Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Pyhämpäivän syömine
Информант(ы):
Меккеева Мария Николаевна, 1896, Паданы, Паданский погост (Paadene, Poadan), Медвежьегорский р-н, Республика Карелия
место записи:
Паданы (Puatane, Paatene), Медвежьегорский р-н, Республика Карелия,
г. записи:
1975
записали: Маркианова Людмила Федоровна, Федотова Виено Петровна
Источник:
Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, 1994, с. 178-179
ф/архив ИЯЛИ КарНЦ РАН: №2293b/19-20
Pyhämpäivän syömine
карельский: собственно карельское наречие
Паданский
Pyhänpäivän midäbo paistoitto?
Pyhänäpeenä sreeppimä mid’ä kai.
Obezat’el’no, joga pyhiäpäiv’iä?
Oo, d’ooga pyhee päive pid’i sreeppie. Nu, t’ässä. Pyhä kuin on konžaga pyhäis’t’ä sräpn’ee i loajitaah, loajit šangie da kartofeida peel’l’ä. Kip’atkalla notetaah. Vot. Siemenvoilla voetah. N’i ku n’e pehmiezed roitah n’i hyväd roitah, ka aino kalan kera da kurn’ikan sveežoin kalan kera, sie svežeprosol’noiksi looima n’e kurn’ikaksi. Da sit egl’eš... šuolooma vähäžen. Sid i huomukšella n’e pezemmä n’i, n’iid’ om pes’t’y mon’i kerdoo. N’e yl’en hyväd roitaaže, hyvä se ku. Prijatnoi syömine. Nu siid, n’iim myö i el’imä ijää.
A vot, kuibo teil’. Čupukku sanotahgo, ongo čupukku, oligo teil’ čupukku?
Mibo se on čupukka?
A vot, mm. En tiijä daaže kai kui ven’akse sidä minä daaže tij en, i sul’činat toože, ol... sanottihgo?
Nu, n’e skančat.
Ska... vot skančat, skančat, sul’činad net kuibo sul’činua? Pastoittogo puaksuh sul’činua často sidä ol’i?
Proozni... pyhimpäivin, pyhimpäivin, nu.
Pyhimpäivin, se ol’i pyhimpäivin syömine?
Se ol’i pyhimpäivin syömine sul’činat.
Aha, vot sano kui.
Te... tejän sul’čitat, a mejän skančat.
Skančat, skančat.
Nu. Ka otat, t’ämän d’o. D’auhot siittoot panet maiduo. Vähäzen melduo. Sii, keskee rieskoo maiduo. A kun on siid’ä meil’ä, polnoit, kuojetta viel’ä kaksi luzikais’t’a, keskee panet. Se pieksäd’ d’auhon kera. N’e roitaah. Sen pieksät tahtahan stolalla. Siid ajelet. Värt’t’inäzel’l’ä miul om päčil’l’ä värt’inäne semmoine ozutan. Siidä ajelet ne skančat. Nu. Hoikkažet.
Mm, hoikkažekse luad’ie pidi, hoikkažekse.
Pid’äy n’yt teil’ä lood’ie kerdane.
Hoikkažed dai fkusnoit.
Nu, pid’äy lood’ie. N’iin, n’e skančat sie keärit, panet ozran kooššoo pannaah, l’ibo konža pšenasta. N’e paissat. Yhen puolen toko voijat, kaksi vaštakkaah voijettuo poolda. Gu t’ämäm bumoogat, siid’ä t’ämäm puolen koošalla keärit panet kooššoo seämeeh. Da se paissad, da voijad, nu. A sie ku murginalla rubiat, se tukku sežen korgohuž meil’l’ art’el’illa pid’äy ajella. N’iid’ä mama toizella stolalla keäriy siel’ä, n’äin keämitääh randa, dai toine, da t’ämä vaštah. Nu, t’ässä i skanča. Nu. Da sit, n’e ollaa argisyömizet, a sen keralla hauottu maido r’innalla. Parennoje moloka holodnoje. Skančan, sid skančan d’älgee kiissel’ie loojitaah, pšenašta d’aukotaa sie.
Pšenas roih se fkusnoi kiisel’i.
Nu.
A kuibo teil’ kiisel’i, kiisel’i s ol’i ved tv’ordoi, kova kiisel’i keitettih ei kui nygöi kiisel’i keitetäh?
Ei, ei, kova-kova, sen luz’ikall otat kai račkahtaa se. T’ämä d’o ruge... rugehine kiissel’i, rugehešta loajittu.
A sit, kuibo sen söittö sen kiisel’in?
Sen kiissel’in söimä, t’ässä maiduo hauottuo kačo paarennii moloka, nu otamma kiissel’ie, da sid’ä, kiissel’in kera maiduo kessekkäh, vähäžen otat kiissel’ie sih štobi luzikka tul’is.
Yhteh luzikkah?
Yht’eh luzikkaa da siih maiduo.
Aha, aha, kai hyvin.
Nu se t’ämä, t’äm ol’i d’ä... d’äl’gimäne syömine kiissel’i kaikista. Se murgi... prooz’niekkoina, a nu n’ed’äl’il’l’ä ei.
A, n’edäl’il ei vaiku se pruaz’neikkoin da pyhänpiän?
Da i n’ed’äl’il’l’ä. Ku hein’ee šoomma, tulema hen’äl’d’ä n’in mamall on laučča t’äyzi keit’et’t’y kiissel’ie ildažeksi, ildažeksi. Nu, ildažeksi da i maiduo päčči t’äyzi da i.