Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Никитина Ирина. Šl’op ta Ščolk
Никитина Ирина
Šl’op ta Ščolk
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Erähäh
kaupunkih yhtäkkie tultih čumannoiset eläjät .Heilä oli ouvot nimet .Hyö kučuttih toini toista Šl’opiksi ta Ščolkiksi .
Mintäh lienöy hyö ei tykätty kaupunkin toisie eläjie .A konša hyö mäntih kävelyllä , ni aina härnättih ketänih ta äšen huimaššettih varšinki još nähtih vänčistelijie lapšie .
Višših šie jo hokšasit , jotta Šl’op tykkäsi pläčkätä kaikkie .A još hiän näki lätäkön , kumpasen ohičči varovašti mäntih tytöt-potruškat , ni kaikin voimin staraičči hypätä ihan lätäkön keškeh ta lanketa näin , jotta präiskyttyä potruškoja .Tytöt tuškauvuttih , a Šl’op iloštu .
A Ščolk , šelvä juttu , mie lelläh läimähytti kaikkie .Hiän oli oikein hyvä hyppyäjä .Konša Ščolk näki poikie-yštävie , ni rupesi hyppyämäh ta läimähyttämäh heitä .Pojat šiännyttih toini toisen piällä , a Ščolk oli tyytyväini šiih , jotta riitautti heijät .
Kaveriloilla oli helppo ruatua šitä kaikkie , vet ihmiset ei nähty heitä .
Näin ni elettih Šl’op ta Ščolk .Mitänä mukavua ei tapahtun heijän elämäššä .Hyö iče ei voitu šelittyä , mintäh hyö ruattih näin .Ka kerran heilä tuli ikävä ta hyö piätettih luatie ičellä lepopäivä , viettyä šitä huimaštamatta ta kävellä kaupunkie myöten .Tuli šelväkši , jotta ympäri oli tosi äijän mielenkiintosie aseita , mistä hyö äšen ei hokšattu .Kaupunki oli oikein kaunis ta šiinä eli mainijoja ihmisie !Šl’op ta Ščolk alettih smiettie , ket hyö ollah ta mintäh heilä aina himottau huimekšie .
Šiih aikah heijän ohičči mäni tyttö .Yheššä kiäššä hiän piti šinistä ilmapalluo , a toisešša kiäššä oli nuora , kumpasen peräššä juoksi kömpelö koiranpentu .
– Voi kuin kaunis pallo !
karjahti Šl’op .
– A kuin ihana on koiranpentu !
– Ščolk enši kertua šilitti koiranpentuo , eikäi läimähyttän šitä .
Yhtäkkie kaverit tunnettih tyttö ta muissettih , ket hyö oltih .Heijän ieššä oli pieni Ks’uša , kumpani opaštu kirjaimie aapisen mukah , ka mintäh lienöy hiän ei tykännyn šuhuiänie .Hiän ei jakšan oikein iäntyä Š:ta ta Šč:ta eikä halunnun opaštuo niitä .
– Kuin ilkiet ne ollah !
Puitto šihatah miun piällä !šano Ks’uša .
Ajan mittah Ks’uša kuitenki opaštu lukomah , opaštu toisie kirjaimie , ka ymmärti , jotta hänellä ei riittän erähie kirjaimie .Monet šanat ei onnissuttu .Hiän pakasi kuin pikkulapši , kieli porahti .
Ks’uša muisti kuin hiän loukkasi kahta kirjainta ta piätti löytyä ne , jotta tulla heijän yštäväkši .Tyttö oli ainut , ken šuatto nähä omie kirjaimie , vet toiset ihmiset äšen ei hokšattu niistä .
Kuin iloni oli še tapuamini !Lopukši Š- ta Šč -kirjaimet piäštih eris ilkeistä Šl’op ta Ščolk -lisänimistä ta tultih mainijoiksi kirjaimiksi , ilman kumpasie ei voi lukie yhtänä kirjua eikä starinua .
Kirjaimet mielelläh myöššyttih omalla työpaikalla – aapiseh !Mitein voipi olla toisella tavalla ?Päivien kuluos’s’a kašvetah lapšukkaiset , kumpaset tahotah opaštuo lukomah ta tulla kirjaimien yštäviksi .
A Ks’uša on kašvan ta nyt käypi kouluo .Hiän yhenverroin tykkyäy kaikkie oppiainehie ta äšen varajau opaštuo eräštä ainehta pahemmin toisie .A jošpa še apeutuu ta hänellä tuaš tapahtuu epämiellyttävä juttu ?Koulušša Ks’uša šuau vain viitosie !
Šl’op ta Ščolk
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский