Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Argipäivän syömine
Информант(ы):
Меккеева Мария Николаевна, 1896, Паданы, Паданский погост (Paadene, Poadan), Медвежьегорский р-н, Республика Карелия
место записи:
Паданы (Puatane, Paatene), Медвежьегорский р-н, Республика Карелия,
г. записи:
1975
записали: Маркианова Людмила Федоровна, Федотова Виено Петровна
Источник:
Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, 1994, с. 168-169
ф/архив ИЯЛИ КарНЦ РАН: №2293b/1
Argipäivän syömine
карельский: собственно карельское наречие
Паданский
Midä söittö argipäivin?
Argipäivinä,g argipäivinä mid’ ol’i, mid’ ol’i huondes, sid’ä i söimä, argipäiviksi ol’i viis’s’et’t’y l’ihoo. Ol’i kalaa kyl’l’äl’d’i soodu d’ärves’t’ä, nu. Sid’ä i keit’t’imä, noužema, mid’ä kai loima, tai... taiginat omat paistama l’eibee silloin omoo l’eibee, loima šangie l’ibo loima, čilkkavoo voissa paissama. Kurn’ikan hyvän loima stolalla.
Kalakurn’ikan?
Kala kalakurn’ikan.
A l’ihakurn’ikkua etto luad’inuh?
L’ihakurn’ikkoo emmä lood’in a lood’ima kalakurn’ikan. Miull ol’i mužikka, t’änne ku tul’in n’i kalanšooja. Da ijän ič ol’in kalan taloloissa. Nu, ku tuou t’ämäm moista siigoo. Šuuren kurn’ikan stolalla zauhtrokaksi. Konža paissan kakkaroo. Konža nu sreepin mid’ä ka jo, palavoo kurn’ikan kera. No, siid’ä d’uomo syömö.
Huondeksel?
Huomukšella.
Huomukšella, aha.
Nu, a siid’ä murginaksi panen l’iharokan päččii koošan. Ftoroiksi, no siidä maiduo. Se kaikki. Kres’t’anskoi syömine. A čoojuu emmä keit’t’än murginaksi.
Čuajuu ei?
Čoojuu emmä keit’t’än, da kiis’el’in. Nu. Siid’ä syömmä, l’ibo oddihaičemma, l’ibo mid’ä, sid’ä no on rooduo. Rooma vähäzee. Siid’ä čoojun keit’ämä. Siid’ d’uoma päivä čoojun. Hod mid’ä kai siih, huomukšella ku loojima, rakuskoo. D’uomma. Nu. Siid’ä tooz mid’ägi, roomma, fat’t’ietemma d’ on ilda. K on žiivattoo. No, talvella oldanee, gu talv... tanhuošša, pidäy žiivatat kaččuo illalla. Dai huomukšella. No žiivatad myö kačoma s’yötämä d’uotama. A mužikall on hebon’i, kaččou hebožen omahas sen zan’oot’ie on hänel’l’ä. Sie ku tul’... tul’i pert’t’ii l’ienöy. Sie d’o illaista looma keit’t’ämää. Panema hiiloksella tuleen. Vis’aččoin kattilan riputama. Kokka siel’l’ ol’i yl’ähän.
Pl’itoi ei olluh?
Ei ollun, pl’itoi ei ollun. Nu, siid’ä mid’ägi keit’äm ildažeksi konza kartohkoo, nu konža mid’äigi. Aina siid’ ol’i, syömme keit’t’ämin’e oma. E, laukkoih pid’i vähä hypel’l’ä. No, laukkoih silloi myö kävel’imä čoojua zoohar’ie. Nu. Da viinoa keskeeh da. Nu n’iid’ä myö, valgie d’auhuo kävel’imä tožo oland’ad’auhuo. N’e kai sproovivui. Koissa d’ielot.