Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Köyhy mužikku
Köyhy mužikku
Livvi
Syamozero
Vot
on sie enne köyhy mužikku .Häi sie papis ruadau da bohattu rinnal on , sie ruadau , lapsii syöttelöy .Pappih menöy , sanou :
– Edgo , buat’ušku , andas vähästy vellakse d’auhuo , libo leibiä ?
– Annan , – sanou , – ku huomei lähtenet prihodah minun kel podvodah .
– Ga lähten , – sanou , – et silleh ole , ku pidäy .
– Midäbo , – sanou , – minul pidäy sie tuvva sinulles ?
– A olgie keriämmö , – sanou , – olgie tuot kodih .
Dai lähtietäh tossu piän , dai mennäh sinne kyläh .Päivän d’uou pappi viinua , a mužikku nälläs vai kolvottau , eigo syötetä talois , eigo midä .Naizen kel siit yön kaiken taskaiččih pappi , huondeksel lähtiettih prihodua myö .Erähäh taloih mennäh , talois piävytäh kylmil toizeh taloih .I nägöy emändy , što pappi menöy heile i d’uoksou sie :
– Buat’ušku , vuota avuan pertin .
– A en mene pertih , tuo kokoit täh , – sanou pappi , iče nojuau puutukkuu vaste humalas .
Dai mučoihut tuou kaksi kokoihuttu :
– Älä , buat’uškaini , ota , lapsil ildaizekse ei diä .
A pappi podvoššiekal sanou :
– Pane huavoh , – a ičelleh silmät ummes .
Siit vil’l’ua keräi kaikes kyläs dai olgie .
– Pane regeh , – sanou mužikal .
Mužikku-rukku kolme kerdua kävyy yhteh poltinah , poltinan riädi podvodas .Olled net ku vedi , ga pappi andoi mužikal leibiä puolen puudua poltinas .
Nu händy bohattu kuččuu ruadoh :
– Tule , – sanou , – Jehim poigu ruadoh .
– Tuliziin , – sanou , – anna siit lapsirukil midä tahto syvvä , d’o toine päivy ei syvvä .
Ei anna hänel .Mužikal moine rodih abei , pihal lähti , kyynälet hyppäi silmis , ni kunne ei koskiettuhes .Tossu piän lapset pakiččemah työndi .Lapsirukat sie suadih kolme pärpäččysty .Kaksi syvväh lapsien kel sie huondeksel , a kolmanden ottau mužžikku keral , lähtöy pelduo kyndämäh .Tulou hänel murginaigu , hevon työndäy syömäh , dai iče huavuau ruveta syömäh pärpäččysty .
– A vien , – sanou , – kodih lapsil .
Menöy kodih , pärpäččyizen sen viey , ga lapset suadu vie kaksi-kolme palastu .Kolme päiviä taluu pärpäččysty , ei targie syvvä , ainos nälläs kyndäy .Lähtöy nelländenny piän , op’at’ ottau keral .Menöy sinne meččäh da varbaizeh sidou paikkazeh .Kyndäy iče , a sil aigua tulou karun brihačču da pärpäččyizen varrastau hänelleh .Häi ku murginal tulou sih kaččou , ga eule pärpäččysty , ni paikkastu .Moine paha mieles hänel roih .Nouzou hevol selgäh da lähtöy kodih iäre .Dostalin illan nuorastu punou , sanou :
– Riputammos , enämbi en voi eliä .
А sе karun brihačču ku menöy , ga :
– Hoi , tuatto , – sanou , – tänäpäi mužikal otiin pärpäččyizen .
– Eigo , – sanou , – sinul bohatembua olluh , nečil mužikal otiit dostalin pärpäččyizen .
Kačo , – sanou , – nygöi mužikku nuorastu punou , ičelleh surmua azuu .Mene vai nygöi mužikal kazakakse vuvvekse .
Dai työndäy karulaine poijan mužikal kazakakse vuvvekse .Dai brihačču tulou mužikan luo sen .Tuli , ga mužikku kak ras loppi nuoraizen punoi , dai punaldai sarail brihačun aigah .
– Diädö , – sanou , – kunne lähtet ?
– Lähten , – sanou , – sarail kävyn .
– Älä vai lähte , pagizemmo .
Tuatto sinun luo työndi kazakakse .
– Kui , – sanou , – sinun kazakakse otan , kačo , lapset näl’giä itkietäh , dai iče d’o nelli päiviä en syö , yksi pärpäččyine oli , dai se varrastettih .
Voinnet näl’giä tirpua , ga minun täh ole .
– Nu , emmo rubie näl’gäh , suammo eluo , diädö .
Dai huondeksel lähtietäh brihačun kel .
– Läkkä vai , – sanou , – podr’uadan otammo nečie .
Dai hebo val’l’astetah , dai lähtietäh linnal sinne .Mennäh linnal sinne , ga sie bohattu podr’uadua tariččou kuda kel gi :
– Ettogo ota d’auholoi vediä !
– Diädö , – sanou , – ota podr’uada sinä nečis .
Ota ielleh , hos paha hebo ollou , ga viämmö .
Dai ottau sie ylen huogehes hinnas häi vediä .Dai dogovor laittih , min hebo d’auhuo kodih vedänöy , sе palkoikse .Kai d’auhot päiväs vedäy mužikku .Kupsu ihastuksis , palkua vähä meni , a d’auhot vedi mužikku terväh .
– Nu , d’ogo , – sanou , – voibi mennä navalimah d’auholoi palkois ?
Dai zapiskan kir’juttau kladovšiekkah : "Min vai mužikku voinnou regeh panna , se anna d’auhuo palkoikse ".Brihačču sanou :
– Läkkä vai diädöi koivun leikkuammo .
Dai koivu leikatah suuri , dai loukko tyveh kaivetah , dai aižat pannah .Hebo val’l’astetah i alletah d’auholoi valie sih koivun piäl pitkil oksil .D’o prikaššiekku kiinittäy : "enämbi , – sanou , – en anna ".
– Ga täs dogovor , – sanou häi .
Mužikku i soglassih ei ottua , a brihačču prižmiu :
– Pane vie , – sanou , – diädö .
Rahvas nagretah , hebo-kulu paha :
– Mužikku on , – sanou , – uravuksis , nenga panou , ruaduo luadiu ičelleh .
Nu i loppi panendan , krieppi rein .Rahvastu mene tiije mi kerdyi sih , nagretah :
– Kačommo ehki , midä mužikku ruadau .
Mužikku ku hebuo käski , hebo ku viäldäy se vediä , savut d’uamas nostah kai pil’vilöih sah .Dai kodih tullah .
– Nu , diädö , – sanou , – nygöi d’auhois hyövyit häi .
Nygöi midäbo pidäy huomei ruadua ?
Sanou :
– Heinäs ku nygöi hyövyttäziit ga ...
Dai bohatas sie podr’uadu otetah heiniä niittiä .Opad’ : "Min takkaizes voinnen kandua , se palkakse ", – riäditähes sie .Mennäh niittämäh .Min niittäy sada hengie bohatal , sen yksinäh niittäy mužikku .
– Nygöi , – sanou , – voibigo ottua takkaizen heiniä ?
Bohattu ihastuksis :
– Kačo , – sanou , – min sada hengie niitti , sen häi yksinäh niitti yhteh takkaizeh .
Dai min sada hengie niitti dai min iče niitti , kai haravoičči yhteh takkaizeh da kodih toi , hos oli žiäli kupsal .
– Nu , nygöi , – sanou , – diädö heinäs hyövyit häi .
Nygöi , – sanou , – diädö , dengas pidäy hyövyttiä sinuu .
Brihačču sie kävelöy , kävelöy i dogadiu , bohattu dengoi kuivailou .
– Diädö , läkkä vai , – sanou , – dengua suamah , da ota nuoraine , kuduan varustit ičelles surmua luadie .
Mennäh sinne nurmel , kačotah – d’allat huarotannuh bohattu , d’alloin keskes dengoi kuivailou da lugou .Pani , pani spučkih da loppi sen ruavon .Brihačču tuuldu karahutti , bohattu rubei kaččomah bokkah , sil aigua mužikku dengat varrasti .Tullah kodih :
– Nygöi , diädö , dengas hyövyit häi opad’ .Nygöi mene , kačo , midä kupsu ruadau , se bohattu , – diädälleh käsköy .
Diädäh menöy , ga kupsu riputannuhes sih nuoraizeh .
Hyö laitah ugoščenii , hyödyi se mužikku .Dai pappie kuččumah menöy ugoščenieh , kudai pappi huogeheh palkah ruatutti .Menöy sinne akku kuččumah :
– Läkkä , – sanou , – buat’ušku ugoščeniel meijän .
– Mi ugoščenieloi on teile , ku vaste minus pakičiitto leibiä ?
Akku pokoroičeh :
– Läkkä , – sanou , – moleibinan panet .
I lähtöy .Tuldih sih , stolah ruvettih sih , viinua kaiken mostu mužikku toi .Stolan tagan moleibinan pidi i ku d’oihes pappi , telegäh nostetah händy , hebo lyvväh lähties .Lähtöy sinne ajamah .Hebo menemäh libui , libui , hebuo d’orniu yhtes ohjakses , ku pidiä rovno , hebo rindieh , häi telegäs pakkuu , sil’mät möllistäy , suuraškan avuau .Hebo ielleh d’uoksi , a pappi sih oli kynnet oijendannuh .Brihačču kyzyy diädälleh , sanou :
– Kolmekse vuottu työndi tuatto kazakakse , ga viego pidäy hätki olla ?Nygöi vit’ , – sanou , – leibiä on sinulles , dengua on , heiniä lehmil on , viego pidäy midä sua ?– sanou .
Nu brihačun työndäy kodih , iče diäy sih elämäh , kaikkie kylläl rodih .
Köyhy mužikku
Livvi
Syamozero
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Бедный мужик
Russian
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–