Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Marija Mihejeva. Härän starina
Marija Mihejeva
Härän starina
карельский: собственно карельское наречие
Ухтинский
Oli
ennen ukko ta akka .Heilä on härkä , hyvin šuuri härkä .Ta tuli hyvin vihasekši še härkä .
Akka šanou ukolla :
– Tapa pois härkä , kun rupesi niin vihasekši .
Ukko otti veičen ta mäni liäväh , ta rupesi hivomah šitä veistäh .Härkä kyšyy :
– Miksi šie , ukkosen , veistäš hivot ?
– Ka akka käški šilma tappua – veistäni hivon .
Härkä šanou :
– Elä , ukkosen , tapa milma , piäššä milma meččäh – mie tuon hyvän otukšen – ta tervua miulta šelkä .
Ukko tervasi härältä šelän ta piäšti meččäh härän .Tai mäni šemmoseh šuorantaseh , termärintaseh , päiväpaistoseh paikkah .Alko šyyvvä härkä šiinä šykšytellä .
Tulou kontie hänen luo .Kyšyy härältä :
– Mitä ruat , härkäsen ?
Härkä vaštasi hänellä :
– Täššä šyyvvä šykšyttelen ,
täššä juuvva jukšuttelen .
Šuu kun sopličča ,
piä kuin jumin kurikka ,
häntä kun Hämehen miekka ,
perše kun pellon veräjä .
Kontie šanou :
– Ota šie , härkäsen , milma šelkähäš , kun on niin kaunis ta levie šelkä .
A kontiella on še mieli , jotta hiän kun šelkäh piäšöy härällä , ni hiän šuau šyyvvä härän .
Härällä mieleh ni oli .
– Otan , šanou . – Tule šie šelkäh .
Tai kontie nousi härällä šelkäh .Läksi smökyimäh laukkuamah , ta jo kontie hyppyäis šeläštä pois , ka šelkä kun on tervattu , ni ei ni piäše .Kontie huutau :
– Heitä tuolla mättähällä , heitä tällä mättähällä !
No ei mihinä , kun härkä laukkai kotih ta šeinäh kohti .Kontielta kun piä jymähti šeinäh , ta šiihi i kuoli .Ukko otti otukšen , nylki nahkan .
Oltih tuaš huomeneh .Akka šanou :
– Pois pitäy härkä tappua , ukko .
Niin ukko mänöy tuaš liäväh ta rupieu veistäh hivomah .Härkä kyšyy :
– Miksi šie , ukkosen , veistäš hivot ?
– Šilma tappua .
Härkä šanou :
– Elä , ukkosen , tapa milma – työnnä meččäh , tervua šelkä : mie tuaš tuon hyvän otukšen .
Ukko tervai šelän härältä , työnsi meččäh .Härkä mäni šiih šamah paikkah – šuorantaseh , termärintaseh , päiväpaistoseh .
Tulou repo .Šanou härällä :
– Mitä ruat , härkäsen ?
– Täššä šyyvvä šykšyttelen ,
täššä juuvva jukšuttelen .
Šuu kun sopličča ,
piä kuin jumin kurikka ,
häntä kun Hämehen miekka ,
perše kun pellon veräjä .
Repo šanou :
– Ota , härkäsen , milma šelkähäš , kun šiula on niin kaunis ta šilie šelkä .
– Otan , otan , tule , šanou härkä revolla . – Nouše šelkäh .
Niin repo nousi tuaš härällä šelkäh ta härkä läksi laukkuamah .Jo hiän šiitä poiski šeläštä hyppyäis , no ei piäše , kun puuttu tervah .Repo tuaš huutau , niin kun kontie :
– Heitä tällä mättähällä , heitä tuolla mättähällä !
Tai tuaš laukkasi kotih härkä ta šeinyä vaššen hyppäi , ta piä revolta kun paukahti šeinäh , ni šiihi repo i kuolla kellahti .
Ukko tulou vaštah tuaš hyvällä mielin , kun härkä toi hyvän otukšen .No härän panou liäväh , revon nylköy – ta tuaš nahkan šai hyvän .No ta muatah tuaš yö kellotetah .
Akka šanou :
– Tapa pois , ukko , härkä , kun on noin vihani (kolmannen kerran – kaikiččihan še pitäy kolme kertua , hoš mitä taro ).
No tuaš kun veičen ottau ta mänöy liäväh , alkau hivuo veistäh .Ta härkä kyšyy :
– Miksi , ukkosen , veistäš hivot ?
– Šilma tappua .
Härkä šanou :
– Elä , ukkosen , tapa milma .Työnnä meččäh , tervua šelkä – tuon hyvän otukšen .
Ukko tervai šelän härältä ta piäššälti meččäh .
No , härkä mänöy šiih šamah paikkah tuaš – šuorantaseh , termärintaseh , päiväpaistoseh .
Tulou jänis ta šanou härällä :
– Mitä ruat , härkäsen , täššä ?
– Täššä šyyvvä šykšyttelen ,
täššä juuvva jukšuttelen .
Šuu kun sopličča ,
piä kuin juminkurikka ,
häntä kun Hämehen miekka ,
perše kun pellon veräjä .
– Ota milma šelkähäš , jänis šanou härällä .
– Tule šie , nouše šelkäh .
Jänis nousi šelkäh .Härkä läksi laukkuamah .Jänis-raiska rupieis hyppyämäh šeläštä , ka ei ni piäše , kun tervah puuttu .Jänis karjuu :
– Heitä tällä mättähällä , heitä tuolla mättähällä !
Ei mitänä kun härkä laukkai kotih ta vei ukolla otukšen .Ka ukko hyvällä mielin otti jäniksen ta tappo .Ta pani härän liäväh .
Ta akka mi lienöy lapalivo ollun , kun ukon pakotti härkyä tappamah .Jo ukko panou hevosen , val’l’aštau , panou härän , kontien , revon , tai jäniksen lihat rekeh .Tai nahkat kaikki .Šiitä lähtöy linnalla , myöy ne lihat ta nahkat , ta šuau hyvin äijän rahua lihoista ta nahkoista .Ta šiitä kun hiän luati šuuren talon ičelläh , kuin čuarin palatin , niillä rahoilla .Ta šiinä akkah kera eletäh vieläki , kun ei liene kuoltu .
Tai loppu .Šiinä on nyt še härän starina .
Härän starina
карельский: собственно карельское наречие
Ухтинский
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–