Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Laisan miehen starina
Laisan miehen starina
Karelian Proper
Uhta
Оli kerran
laiska Matti ta hänellä oli kakši lehmyä .No akka alko noituo , jotta hiän ei rua työtä .
– Elä šie , akka , kiirehi , kyllä šitä vielä ruatah .
Akka elätti Mattie lehmien tuotteilla .Matti huomuau , jotta akalla on kertyn kymmenie ruplie rahua kassah .Matti šanou akallah , jotta "anna miula nelläkymentä viisi rupl’ua rahua , jotta mie oššan heposen ta lähen tienuamah ".
– Šie , – šanou , – pirun laiska , et lähe mihinä heposen oštoh , vain viet miulta rahat , – šanou akka Matillah .
– Kyllä mie lähen , – šanou Matti , – ta kyllä mie vielä tienuan .
No akka antau rahua ta ajattelou : "Anna , peijäkaš , mänöy , jotta ei pie elättyä ".Matti kuin šai nelläkymentä rupl’ua rahua , nin paino lakin piäh ta läksi heposen oštoh .Matti kuin muantiellä käveli , nin häntä vaštah tuli mieš oikein laisalla heposella , min meinasi myyvä .Matti kyšyy , jotta "eikö mieš hevoista myö "?
– Joo , jo olen kakši kuukautta myökšennellyn , ta ei ole kenkänä oštan .
– Mitä makšau heponi ?
– kyšy Matti .
– Ka nelläkymmentä rupl’ua .
Ka tämä on niin laiska , jotta ei piäše ni kunne .
– Ka šilloin ei isäntyäh jätä , – ajattelou Matti .
Matti anto nelläkymmentä rupl’ua rahua ta läksi kotihis päin ajua köröttelemäh .Matti mäni , tiehuarah ta kiänti heposeh kotihis , tai akka huomuau , jotta on , pahuš , šuanun heposen .Matti kuin ajo pihalla , nin akka tuli vaštah ta šanou :
– Vieläpä löyty muajilmašta toini laiska , kuin Matti on .
Matti vaštai :
– Semmoini šen olla pitäy , jotta ei isäntyäh jätä heponi .
Matti vei heposen tallih ta anto heinyä ta iče mäni pirttih .Šitte Matti ompeli pienen värčin ta pani šiihe nauhat .(Tämä oli kun pieni tupakkivärčči ).
Matti kun šai värčin valmehekši , nin paššautti värččie heposen hännän alla , jotta paššuauko .Matti tuli tupah ta makasi yön rauhallisešti .Huomenekšella kuin nousi , nin kyšy akaltah kakšikymmentä rupl’ua hopieta , jotta piäšöy tieneššin alkuh .
– Kyllä šie , pirun laiska , et lähe ni kunne , – vaštuau akka , – vain šyöt miulta kaikki rahat .
Niin akka anto rahat ta šano :
– Ala painuo , vielä köyhytät miun šaman näkösekši , kuin iče olet .
– Elähän , akka , hätyäle , kyllä šitä rahua tulou , kuin mie piäšen tienuamah .
Tähä šamah kyläh tulou kolme herrua , jotka oli kyytie vailla .Ne šai kuulla , jotta laisalla Matilla on heponi , ta hiän pitäy šuaha Matti kyytih .Niin hyö kävelläh Matin luo ta šanotah päivyä Matilla .
– Päivyä , päivyä , herrat .
– Eikö Matti lähe kyytih ?
– šanotah herrat .
– Ka lähen , vain miula on heponi laiska , kuin ičeki .
– Tokko še heponi voipi vetyä miät , – šanotah miehet .
– Ka kyllä še vetäy , vaikka miun mökkini , – šanou Matti .
Niin Matti val’l’ašti heposeh ta šamalla pani hännän alla värččih kaksikymmentä rupl’ua hopieta .Herrat ei huomattu , ta Matti läksi ajamah .Herrat paissah :
– Kylläpä on Matilla laiska heponi , vain šemmoni še pitäy olla , jotta ei isäntyä jätä .
Herrat šanotah :
– Eikö vois vähän ruoškua näyttyä , jotta hiän joutummin kävelis .
Matti ravahutti kolme kertua hevoista ta heponi työnši šitan .Matti kun ajo šittaläjän luo , nin hyppäi reještä ta rupei ruošan varrella hämmentämäh .Herrat kyšytäh , jotta mitä nyt mieš Matti meinuau .
– Ka pitäyhän kahella laisalla olla tuotetta .
No herrat nousi reještä ta nähäh , jotta heponi on šittun hopieruplie .
– Ka voi perhana , tämäkö hopieta šittuu ?
– Ka niättä šen omilla šilmillänä .
– Ka eiköhän Matti myö meilä tätä hevoista ?
– Ka milläpä mie iče , laiska , elän , kun toisen myön ?
Herrat ajatellah ta lašetah , jotta še heilä šittuu yhtenä yönä šatoja ruplie , kun vain hyvällä piemmä .Matilta kyšytäh , jotta "äijäkö šiula , pitäy makšua täštä heposešta "?
– Ka kolmešatua rupl’ua miun pitäis šuaha .
Kait mie šillä elän vähän aikua .
Mitäš , herrat annettih Matilla kolmešatua rupl’ua ta lähettih kotihis ajamah laulun kera , jotta nyt hyö rikaššutah kokonah , kun šuatih tämmöni heponi .Herrat lašetah , jotta "šie pie yö , mie pien toisen ta šie kolmannen , jotta šuamma yhen verran rahua ".Ka niin hyö vietih heponi linnah ta pantih tallih ta vielä pantih verka jalkojen alla , jotta šiihe šittuis rahat .Huomenekšella mäntih kaččomah , nin ei ollun yhtänä kopeikkua šittun .Herrat ajatellah , jotta jokohan Matti petti heitä .Nyt toini herra šanou :
– Anna miula , nin mie en šyötä niin äijyä , nin kyllä šuamma tulokšet .
No niinhän še vietih ta pantih verka jalkojen alla šeuruavakši yökši .A huomenekšella mäntih kaččomah , ka ei ollun yhtänä kopeikkua .
– Voi perkelehen Matti , petti še kumminki miät .
No kolmaš herra šano :
– Mie en ušo šitä , jotta heponi ei tuota rahua , kun Matti šai niin huonolla hoijolla , ta myö vielä näin hyväsešti hoijamma ta ei tule mitänä .Ka antuathan miula heponi kolmannekši yökši , šiitähän on kumma .
Kolmantena huomenekšena kun mäntih kaččomah , nin ei šielä ollun kuin šuuri tukku šittua heposen peršien takana .Herran rouva nakrau , jotta nuo on šuuret herrat aivan hulluja , kun kaikkie loruja ušotah . Та ajatellah , jotta ei ole tähä šuate heposet hopieta šittun , vain Matilla šitä tuli . Rouvat šanotah ukkojah aivan hullukši , kun ušotah kaikkie loruja .Herrat piätettih , jotta pitäy tänä päivänä tappua Matti , kerran , piru , noin rumašti petti .
No Matti kun nousi huomenekšella , nin šanou akallah , jotta "vierahie tulou tänä päivänä ".
– Ka mitä piruo tullou , ka jouvut kurjah tilah , – šanou akka Matilla .
No Matti šanou akallah :
– Eläpä huoli , kyllä niitä keinoja riittäy , kun vain panet puita kiukuah , jotta še komiešti lämpiey .
No Matti pani kenkät jalkah ta mäni liäväh , ta otti puan ta vei hankella ta upotti šen keittämistä varte .Šitten hiän pani kiukuah kivie ušiemman ta šano , jotta "eipä mukavampua konštie , jotta šuan puan kiehumah ".Matti kuin šai kivet kuumakši , niin vei kivet patah ta mäni pirttih ta rupei lintakuppieh šärpämäh , tai pata pihalla rupesi kiehumah .Herrat juštih tullah pihalla ta nähäh , kuin Matilla vesi hankešša olovašša puašša kiehuu , ta ihmetelläh pitkä aika .Herrat mäni pirttih ta šanottih , jotta "päivyä Matilla ".
– Päivyä , päivyä , – vaštasi Matti .
– Mi šiula on tuošša ikkunan alla , kun kiehuu ?
– Ka eikö herrat ole nähty ennen – vet še on kiehuva lähte .
– No eiköhän šitä šais linnah ?
– kyšytäh herrat .
– Ka ei še ole kuin pata .
Illalla kuin täytät , niin huomenekšella še rupieu kiehumah .
– No onkohan še totta ?
– šanotah herrat .
– Ka šiitä niättä omilla šilmillänä , kun ollou valehta .
– No eiköhän Matti myö meilä tuota , jotta šaisimma linnah ?
Myö annamma kolmešatua .
Herrat ruttoh hyvällä mielellä vejettih lompšah esillä ta luvettih rahat Matilla käteh puašta ta paistih , jotta nyt še vašta tulolähte tulou meilä .Laiska Matti kun šai rahat , nin mäni hyvin kepieh ta nošti herroilla rekeh puan .Matti kun mäni pirttih ta rupei nakramah :
– Tulou šitä , akka , rahua , kun herran hulluja vain ošuau pettyä hyväsešti .
Akka šanou :
– Kakolan linna šiun viimekši periy .
No Matti šanou :
– Ei ole miula hätyä , kuin vain ei šiula olle .
Herrat kun mäni linnah , nin nakrettih , jotta nyt šitä šai Matilta helpolla hyvän veššan .Rouvat kyšytäh :
– Min työ šaitta ?
– Ka tuon puan , ta kun illalla panemma vettä ta viemmä hankella , nin huomenekšella še jo kiehuu , ta šitä šiitä kaikki linnan ihmiset ihmetelläh .
No herrat enšin vähän ryypättih ta šiitä ruvettih patua panomah hankeh ta vielä i vettä kantamah .Rouvat šanotah :
– Joko työ , herrat , oletta tullun huimakši , jotta konša teilä vesi kiehuu kylmäššä hankešša ta kylmäššä puašša ?
Herrat kun šuatih valmehekši , nin ruvettih lippuja luatimah , jotta kun kaupunkista tulou ihmisie , nin pitäy vet näyttyä veššua ihmisillä .Hyö luajittih lippuja monenlaisie .Pojilla oli kaikkein kallehemmat ta lapšilla helpoimmat .No niinhän herrat kun šuatih liput valmehekši , nin luajittih ilmotukšet joka paikkah , jotta kaikki tiijettäis tulla kaččomah , ta vielä i vahti pantih , jotta ei ni ken veis .Та šinä yönä tuli kolmenkymmenen aštehen pakkani , ta pata kylmi umpijiäkši ta halkesi kolmekši kappalehekši , tai šiihe mäni koko lähte herroilta .Та huomeneš kun tuli , nin kanša keräyty , kuin mušta pilvi , ta herrat mäntih peittoh , jotta ei vain ihmiset heitä nähtäis .Vahti šiinä šeisuo törrötti , ta ihmiset nakrettih herrojen hulluutta ta šanottih :
– Mäne šie pois ta elä ole niin hullu , kuin nuo herraš ollah , koko mieš .
Herrat täštä kiukuštah piätettih , jotta nyt Matilla ei ole kuin viijen minuutin aika elyä ta lähettih Mattie tappamah .No Matti tuaš huomenekšella kun noušou , nin šanou akallah , jotta "vierahie tulou , vain ei ole hätyä , šillä hyvie unija näin ".Vain akka šano :
– Viimeset päivät , Matti , vietät kivimuurien siämeššä .
Ka Matti šanou :
– Ei ole hätyä , akka , kyllä vielä šelviemmä .
– Tiijäthän šie , ukkoseni , – šanou akka , – kun čuarie ta herroja petät , nin niijen kera ei ole leikki .
Matti vaštasi , jotta "ei še herroilla ole työmiehien veri imettävä ta šuatettais hyöki elyä kuin muutki ".Matti mäni liäväh ta leikkai pokolta kurkun poikki ta valutti veren aštieh .Та otti pokolta kusikukkaron ta täytti šen šillä verellä .Tulou šen kera pirttih ta šanou , jotta "rupie nyt , akka , auttamah ".Niin nyt akka pani värčin oikieh kainaloh , ta Matti rupei ruoškua luatimah tai šai valmehekši .Matti šanou :
– Nyt še on tuaš kaikki valmista , vain rupiemma , akka , päivällisellä , – ta alko šärpyä lintua .
A šilloin ne herrat tultih pirttih ta šanottih , jotta "päivyä Matilla , ta šiula ei ole kuin viisi minuuttie elämisen aikua ".No Matti šanou :
– Mikä šiinä , kertahan kuolla pitäy .
Akka šilloin rupieu itkömäh ta šanou :
– Enkö mie šiula ole šanon , kun olet tätä ruatan .
Šilloin Matti šanou :
– Voi perkeleh , kun vielä pitäy viimeni kerta noista akoista laškie kiukkuni veri pois .
Та löi akkuah veičellä oikieh kainaloh , ta akka lenti šelälläh .Herrat šanotah :
– Voi , perkelehen Matti , akkaš tapoit !
– Ka en mie tappan , kun lašin šen kiukkusen veren , šillä akoilla šitä aina riittäy miehie vaštah .
Kyllä miula on šemmoni ruoška , jotta kyllä še virkuou , kun vain lyyvä rapšuau muutaman kertua .
Matti otti ruošan ta šano , jotta "kaččuot , jotta akoista on paha veri lašettava ", – tai löi kolme kertua , tai akka nousi ylähäkši .Herrat ruvettih kyšymäh , jotta "ole hyvä , Matti , ta myö meilä tämä ruoška , šillä meilä on šemmoset akat , jotta niistä ei ole konšana pahua verta lašettu , ta ne on niin pahavirkaset , kuin konšana pahuot ".Matti šanou :
– Kun kolmešatua tulou , nin voin myyvä , vain halvemmalla en mie anna .
– Ka tämä raha ei ole šuuri , – ta herrat annettih rahat Matilla ta mäntih kotihis .
Niin herrat mäntih linnah , ta šuurin herra otti ruošan , ta toiset mäntih hepoistah viemäh ta vielä šanottih , jotta "šiitä myö otamma ruošan ".Herra kuin aštu pirtin šiämeh , nin rouva šano :
– Min nyt olet hullutukšen löytän ?
– Ka elä kiukuttele šiinä , kačo mie lašen šiušta pahan veren pois !
Herra otti veičen ta löi akkuah oikieh kainaloh , ta akka i kuoli .Herra otti ruošan ta löi kerran , löi toisen ta vielä i kolmannen , ka akka ei ni nouše .Ka toini herra juokšou , jotta "anna , velli , ruoška , en pärjyä akan kera mihinkänä ", – ta otti ruttoh ruošan ta mäni pois .Heti rouva oli vaššašša ta šanou , jotta "mitäpä nyt hullun vehkeitä kuletat "?
– Ka miekö hullu , ka mie šiušta kiukkuveren panen vuotamah !
Та löi akkuah veičellä , ta še i kuoli .Hiän ottau ruošan , lyöy , lyöy , a akka ei nouše .Heti kolmaš herra tulla tupšahti ta šanou :
– Miula on akka kuin koira , ta anna ruttoh ruoška miula .
Šai ruošan ta mäni löi akkuah veičellä ta ruošalla , ka akka i kuoli kuin toisilta .Nyt hännellä i tuli itku šilmäh ta juokšomah toisien luokše , a toiset tullah häntä vaštah .
Nyt ei muuta Matilla , kuin pitäy viijä mereh ta upottua šinne .Niinpä herrat luajittih tynnyri ta huomenekšella pannah Matti tynnyrih ta viijäh omalla heposellah meren jiällä .No Matti vielä huomenekšella šanou akallah , jotta "vieraita tulou , vain ei ole hätyä – piäšen pois ".Matti ei kerin minnenä , kun herrat tultih ta pantih Matti tynnyrih .Vain Matti šanou :
– Kuolomah mie jo jouvanki .
Herrat läksi ajua köröttämäh ta ajettih viisi kilometrie meren jiällä , vain purahat ta lapiet jiätih kotih .Nyt hyö jätettih tynnyri jiällä ta lähettih niitä käymäh .Vielä šanottih :
– Anna šie jähmetyt vähäsen ennein järveh joutumistaš .
No Matti nyt ajattelou , jotta mi keino nyt auttau , no kumminki tuumi , jotta on niitä hulluja , jotka vielä uškou jumalah , ta rupei veisuamah .Šielä oli yksi pojari , mi ajoi poroilla ta oli hyvin vanha , ta hiän kuuli šen veisun .Še alko ajatella , jotta "mi ihme tuola on , kuin veisuau ?Ka mie lähen kaččomah ".Hiän mänöy .Matti kuin kuuli , nin šanou :
– Mäne pois , šillä mie mänen taivahah .
Pojari šanou :
– Ole hyvä ta piäššä milma mänömäh , šillä miula on jo kuušikymmentä vuotta ikyä ta olen pojari .
– No miula on nelläkymmentä , – vaštuau Matti .
– No piäššä , veikkon , šuat porot tai kaikki .
– No avua tynnyri ta tule iče tänne .
Matti kun piäsi pois , nin šano :
– Elä nyt virka mitänä , šillä šamalla rukoukšella šieki piäšet taivahah .
Та niin Matti pani tynnyrin umpeh ta mäni porojen luokše .
Herrat tultih ta pantih tynnyri mereh ta nakrettih , jotta "kyllä nyt Matin kurja kuoli ".Otettih vielä ryyppyjä .Hyö mäntih Matin pirtin kautta ta nähäh , kuin Matti šitou poroja kiini puuhu .Herrat paissah välissäh , jotta "Matti on ".Männäh läššä , ka Matti še on .
– Ka terveh , Matti !
Ka mistä šie olet tänne tullun ?
– Ka voi veikkosen , kun oisija pannun vähän šyvemmällä , oisin äijemmän poroja šuanun , a kun panija matallalla , nin vähäsen šain .
– No eiköhän Matti veis meitä huomena šuamah poroja ?
– Ka voi viijä , по pitäy luatie šuuri tynnyri , jotta šovitta kaikki yhteh , ta mie vielä vien šyvemmällä .
Herrat mäntih linnah ta juuvah , jotta huomena hyö šuahah šuuri porolauma .Matti huomenekšella noušou ta šanou :
– Nyt ne vierahat kyllä viimeni kerta tullah .
Akka šanou :
– Kyllä šiut porokši poltetah .
Ka Matti ei muuta kuin rupesi päivällisellä , ta juštih tultih herrat ta tahotah Mattie viemäh heita mereh , jotta hyöki šuahah poroja .Matti šanou :
– Kyllä mie tiät vien šinne , još ušotta .
– Ka mintäh myö emmä ušo , kun vet omilla šilmillänä näkimä .
– Ka aštuot tynnyrih šilloin !
Herrat ruvettih tynnyrih , ta Matti pani šen kiini .Matti vei herrat laulun kera avannon luo , mih häntä meinattih panna .Та Matti otti riiton avannošta ta työnši tynnyrin avantoh ta šano :
– Näin mie piäšen pojareista tai herroista erilläh !
Matti tulou kotih ta šanou akallah , jotta "kerran piäsimä näistä erilläh , nin nyt mie rupien työtä ruatamah ta hyvin elämäh ".Niin Matti vielä nytki eläy koissah tervehenä akkah kera .
Laisan miehen starina
Karelian Proper
Uhta
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Сказка про ленивого мужика
Russian
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–