Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Kut pandas kläpsad, ridad, stupkad
Kut pandas kläpsad, ridad, stupkad
вепсский
Средневепсский восточный
Oliba
kläpsat pandut kond’ale .
Händikahau los’ oli todut , ludno kaik hänou dättut oliba .
Mina lud-ne kogoho tačlin’ i panin’ kläpsat kond’ale .Maha haudaižen kaivein’ , päupei panin’ samlošt’ i nikut et tundišta .
I hän putui .
Hän vei virstat kaks’ kläpsad minain’ , mina däukhe mänin’ .
Potom hän kulišti , mindein’ rižegeit’ , sigou änen andaškanz’ .
Mina mänin’ .
Hänuu sigou södut ningomad sanktusuu kushaižet da pedaihut da ülähan ninga reitut läbi .
Ka kugou hän om-se ?
Kacuhtin’ , ka soreunaižuu kus’ langenu soho , düriupei kändi hänt tulleil’ .
Kaclen , hän sigou ištlose hilläšti kuzen taga necen .
A mina läz mänin’ da sanun : «Nägen , kuna sina peitlotei ».
Hän kut reviškanz’ da minun päle .
A mina davai d’oksta , en kon’d’ha kacu , a kacun ezil’ , kugou sanktemba pu om .
Pun taga d’oksin’ i kacun .
Kacun tagaze , ei vei nütkäita-se .
Seišti-se libup , a nütkäita-se ei vei .
A mina potom tagampei mänin’ ümriži da podoidin’ bokaspe da ambuin’; putui hänele südäimehe , srazu henk-ki hänou läks’ , rikein’ srazu .
Mänin’ , a hän hamphil’ hagos-se nečiš , kuzes-se .
Mina potom podoidin’ , palikuu iškin’ pädme i rikein’ .
Tulin’ , ka nikut pät-se en vei heittä – hän hamphat-ne nec’he kusho ajei sinna .Ka potom polen tärzat , da hougaižin’ plaškan ningoman ka ninga i tändin' hänen .
Sur’ kondi oli .
A potom sigoupai läksin’ .
Astun prosekame .
Minain’ oružj ninga pandut .
Kacuhtin’ - libulop , tagaman ninga lendi .
Suusem läs , naku tagembahko seinad , kondi i seižup-ki .
Da mina otin’ da tagamaha-se , da minain' ei otand oružj-se .
Kärouzihe minuupä , mina rintha-se tošti ambuin'-ki .
Ambuin’ , hän langen’ revume ningoštme .
Mina potom oružjän-se katkaižin’ ninga , a minain’ patron-se hougenu sinna , embei heitta-se .
Hän libui da märaidustme läksi-ki .
Mina d’ouk’he , a muga pästin'-ki .
Embein’ patronat heitta , da mida taht tege .Muga i uidi .
Rebeile kläpsat pandaso umno : hän ei kaiken ühteme sijame proidlo , a sijoižime , naku kandeiženloks , kushaiženloks täup kuzmahaze , naku nenime sijime panese .Ičiiš jäl’ged zavalit’ , miše kut oli , ninga teget-ki .
A kläpsad nenet tariš keitta veresas , tariš rozme kaik heitta , i d’oukhe pal’hil’ käzil’ miše koske ala nikut .
Kuivadad necen poutnan i potom pal’hil’ käzil’ et koske i kl’apsat nenet paradatki .
Hän ei riža .
Jesli tol’ko vähäižuu neladno tegit’ , hän tuli da tagaze uidup , ei sa tabata .
Bol’še sille sijale ei tulo-ki .
Sagarm beregale libulop vedespä vetho sigou pandas kläpsad .
Jesli süvä om , ka palikaižet čokaidat soumaižiden alle (kläps-se soumakas om ka ).
Kons hän libuškap tivele , hän d’ougeile tügedase i putup-ki .
Ridat pandas : kaks’ čurkašt’ , a potom seižutat hangeižen , hangeižen pälo panet žerdit’ .
A ad’g’as ka kol’čan pandas vicaspa .
Potom hänt lendoudas , čokaitas palikot päliči žerdit’-se , a sinna vicaine i kaks’ , palikošt’ , sojedin’aiše ühtes sijas-se , a neche palikaišhe pandas palikaižet .
Ritha mänep da nenil’ palikaižil’ puugep , palikaine vändoudap , nütkäidap sinna , čurkat langetas i kaik .
Stupkat tehtas kruglijat .
Sinna putuudas elabat .Ridoul’ ka rikop , a nečile kümnen štukat putup .
Krugom palikaižet ajase necen korttuu , päupäi kaidembahko vähäine .
I ajase ninga palik naiskosik päle , ülähaks ninga at’k’-se .
Neche at’k’h’a sidose noraine , a sihe noraižehe sidose palikaine poikheze .
Hän rounas siižup nece palikaine-se .
A sihe riputadas räbin libo kalin .
Hän stupkale ištuse , nägep necen räbinän , saškap , hän sada-se eivi .
Necile poperečnijale palikaižele hän hüpästap (a vet’ noraižuu sidotut ), ka hän vändoudap .
Hän kut sinna bringahtap sinna , päzoudap kaik sigoupäi lähtta , lebaidadase ül’h’aks i kaik , putui .
Potom teine , koumanz’ , i kaik sinna langetas , elabat išttas .
Aupäi-se levedemb , a päu kait .Hän sougil’-se ei vii lebahtada sigoupäi hüpästada ei vii , hän sigou ištup-ki .
Hö kogeižes išttas sigou .
Mändas ottas sigoupei .
Ridas ka traviše , rikop , a sä läm’ , ka hän traviše , hän mujuškap , a sit’ ii muju , hän elap ka .
Stupkat tehtas sügüzuu , konz bol ehtip , i ridad pandas sügüzuu , il’l’anpääs , öd-ne vulumbat tegese ka ii muga troudįge .
Kut pandas kläpsad, ridad, stupkad
вепсский
Средневепсский восточный