Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Buukk
Buukk
карельский: людиковское наречие
Михайловский
Nu
sanogatte kui teiden d’er’ein’as pestih ende sobat , kui buukku .
Buukk .
Azuttih , siättihe ?
Ka sobad ligotetaze ehtal , siit panoba buččihiihe .Siit panoba sinne kiviit .Siid ol’d’ihe mugomat randat .Nügü d’ iel’e ni kel naverno suured randad i sinne kivet piästaze , i siid buukitaze siga .
Piiht’et piiht’et !
Piihtet .Siid ehtähasa d’oudap , k ottab ei d’ouda , ka ehthasa om siga .Siit tulop poro .
Buukki tožo , kac , nink t’ämä buukk om .
Siid buukitaze poros siga .
T’änne panoba kaik soba .
Nu poroz buukitah da .
Siit t’änna panoba .
Katuot , katused ei paneguo .
Ei katošt tämä panoba .Tuai se sinne , siit t’äha panoba tuhk .
Tuhk .
Siit t’äma kip’atkvezi .Siit päčis nämit palavat kivet vedetaze , siit täl’l’e piäl’e panoba .Kuni täma koume kierdat sanop , panoba lassed i kivet palobat .Kiehup , kiehup n’et kivet irdal’e päčhe , siga toižet vedeta mös siga panoba müös kiehutetaze .
Mös kietetaze .
Mös’ tämä vetel .Müös kiehuteta , siid siga ninka opaidav , entiä mida .Dai enämbiid ei sap nügü d’o kiehup siga hauduze .
Kiehup soba kai i ottaze .Irdal’e .
Ahav ahaudutet’he , ka soba ei siga раlаnu .T’äm oli tuhku pandu piäl’e .
K ei tuhk panoba .Tuhk olii .
Sit tuhkas poro .
Nu , tuhkas .
Tuhkaš , tuhkaš .
Tuhkas siätaze poro .
Ende muilad ielnu , ka t’ämä padaha panoba tuhk .Siid vezi valutetaze , da sil vedel pezist’ä i piäd i čiistiit sil’mad i kaik .
Tuhkas siätaze .Vot .
Nu i kuibo siit poro piätettih iäre ?
Ka kui poro ?Ka häin tuhk siga heitaze .
Tuhk diäp .
A t’äma vezi se nouzop piäle hüvään’e .
Poro se .
A siid i valutaze ninka .
I sid valetaze tis häin .
Kuni heitetih , ka täma tuhk se l’ähtes .Nu , a siit mös t’ähä i vezi se möst i pangua mös nalaadiže .
Tuhk lükäitaze irdal’e kunna ni but’ veziiden ke .
A siit sigä tuhk l’ükäida hot’ kunna pane .A vit’ t’äma tuhk om vezi se .Kac , sie čajun zavarit .Ka čajun se .
Hüvä .
D’uoda čaju se sinna diäv a siit se l’ükäida hot’ kuna .
Lükäida hot’ kunna .
Ehu .
Piäle se nouzop hüvä , а t’äs čajus se mugai .Poro se t’äs nouzop .
Puin’e oli nämä puine .
Puin’e bučiin’e moine , puin’e .
Pučid da ?
Da pučit puižet , puhižet .
Puižed bučit .
Puižet meil .
Puižet bučit .
I sen d’älge , sobat pidi midä pestä ?
Pesta .
D’ärvel .
Šiit peštä d’ärvhe vieda , pešta hüvin .
Stiraada pesta .
Kuivata , kut nügü kuivdad d’ärvel .
Kuivha tuoda kuivata .
Mugai siit .
A kuibo kezäl huuhtottih ?
A ol’d’ihe häi , kelgi korendot .Korend om mugomat , a kengi käzil nu siluo korenduol huuhtot’t’ihe enämp čura .Korondod ol’d’ih .
Dai n’ämäd ol’d’ihe .
Batugad da pualikal pualikuot’t’ihe .
N’ämät ol’d’ih azutut šurdavat se .
Survuot .
Da .
Nu .
Surdav .
No .
Rengin iččumat n’ämät surdat .
Nuu kai .
Se puuss oli siätut .Nu , sihe panoba , da siid vai ninka survotaze .
Humbaret , humbret .
Nu , humbret .
Humbret .
Humbret , pualikat , ken kut nügü pualikal ve pergap .Humbred ol’d’ih .
Eh , heh .
S’otaki humbriil’e da ?
Nu , humbriil’e .
A miks ?
Se , štobi redu lähtiiž da tuhk , se t’ämä poro lähtiiž irdal’e , štobi poro se l’ähtiiš .Nu .
Humbareh panda vette sit .
A soban ke i panda i .
A soban ke i mänöv vezi .
Soban ke i mänöv vezi .Vezi soban ke i mänöv .
Pand om t’ämä soba se nenkali .
Korondol huuhtuotaze da sinnä i .
Ninka .
Vezi i mänop .
Huhtuoid da humbarehe , i panop häin sinne .I siid ninka va .
Humbarehe i mänöp vezi .
Survota i sinne .
Humbrehe mänöp siit survot .Humbred ol’d’ihe vet .
A talvel a .
Da i talvel mugali .
A talvеl siätaze diäs humbar .I siid diä .
Talvel diäs hot’ kirvehel luadida .
Kirvhеl luaditah , da i sit huuhtuotaze diäl .
Meil se hüvä oli d’ogi , oli ka hüv oli .
A meil .
A toižis oli siga paha heil .
Meil d’ärvees siätaze lähte i siit humbriil niil , se vai huuhtuota .
Meill ol’ d’oga suobatan d’oga päivän pes’ta .
A heil t’äs d’ogi , ei kül’mnu ni vous’o .Nu , meil An’džug ei kül’mä sigä d’ogi on , tožo ei kül’mä .
Miituine d’ogi ?
An’džuk .An’džuk .
An’džuk .
An’džuk .Plotinal’e mänop sinnä .Kai .
Ka d’uged oli pesta siit e .
S oli !
Akuoile se trudno .Truud oli .
K akuol oli d’ugedemb , n’ügü da mašinaha panoba , da piästät piästäze dai .A ende pidi muga .
A kui kuivattih talvel , kus ?
A čerdakuoš ül’ähän , vuiškal , vuiškiil .Ül’ähän oma kodiš vuiškad vot .
Hüvät sobat vuiškal , kunembad oma redukkahat nit panoba veraal’e , što pakaan’e puoriiš .
Pakaižel’e .
Nu äijal soban tämän vauktaks äijäl .
Se häi külmäv pakaižel ?
Ei külmä siid ottaze .
Ka .Ke .
Konz om hank .
Kül’mäp , ka se i hüvä hot’ .
Siid vauktemb lähtov p’ätmat .
Nu .
L’ähtoba .Hangel’e panoba .Konz om hang hangel’e panoba .Kons p’ätnäd oma ka hangel’e panoba i nügüde hangel’e era .
Panoba panoba .
Nu , hangul ottab valktup .
Nüg iel’e mugomit sobit panda hangel’e .
A n’ügü nügü liinašišt iel’o mida .
Nu .
Ende liinas siättihe ka nügüö liinas nimidä .
Buukk
карельский: людиковское наречие
Михайловский