ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Kävel’imä nuotilla

Kävel’imä nuotilla

карельский: собственно карельское наречие
Паданский
Haudakessel’in kera ku tulema sie. Pid’äy l’äht’ie d’ärvel’l’ä. Kaloo šoomaa viel’ä štobi ku, koišš olis kala sveežoi huomukšella. Sie myö kävel’imä nuotilla. Mänemä sinne laššemma n’el’l’i hengie kaksi ven’ehessä kaksi toizessa, sen ku laššellamm ymbäri. Nuu siid’ä viämä kaksi kerdoo ku laššemma, d’o meil’l’ on kaikilla. Päivän keitto kod’ii kaloo. Da kalat tuovutvašt on ildane koiss ažetettu myö d’o tuomma huomneksi sveežoin. Mejän kažvoašš ol’i, da i mie t’änne tul’iin n’i ain ol’i sveežoi kala.

Veres kala.

Aina veres kala. Yl’i v... yl’i vuvet pošt’i šuolaista šoama, yl’enn äijän sid bučid, moized bučit, da i veres’t’ä aino šaima. K ol’i meil’ä, n’e roovot kai pid’i roodoo pienes’t’ä šo sen... siksi meid’ä vel’l’ ei školaa laššettu. Kon’ešno, pid’ olla d’oukošša koissa suuri pereh ol’i n’i, vot. Siid’ä k ol’i se lapsie n’evesköil’l’a enzi vuožina da kaksi n’eveskee tul’i, da siid’ä pid’i lapsie kaččuo ei laššettu školaa. A siid’ä pid’i n’äid’ä roodoloi d’o roodoo. No, siksi mie muššaksi i d’äin, t’äh ijäksi.