Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Lašta šuatih
Lašta šuatih
карельский: собственно карельское наречие
Кестеньгский
Ka
ennen šuatih lapšie kylylöissä pirttilöissä , mie šain n’el’l’ä , mie poln’iččah en käynyn , en ni voussu , i liäväššä šuatih , a mie en šuanun n’ikuta liäväššä , mie šain , ensimmäisen šain , kun olin , yksinän’i olin , aivan yksinän’i , n’i ensimäisen lapšen šain , n’i , a miula kun ennen šielä šanottih , jotta , tätä n’i , n’e tätä luaji .N’iin kun jotta ei piä toisella šanuo , kun tullah ne aijat , miula netäl’in šiitä , kun netäl’in olen kipie , ihan kun näih šivuloih tulou , n’i nuotalla käyn , nuotalla kun käyn , n’iin kun nakran ta puajin .
Ta et n’ikellä šano ?
En n’ikellä šano , en n’ikellä šano ta en n’ikellä šano muuta , kun nakran ta puajin ta n’iinkuin ainaški elän , a kun näistä kun sahvat’t’iu , n’in en ruohi vielä näin n’i tarttuo , jotta arvattih , šilloin še oli še .
A mintäh še ei pitän arvata ?
Arvatah ni s’iitä läsiy , s’iitä oikeim pahana läsit , jesl’i et hyväh rahvaha popat’i , n’i s’iitä et šua viikon , še ol’i muinen še .S’iitä mie otan ta , no viimesenä huomekšena , minä päivänä mie hänen šuan , tulen ta , a muamo ol’ ei etähänä vielä s’iinä , tuattol’a , käyn , nuotalta matkuan ta käyn heijän luo , a smiet’in , jotta ei pitäis’ muamon luona viikkuo olla , jotta sahvat’t’iu , lujašta tulomah anna hiän ei hokšais’ , kun on vanhuš ta kaikki , no , mie tulen , mintäh työ tänä päinä näim myöhä olija , ka n’im myöhä olima , a vähän kalua šaima , tulemma s’iitä , tätä mie tulen kot’ih , ta kuoissa šen koko päivän , em päiväššä makua , em makua kun n’iin otti šivut , jotta kun en voi , a ensimmäin’i on , en t’iijä n’imitä , no , a ičekšen’i vain tuumaičen , jotta ne še miula kyllä päivät ollah ne .
S’iitä , tytär lähtöy , illalla kučutah kokoukšeh , lähtöy , a mie ol’in emindimä , mie ol’in šeiččementenä henkenä talošša , noh , tytär , tyttären työnnän , mie šanon : ”Mäne kokoukšeh , šanot , jotta muamo rupieu nakrismuata kiäntämäh ”.Še tytär milma muamoksi kučču .Hiäm mänöy sinne , ta mie jiän aivan yksinän’i , no aivan yksinän’i olen s’iinä ta , en tiijä , juokšou sus’s’ieta , šanou , jotta : ”Kačo sie ,” – šanou , – ”Muar’ie , siula ollah šuovašša lampahat !”Lammašta on šuovašša , oi , voi , voi !Millä še mie sinne piäšen , jotta hot latoh piäsisin , n’i lavošša šuojautuisin , a še rupei n’i , n’i jo rikeneh puromah , jotta aivan .Mie juokšen sinne , m’i om miula še hotu , ta n’iin juokšen , a lampahat ne kun loukošt tultih ta teräväh i šuatih jäl’elläh , no mie lampahat ajoin , lavošš šielä vähäsen ol’in , tulen kotih , s’iitä tullah , tulou toisešt talošta tytär ta s’iitä , oma še , oma jo , i tytär jo kävi sielä kokoukšem paikoilla ta jo i tultih , mie šanon : ”Elä lähe ,” – mie šanon , – ”Nyt Kat’a ”.Kat’t’i oli s’illä toisella n’imi .”Elä lähe ,” – mie šanon . ”Kot’ih , venyytykkyä ,” – mie šanon , – ”työ nyt tämän Ol’on kera .” Mie šanon : ”Mänkyä toiseh pirt’t’ih , mie olen toisess pirt’iššä , a kum ,” – mie šanon , – ”mie voihkuan , n’i s’iitä .”Mie šanon : ”Tulkua milma kaččomah .”A hyö še jo nähäh , kum mie olen jo piän’i riiččin , i kaikki miula käškettih , jotta yksi akka juohatti , jotta kun tullah še aijat n’i oikein hivukšieš pure , jotta kun yökläššyttäy , n’im paremmin s’iitä šuat .
Še piti hivukšet riiččie .
S’iitä mie hivukšet riičin näin , no miula hiän n’iin šano , a mie s’iitä toisie en tietän , noh , hyö s’iitä männäh .Miula vähän’i aikua ta i šuan pojan .
A hivukšie n’iitä puret ?
A purin , a jo i heitin , mie heijät hoihkuan , tultih mie šanon : ”Mänkyä nyt muamon’i luo ”.Kum miula , mie sanon : ”Tulkah muamon’i ta tuokah muilua , ta tuokah ripakkuo ”.A miul oltih siel sinne , ol’in kaikki varuštan .Hyö ku männäh , muamorukka venyy : ”Ka voi , voi , mitä sie lapšuon’e nyt yöllä tulit ?””Ka tulin , kum muamo ei voi , n’iin silmaš kuččuu ”. ”Ka mikä hänell on ?” ”A hiän jo šai mil lienöy ”. ”Joko šai ?” ”No jo ”, – mie šanon kun n’iin ihaššun , n’iin tulou muamorukka , ta tätä luat’iu . Tulou miulan’i , s’iitä šilloin oli , jotta kyly lämmitettih .
A puapo , ken se puapuičči ?
A s’iitä toisešta talošta puapon kävimä , a lapši n’iin i venyy s’iinä lattiella , n’iin i venyy …S’iitä še puapo tuli , mie s’iitä hänellä šanoin , jotta ”mäne kuču ”.Mie šanon : ”Tuota akkua puapoksi ”.Še puapo tuli ta n’apanuorasen leikkai , ta pes’i lapšen , ta pan’i , a mie tätä luain .Miula lämmitettih kyly , a sitä aikua hot’ lämmittäkkäh , hot’ elkäh kylyö kun , ihmin’i srazu s’iitä ei ole kylyštä i mitä apuo , vot kum mänöy netälim päivät s’iitä , vot on kylyštä apuo .
A siitä kylyh viijäh ?
A hyö srazu kylyh viijäh .
A mitäkäs sielä ruatah ?
A muut ei kun issut vähäsen da hyö peššäh nämä vartaluo ta pešekšennelläh , a muut ei mitä sielä ruata .
A kylyššä eikö pitän olla yötä ?
Ei , ei , miula ei n’imitä pitän olla , mie kun šain n’i , oltih moniehat , kun kellä vain on näin viikko s’itä , jotta viikon läsiy el’i mitän’ih , s’itä pijetäh kylyššä .
A mintäh kylyššä pijetäh ?
Da mie en t’iijä , kun kylyh , kylyh pannah hänen , a en tiijä .
A yksinähkö hiän sitä šielä kylyššä yötä on ?
Ei še yksinäh ole hiän yötä , ei häntä yksinäh pijetty .
A kenen kera hiän on ?
Tämä kun ol’i , m’i ol’i jälkimmäisellä ukolla .N’i sillä kun oli nain’i .Koko netälin ol’i kiušautun , n’i hiän ol’i ollun kylyššä , tämä ukkorukka šano , n’i šanou miulan’i tätä luat’i , i muamo ol’i šanon šielä i yhtäläistäh , hyö konša kenki rahvaš šanou käytih , a s’iitä sanou , kun ken lienöy käynyn , s’iitä otti ta harehti , šanou ta valou hänen ta šai lapšen .
A šaikoš kylyššä šynnyttyä ?
Šai , še kun kuinkin kävi hänen valotti n’ii i , s’iitä hiän n’i , n’i šanou kyl’in , kun lapši pyörähti i n’iin läksi .
A kunneka ne jäl’elliset pantih ?
A , ka karšinah , ennen kun oltih nämä lat’t’ien aluššat , n’i karšinah pantih .
Träpiččäh kiäritäh ?
N’i träpiččäh kiäritäh i s’iitä muah hauvatah .
Ta hot kuin äijä lapšie sua n’i kaikki sinne pannah ?
N’iin .
A mintäh ?
Muamorukka kum meilä yhekšän šai n’in , šinne karšinah vietih .
A miksipä sitä sinne vietih ?
A vot i en t’iijä .
Eikö s’iitä mitä šanottu , jotta mintäh piti s’inne viijä ?
A ei , ei n’imitä hyö šanottu i , i hot i mie , ei n’ikonša šanottu .
A mih kohtah karšinah , olikoš mih , jotta nurkkah mih vai ?
A mie en t’iijä , kum meil ol’i penkeret tämmöset , oli karšinašša penkeret , tämmön’i late , n’i , hyö šanottih , jotta karšinam penkereh silloin sinne panit , n’iin .
A kempä n’iitä hauto ?
Ka , n’inkum puapo .
Puapo ?
Puapo , iče puapo .
A konša sitä lašta ruvettih näyttämäh rahvahalla ?
A s’iitä hyö teräväh , näin hyö näyteltih , kun oli hiän kätkyöššä , ka ei hyö kovuan näytelty , hyö n’iin kun , n’iät sie hyö n’iin i šanottih , moniehat juohatetah : ”Jesl’i lašta sie varajat , jotta häntä šuuvvellah ” n’iin kun šuuvvellah , no ”n’iin tätä luaji , štob siula ei n’i mi puuttuis’ , pyyhi omalla tällä alušvuattiellaš , n’i šano , jotta kuin ollou tämä čiistoi n’iin i sie ole čiistoi ”, s’iitä puvautuu , monieš on vielä viehkahenkin’i šemmon’i , a moniehalla on n’i šilmä paha .
A m’i on ”viehkahenkin’i ”?
No n’i kun , jotta šemmon’i heikompi hiäm monieš ei n’imitä varaja , a monieš on heikompi , lapši , muamorukka miula mainičči muinen , jotta kum mie olen .Miun kun om muinoin ol’i yksi čoloveeka šuuvvellum pikkaraisena , n’in kolme netälie šanou potuškalla kantelima .
Itit vai ?
Itin tai n’iin läsin , jotta enkä šyönyn , enkä juonun .
A kempä s’iitä piäštäy ?
A s’iitä kun tuaš ukot’i šemmon’i akka , n’i siinä ei etähänä akka m’i ollun , n’i hiän šanou tul’i , i hiän kylvetti kolmi kertua i n’iim män’i , proit’i , kylvetti kylyššä .
Kuin hiän kylvetti ?Eik hiän sitä šanon ?
A šitä hiän ei šanon , jotta kuin hiän kylvetti ka , šitä še mie olen kuulekšennellun , jotta kun kylvetetäh :
”lähe šuute šuun tulešta ,
haita hampahan ravošta ,
kipu kielen kantomista ,
ken kätehin’i kaččonou ,
šillä šilmät verenä vuotakkah ,
rašva t’ilkkana valukkah ,
tervaš t’ilkkana t’ipukkah ,
ennen koit’t’ien korkuomista ,
ennen aurinkon alkautumista ,
ennem päivän valkuomista ”.
Ken l’ienöy kaččon , n’in siltä šilmät n’iin i mänkäh , a šillä Jumala antakkah hyvän , nu a s’iitä , s’iitä tiellä valetah mieron tiellä , no valetah i kolmen kynnykšem piällä .
A kuimpaš kolmen kynnyksem piällä valetah ?
A vot tähä pijät , a toin’i siulaš i valau .
A mimmon’i pitäy vesi olla valuas’s’a ?
Ka vesi hot mimmon’i olkah .
Eik pie puhuo veteh , il’i ?
Puhuo voit veteh , puhuo voit , i n’iin voit , jotta nyt kun nykyjäh on , ei ole šieklua , a nykyjäh nuo tuommoset rušlakat , no a ennen ol’i šieklat , šiih panet lusikat , panet härkimet , ennen še härkimet oltih millä piekšimä , ne härkimet panet šiihi , i s’iitä , s’iitä piällä , ikonam panet siih , s’iitä valat piäl’l’ičči .
Sieklašta läpi ?
Sieklašta läpi , a hiän tuou lapšen .
A hiäm pitäy kiäštä , jalkoih valua .
No n’iin näilläh ruašta kun näim pijät , n’i kun tähä šieklam piällä panet , ta s’iitä i valat .
A šanuo mitäkä pitäyköš s’iitä šanuo ?
Ne šamat šanat šanot .
N’i kolmen kynnykšem piällä peräkkäh ?
N’i još ei ole hyvin , hyvin , lähtie pitäy .
A t’ienristeykšeššä ?
I t’ienristeykšeššä kellä kun on kovuan lujašta el’i kirottu , n’i kun šanotah , viis’i tietä lähetäh yheštä kohtua , n’i siinä risteykšeššä valau , n’i još s’iitä ei piäšše , n’i s’iitä ei piäše ihmin’i , ta šamat šanat šanotah .
A min aikah še piti paremmin ruatua ?
A ka no n’iin näin , kun olis’ iltah , el’i paremmin yöpuoleh n’iin , hyvä olis’ illalla , hyvä še on i huomenekšella , huomenekšella aivoseh .
Lašta šuatih
карельский: собственно карельское наречие
Кестеньгский
”