Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Jeremejev Aleksandr. Mielihuavoine
Jeremejev Aleksandr
Mielihuavoine
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Rahvahalline
suarnu
Oli enne kaksi vellesty : köyhy da bohattu .Se köyhy velli mondu kerdua kävyy bohatan luo pakiččemah , dai toine andau .Erähän päivän menöy häi Äijiäpäiviä vaste bohatan luo pakiččemah abuu .Toine sanou :
− Ei sinul sua suittuo andua , mene iäres .
Nevesky , vellen akku , varusti kuda-midägi da lähtijes sanoi :
− Ota nämmä da mene iäres .
Kodih mennes , kuuli häi vellen riihes paginan .Meni kaččomah , ga sie ollah miehet puidamas .
− Ket työ puijat oletto , kui puutuitto vellen riiheh ?
− Myö olemmo velles oza .
Joga yödy tiä ruammo velles tuači .
Sit häi kyzyy :
− Kusbo sit on minun oza , ku vellen on täs riihes ?
Hyö sanotah :
− Sit da sit kohtas maguau , ruskei hal’l’akko ual , da ruskei piäl .Ota mennes gorogupielen huruas puoles yksikandaine pihl’aivičču .Iške kerdu .Ku ei lekahtanne − iške toine täytty vägie .Lekahtah − iške kolmas kui vai voit .Sit vaste nouzou sanomah : "Midä sinä minuu riehkit ?"
Lähti häi hyväs mieles kodih .Huondeksel nuozou da menöy sih kohtah , kunne nevvottih .
− Vellen ozat riihes ruatah , a sinä maguat , iče olen nälgäh töllyömäs !
– Enhäi minä voi kui sinul auttua , ku et eči minuu .
Enhäi minä lähte sinuu eččimäh , sanou oza .
− Tulinhäi sinuu eččimäh .
− No ku tulit , annan sinul eluo kylläl ijäkse kaikkie , viegi lapsil jiäy , gu maltanet pidiä , et maltane – köyhäksegi jiät .
Annan rubl’an , lyki sidä käis-kädeh da sano : "Rubl’u , anna rubl’u ".Sit sinul roih den’gua hot’ kui äijy .
Tuli häi kodih , lykki sidä rubl’ua , rodih den’gua jo perti täyzi , jo koin uvven luadi .
Sit häi rubei pidämäh nimipäiviä , kučui gostih vellen .Velli kyzyy :
− Mis sinä hyövyit nenga äijäl ?
− Minul andoi oza rubl’an , konzu sidä lykit käis da kädeh , sit roih den’gua hot’ kui äijy .
− Olizit ku , velli , moine hyvä , andazit minul nečen rubl’an hot yhtekse päiviä ?
− Andazin , ku andanet sen järilleh .
Jälgimäi andoi , menöy pakiččemah sidä järilleh , a toine ei anna :
− Mi rublii sinul pidäy ?
Jo ruvettih köyhän elot loppevumah .
Häi menöy ozan luo .
− Midä sinä minus ečit tostu kerdua ?
− Minul pidäy eluo , jo elot loppih .
− Kunne sinä panit rubl’an ?
Pidelihäi sit tulla eluo sinun ijäkse dai lapsil jiähä .
− Sen velli muanitti minul , pakičči pidiä päiväkse , a andanuh järilleh ei .
Sit oza sanou :
− Annan sinul mielihuavoizen .Elot sinul ei pyzytä , kuni mieldy ei ole piäs .Andau hänel ylen hyvän huavoizen da sanou :
− Gu menet kodih , sano vai : "Noskua huavoizespäi miehyöt !"− sit sinul roih mieldy piäh .
Gu ellendät , sinul on mieldy piäs da enämbiä ei pie , sit sano : "Huavoh , miehyöt !"
Häi ottau sen huavoizen da lähtöy kodih astumah .Ei voi kodissah tirpua , jo dorogal himoittau mieldy suaha .Sanou :
− Noskua huavoizespäi miehyöt !
Kolme miesty hyppäi huavoizespäi da davai andamah hänel plettilöil selgäh :
− Anna Jumal mielettömäl mieldy piäh !
Jo hänel enämbi ei ni pidäs mieldy piäh da rubei iändämäh :
− Huavoh , miehyöt !
Järilleh net miehyöt mendih huavoh .Tuli huavozen kel kodih , kois on vie vägi tukku endisty eluo .
Kuččuu uvvessah gostih bohattua vellie .Se kyzyy :
− Mis sinä uvvessah nenga hyövyit , velli ?
− Minul on mielihuavoine , se andau mieldy .
Nygöi minä maltan eloloi pidiä , ei mene ni mi sudre .
− Mibo sinul moine huavoine on ?
Andele sidä minulleni .
− En anna .
Rubl’an muanitit , muanitat tämän huavoizengi .
Pakičči , pakičči , toine andoigi , da sanoi :
− Gu menet kodih , mene gorniččah , uksi pane lukkuh , älä laske nikedä .Sit se sinul mieldy andau , sano vai : "Noskua huavoizespäi miehyöt !"
Lähti se velli , pordahis heittyjes sanou :
− Vot on mittuine urai , kai andau , midä vai on , pidäy vai maltua pakita .Rubl’an muanitin , daigi huavoizen .En anna ni kuduadu , anna vie nägöy gor’ua .
Tuli häi kodih , panou uksen lukkuh da sanou :
− Noskua huavoizespäi miehyöt !
Hyppiäy sie kolme miesty plettilöin kel , davai hänel andamah mieldy .Luadi moizen mälyn da röngehen :
− Avoi-voi , tapetah , tapetah , mene akkurukku , kuču vellie piästämäh , tapetah !
− En lähte , sanou velli , − muanitti rubl’an , anna ehki hyvän gor’an nägöy .
Meni akku kodih da sanou :
− Ei tule , mikse rubl’an muanitit .
− Mene , sanou , − ottakkah rubl’an dai kai , vai tulgah da piästäkkäh ...
− En lähte , sanou velli ,− gu rubl’an tuonnet , sit piästän .
Akku menöy kodih ottau rubl’an da tuou hänel .
Opittelou köyhy :
− Rubl’u , anna rubl’u !Ga ei tule nimidä .
− En lähte , sanou , − piästämäh , gu et tuonne sidä rubl’ua .
Akku tuou sen rubl’an , häi oppiu :
− Rubl’u , anna rubl’u !Dai rubl’u andau toizen rubl’an .
Sit lähtöy piästämäh vellie da sanou :
− Huavoh , miehyöt !
Piäzi käzis elokas velli da sanou :
− Mene iäres rublien dai huavoloin kel , älägo kogo elaijas tule minun luo , engo ni minä tule sinun luo .Kylläl rodih mieldy dai eluo .
Toine lähti astumah kodih päi dai vie nygöigi hyvin eläy .
Mielihuavoine
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−