Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Keräzimä sien’dä da mard’oo
Информант(ы):
Меккеева Мария Николаевна, 1896, Паданы, Паданский погост (Paadene, Poadan), Медвежьегорский р-н, Республика Карелия
место записи:
Паданы (Puatane, Paatene), Медвежьегорский р-н, Республика Карелия,
г. записи:
1975
записали: Маркианова Людмила Федоровна, Федотова Виено Петровна
Источник:
Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, 1994, с. 175-176
ф/архив ИЯЛИ КарНЦ РАН: №2293b/14
Keräzimä sien’dä da mard’oo
карельский: собственно карельское наречие
Паданский
Mittumua marjua keräittö talvekse, marjua da siändy mittumua?
Nu, sien’d’ä keräzim aina vahvoista, se on vahvoine, da si... sin’akii semmoizet on, nu. N’iid’ä sien’il’öi keräzimä, s ohotu sid’ä syöt kartofein kera ku ažetat sen sien’en. A meil’l’ä k ol’i kaloo, n’iin se i himottaa keskee i sien’d’ä.
Aha, nu da, da, da vähäine siendy sie keskeh.
Nu, sien’d’ä keräzimä. Mard’oo keräzimä myö, en’n’en muida mard’oja n’äidä meil’l’ eullun kaž... kažvatettuloja mard’oja, ku n’ytten k ollaa.
A nu da, da, meččymarjoi.
Meččymard’oo. Nu, kereemmä, enzimäžeksi, hilluo, moroškoo sid’ä nu.
Nu, nu, hillo, hillo.
Hillo nu. Mänemmä šuot... ven’ehel’l’ä mänemmä šuorandaah šooten ven’il... souamma. Kolme hengee da n’el’l’ä l’ähemä talošta nu, ku mänemä vezikorvot tuomma moroškoo. Men... jušt... toi... toizin vuožin k aigauduu šuot keldazet. Rannasta kannamma veenkannanda... korvolla čieppikorennolla mužikat kannetah n’e, se ku l’iččauduu, l’iččauduu siel’ä puhaššama n’e mard’at. Da i kiässä ved’orkat. Tulema siel’d’ä n’i ku. Bohatat.
A kuibo sit net, äijy marjua nenga ga kuibo net söittö, kuibo työ keitiittögo n’iidy vai muga marjannu söittö vai piirakkua pastoitto vai?
Ei en’n’en ei keit’et’t’y.
Ei enne, vod enn ei keitetty, da, da.
Nu, ei keit’et’t’y, nu, kuin sie pannaah korvooda sid’ä kun’i, t’äyd’ynöy syväh da i se mard’a sil’l’äi proid’iu. Ei pandu sinne talveksi varoii, sit hillomard’oo ei pandu.
Ei pandu hillomarjua ei.
Nu. Nu mus’t’ikaista. Toož ei pandu sinne kuivattih. Nu. Kuivattih mus’t’ikaista ved’orkoi, n’iin erähät yn’n’yöt ved’orkoi, kuivatah mus’t’ikaista. Nu, päčin sel’l’äl’l’ižel’l’ä ku pannah. Bumooga levit’et’äh. Da siidä, sii mard’at. Sit kuivetah seičas. Nu da ket n’iidä verekseägi syöd’ii da. Sreäpitäh šuuret taiginat, maššašta d’auhošta valgie, n’iidä kukkuo mus’t’ikkažešta. Vähäne sie peškuo peel’l’ä pirotetah. Päčis’t’ ottahuo, n’e roitaa fkusnoit sveežoista mus’t’ikkažešta.
Anukses tožo muga luajittih.
Nu. Nu a se talvimard’ ol’i buala osnovnoi, osnovnoi se bučit šurvotah.
Ah työ survoitto?
Šurvottiih.
Survottih, sid omas sokas?
Omašša sokašša. Omašša sokašša survottii. Meil’ä koissa k ol’i šuuri pereh n’i yl’enn äijjä i kerät’t’ii, keräzimä da šurvottii. N’iin, n’i n’e meil’ä syömižet oldiih omat kalat omad l’ihat, vitamiinad n’e, mard’at kaikem moizet. Nu dak ei keit’et’t’y n’i mal’ino... mal’inoo tože, kai n’iin mi tuodii da d’älgiedäh syödii ei d en’n’en keit’et’t’y n’i mi mard’oi, varend’oo loojittu.