Nu pappi palkai kuharkakse sen neidizen i tuli kodih akan luo i sanow akale :
– Griiššu mošel’niekku on pajennuh iäre kois , neičykän yksinäh on jättänyh nälgäh .Händy otiin žiälevytty kuharkakse .
Papad’d’u sanow :
– Otiid ga , anna on .
Pappi sanow :
– Muwdu palkua ei ni pie , voinnemmo luadie sobua piäle .
Häin sit oli vuvven papil kuharkannu .Sobua luadii vähäizen pappi da kengät jalgah .Vuvven peräs tuldih sih neidizeh (Griiššah ) sulhaizet .Tuldih sulhaizet , pappi priimii , syötti , juotti pappi .Pappi kyzyi neidizel sil :
– Irin’n’u tytär , tahtodgo miehel mennä , ongo vaččua myöte ženihy ?
Irin’n’u sanow :
– Pidäs oppie mennä , igiä ei sua neijistiä , aiven kuharkoija nadojeiččow , možet miehele mendyw rubiew ukko syöttämäh .
Hyö luajittih svuad’bo .Piettih sit svuad’bo hyö , pandih aittah muata molodoit .Mendih muata aittah , ruvetah muata .Neidine sanow :
– Työnä minuw kuzele .
Lähtöw kuzele , menöw omah kodih , selgiew mužikan sobih , Griišan .Huondeksel menöw Griiššu papilluo , sanow :
– Tiijustin minä , što sizär miehele menöw , vot i tuliin svuad’bah .
A Griiššu ottaw yön aijal astuw lähtieh i niilöi jälgilöi myö tulow järilleh myöstyen .Papil kyzyw :
– Jogo sit sizär nowzi maguamas ?
Pappi sanow :
– Ei vie nostu , aitas molodoit muatah .Pidäw lähtie nostattua čuajuw juomah .
Meni pappi nostattamah , ga yksinäh ženihy maguaw .Ženihäl kyzyttih :
– Kuzbo on mučois ?
Ženihy sanoi , što : "Lähti mučoi yöl i tulluh ei ".Pappi tulow pertih pačkoindelehez : "Vot kačo kummua , ku yöl on Irin’n’u pajennuh ", a Griiššu sanow :
– Löydyw , talven aigu on , jälgilöi myö lövvämmö .
Mendih pihale , kačotah , ga jället on lähtieh mendy , a tulendujälgie ei nävy .
Griiššu sanow :
– Kačo vai , vedeh on mennyh !Edgo , buat’uška , sinä vägeh neičykkiä miehel andanuh ?Mibo sinul rodihez !Lučše työndäziit iäre , vai vägeh ei olis midä andua .Nygy puwtuit , buat’uška , lähten ur’adniekal diävin !
A pappi sanow :
– Griiššu-rukku , älä jo virka ni kelle ni midä , ota mi tahto eluo .
Griššu sanow papil :
– Andanet ubehen da viizisadua zolotoidu , sit en ni midä virka .
Pappi andoi Griišale ubehen da viizisadua zolotoidu .Griiššu meni kodih , nai da bohatui ylen äijäl , a pappi-rukku köwhtyi da kuoli .Sidhäi nygöi ni ole pappiloi ei .
Šuwtku Griiššu
Livvi
Syamozero
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Шут Гриша
Russian
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–