Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Omašta elämäštä Jyškärveššä
Omašta elämäštä Jyškärveššä
карельский: собственно карельское наречие
Юшкозерский
Poštie
venehellä šouvettih .Viiži taluo n’edäl’iss on .N’edäl’in viis taluo šoutau , šiit toised viiši tuaš , toizen n’edäl’in , kolmaš [VF : vuorotel’l’en ?], noo , noo .No kolmaš tuaš kolmannen , n’el’l’äš šiit’ä , n’el’l’ä vuoruo , mie šouvin’ n’el’l’ä kezyä tyttönä poštie .
Uhtuošta ?
Ei , ei .Luušalmeh , Luušalmeh da Šuopaššalmeh .Suopaššalmeh .
A kynnettih millä ?
Adralla .Puušt adra luajittih .Heposilla kynnettih .Puuštad luajittii .Mečäštä še .Puud .Rakennettih aa , rautan’i šiitä še , šepäš luajittih .A , aštivo luajittii puuaštivo , šiitä loppusilla jo i , rauta-aštiv ol’i .Uu …u …kuušešta , kuuzen okšua .Toizell …aigua kun on sruuja še n’i , kolme-n’el’l’ä okšua .Ta , tukutah da .Šiinä aštivo .
A heinyä n’iitettih millä ?Viikattehella ?
Viikattehila .
Mimmošet viikattehet ?
Gorbuškoilla n’iitettii , a loppusilla jo stoikilla n’iitettii .Gorbuškoilla n’iitettih .A šiitä jo stoikat .Luajittih .Kа , l’eipyä ennen vejettih Kemistä , Šungušta .Šunguu käytii näin , l’innut kun šygyžyl’l’ä pyyvetäh , da ken on šielä nastojaššoi še kauppieš l’indujen , šiitä šil’l’ä myyväh .Noo .Še šiitä viöy šinne , Šunguh , da tavarua tuou tulleššah .Noo .A l’eipyä vejettih Kemistä .Heposilla .Talvilla .A kun ei piizua l’eipä talvella , n’i kevyäl’l’ä käytih , šiitä , venehil’l’ä .Iče .Kolme hengie veneheh .
Kolme henkie veneheh ?
Kolme hengie veneheh .
Rahvaš kuin elettih ?Autettihko toin’i toisellah ?
Autettih .Autettih toin’i toizellah .Kynnettih , kel’l’ä ei ollun hevoista , n’i annettih hevosta kyn’d’yä .I druužno el’ettih , eikä riijeldy , eikä spoor’ittu .Ennen .Da .Jumalua užottih .Šee .Riähkyä varattih .Noo .Toin’i toistah autettih da .Pellod muaha šuatettih yhtä aikua , kun kaikkien’ , jotta piäštäis kašvamah .Noo .A šiitä tuaš .Tulou Il’l’anpäivän aika .V avgusta .No avgustakuušša .Ruis’ pitäy kyl’vyä , še vuoširuiš , šiitä tuaž autettih , ei kaikkie mečäšt’ä tuotu , yksi tuou hepozen’ , n’i šiitä kyn’däy puolen kyl’yä .Noo .Šil’l’ä tapua .
Käytihkö toin’i toisih kost’ih ?
Käytih toin’i toiziel luo , gos’t’ih käytih , pruasn’ikkoita n’ …t’iijettih , kir’ikköh käytih , mol’ittih .
Ol’iko i pappi ?
Ol’i pappi , ol’i .
Venäläin’i ol’i pappi ?
Venäl’äin’i pappi ol’i .Kolme , kolme pappie , kuol’i miän kyl’äh jo .
Kolme pappie ?
Mm ...
A mistä n’iitä pappija työnnettih tänne ?Vain ol’iko tiälä venäläisie ?
Arhangel’skoista , Vienašša opaššettih pappija duhhovnoissa seminar’issa , duhovnoiss učil’iššass opaššettih .
Ne tultih tänne ta tiälä ikäh n’i elettih ?
Tiäl’ä el’ettih ikäh , ka kun nasnačaitih ka , še ol’i po nasnačen’iju , noo .Papin akka papad’d’a ol’i .Pappi jo pitäy olla naimis’issa , kun rupieuhan sl’uužimah , ei holostoita pappie oteta .
Papin akat n’iise venäläiset oltih ?
Venäläiset , papin akad dai papid venäläised dai .
Eikö hyö tiälä ikävöity , kuin hyö elettih ?
Mitä hyö ikävöit’ih , kun ol’i pappiloilla paraš herra .Noo .Papid el’et’t’ih hyvin , noo .Ei ne ikavöit’y , eikä , em mie t’iijä ikävyä , kuin heil ol’iž ollun ikävä .
Ol’iko vielä ketän’ih venäläistä ?
Sluužaššoid oldih venäläizet , ur’at’nikka venäläin’i , piisar’i venäläin’i , kyl’issä mm ...Šiitä , sluužaššoiloita ol’i n’äit’ä , splaavoja kuletettih , t’iäldä , Kuit’järveldä , oža , i N’ukkarvelda kuletettih tuaš ...
Mm ...Ne oltih venäläiset ?
Venäläiset , kyl’ä täyši venäläistä ol’i noo .
A t’iijettihkö karjalaiset venäjän kieltä ennen vanhah ?
T’iijet’t’ih .
T’iijettih .
T’iijettih .Venäjän kiel’i , Kospod’i pomilui , ka buitto ei , venäjän kiel’dä myö t’iesimä paremmin , kun nykyset .Noo .Paremmin t’iesimä , kun nykyset .
Oletko šie kouluo käynyn ?
Olen .
Millä kielellä ?
Venäjän kiel’el’l’ä , kolme talvie käyn kouluo .Vel’l’i käy …kouluo .Kolme vuotta Jyškärveššä , Vienašša , kuuži vuotta s …seminaaris’s’a .
Opettaja ol’i venäläin’i ?
Venäläin’i , venäläin’i .
Ol’iko mieš vain nain’i ?
Mieš , mieš , mieš .Venäl’äin’i .Myö opaštuma .
Pitältikö hän tiälä el’i ?
Hiän el’i , pitäl’dä ol’i , mon’i vuotta ol’i Jyškärveššä .Opašti .Mie .Milma pyr’itettii Vienah šinne , opaššukših , šee , učit’el’n’icakši , a mie …jotta kun muamo om meitän kažvatti , da l’eškenä ol’i , da gor’uičči , n’in , šiitä , mie šanon : "Mie en l’ähe n’ikunne ".A k …n’iir rupien el’ämäh hr’est’yän’äl’l’ä , n’iin’ n’i el’in .Pelduo kaaž …kažvattima da ruatoma , da muamon’i keralla da .
Montako teitä muamolla ol’i ?
Muamollan’i еi ollun kun kakši , jo ol’i iel’l’ä män’n’ym miehel’l’ä yksi siz’är da Jarassima kolmaš .No hiän Vienašta jaloin käy autto meitän .Noo .A venyähekši , pošt’i venyähekši myö pakasima hänen keralla [VF : kenen ?].Vel’l’en .No kun učil’iššua kävel’imä kai venyähekše .Noo .Monda , mon’i i kyšyy vielä , jotta : "Venäläin’iko oled vain karjalain’i ?"[VF : N’iin ?]. Tottaš tarou n’iitä .N’i : "Karjalain’i olen , karjalain’i ".Noo .
Šie karjalakše pakajat , niinkun Jyškyjärvellä paissah ?
Niin kum Jyškyjärvi mie pakajan ihan .
Mie en n’iim pakaja , kun šie .
Et šie pakaja , et šie , pakajad uhtuokši .A mie jyškyjärviehäkši ihan dai .Tuškin šie l’öyvätki toista šanua , jotta karjalakši .
Mie ensin kerran kuulen tämmöistä pakinua .
Noo , noo , noo .Alla Art’em’jevna tuošša , pakajamah , moužod hän šovašta , näköy hän , šitä , šiihi mäned muista n’i [VF : Mänen , mänen ], noo .No n’i , a mie en muissa , enga mie i har’jottan , enga tietän , engä .Šemmon’i , paham miel’en kera kun ol’in , a-voi-voi-voi , oled mie ol’isin ollum bojevoi n’euvoštovallašša ruataja .En ois’ , omua ruatuo ruatan , kun ei ol’is miula lapšed mändy .A kul lapšed mändii n’i .T’ehn’ikumašša Načči lop …lopetti , insitut’t’ih šuorii , a jol… , bumagad tuldih hänel’l’äh , mut kun osen’n’u insitut’t’ih l’äht’ie , noo , a pogip , gorot Kazan’i v okad’emi , gorot Kazan’ , tois’ gorot On’iega , noo , gorod On’iegašša , kuol’i .Tuošš ollah šeinäl’l’ä , kačo vain .
Lapšet , kun mečäššä olen’ , n’i , šen aikua hod’i olen , n’i kun… , šiin olemma myö …No mitäkö viel’ä ?Kum mänen , tuuvan , joukkoh .Šiel’ä om vene , meitä monda venehtä , pirt’t’il’öil’l’ä , n’ii , mie vaim mil’l’ä voizin šammuttua , jott ei lapšista pakinua otettais , mie etupiäššä heil’ä jo ezitän , jotta mie tänä piän šanon šen starinan , tuona piänä tuon starinan .
A mintähpä še ei lapšista voi pakinua olla ?
Ka , a-voi-voi , kum paha mieleštän’i tulou šiitä kokonah [VF : A , še omista lapšista ], no omista , no , šiitä , kokonah tuššiuhun , jott en voi öis’s’ä muata .Noo , ei kaikki olla yhemmoised ved , požal’eijušši pakautellah da , ei hyö , n’i mim puoleštah hyö žual’innam puoleštah .Vain ei main’itta n’i , miula kebiemb on .N’i , tuššin šil’l’ä starinalla .Splavšikat käyvää .Toizella aikua tulen verkon lazu …"Tule šie ruttoseh Kira , tuaš , starinan , kundel’ijua on pirt’t’i täyži barakista tuldih , tuuval ".
Omašta elämäštä Jyškärveššä
карельский: собственно карельское наречие
Юшкозерский