Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Muaman pluat’t’u
Muaman pluat’t’u
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Mordovien rahvahan
suarnu
Erähäl bohatal kupčal kuoli akku .Enne kuolendua häi sanoi :
– Ku uvvessah nainnet , älä minun pluat’t’oi uvvel akal anna .Jiädähes meijän tyttärel .
Bohattu mies pani akan muah dai otti uvven .Rubei uuzi akku kois emändöimäh .Kai luadi iččie myö .Ga yksikai oli vähä , himoitti piästä käzin endizen akan pluat’t’oih .Sanou ukol :
– En rubie sinunke elämäh .Tytärdy suvaičet enämbän minuu .Ku häi ei andane minul sundugan avaindu , lähten iäres .
– Hyvä ! Suat net pluat’at .Vai sijah osta tyttärel mitah uuzi pluat’t’u .
Muamindam osti ottotyttärel höyhenis ommeltun pluat’an .Käski panna sen piäle da rubei sormel ozuttamah da nagramah .
– Vot olet pöllätys ! Anna iäres sundugan avain !
– Pidänettö kirikös muamale mustomalitun , sit suat !
Lähtiettih tuatto uvven akanke kirikköh , a tytär sil aigua keriäldi muaman pluat’at sundugaspäi uzlazeh dai pageni meččäh .Tuhjozien ual magai , meččymuarjastu söi .A niilöis mečis ugodih mečästämäh tsuarin poigu .Kaččou – kumman lindu , nikonzu vie nengomua ei nähnyh .Käskyläzet tavattih linnun , ga eibo lindu ni olluh .
– Kembo sinä olet ?
– Minä olen pöllätys höyhenis . Ota minuu omah dvorčah , rubiet ozuttelemah gostil .
Myödyi tsuarin poigu , otti neidizen .
Kerran tsuarin poigu rubei bes’odah šuoriemah da pezevymäh .Kupčan tytär kyzyy :
– Kunnebo lähtet , miksebo nenga hyvin pezevyt ?
Ei sinul sidä tiediä pie , pöllätys !Dai lykkäi neidizeh muilupalan .
Lähti tsuarin poigu .A neidine pani piäle muaman pluat’an dai lähti bes’odah .Äijy sie oli čomua neidisty , ga häi oli kaikis paras .Meni tsuarin poigu hänellyö da kyzyy :
– Kuspäibo olet ?Nikonzu tiä sinuu en nähnyh .
– Siepäi olen , kus muilal neidizih lykitäh , sanoi neidine dai pageni .
Tuli kodih briha , saneli muamal da tuatal , mittuman čoman neidizen nägi .Ga vai ei ehtinyh nimidä , pageni neidine .
Huomei nepromenno tiijustan , ken häi on .
Tulien illan uvvessah šuorivuu briha bes’odah , neidine kyzyy :
– Kunnebo nenga šuorivut ?
– Eule sinun dielo ! Dai iški neidisty sukal .
Lähti tsuarin poigu bes’odah , dai neidine pani piäle vie čomemban pluat’an dai peräh .
Bes’odas briha ečči eglästy neidisty , ga nägi vie čomemban .Kyzyy :
– Kuspäibo olet ?Nikonzu tiä sinuu en nähnyh .
– Siepäi olen , kus neidizii sukil perretäh !
Dai pageni .Kois pani höyhenpluat’an piäle da vuottau .
Tuli tsuarin poigu kodih da sanelou :
– Vie čomemban neidizen näin , ga uvvessah pageni !Gu vai löydänen hänen , sit minul muudu andilastu ei pie !
Kolmandennu illan uvvessah kerävyy tsuarin poigu bes’odah , panou kullal ommeltut sovat piäle .Neidine kyzyy :
– Etgo hos andilastu eččimäh lähte , kedäbo otat ?
– Kedäi ottanen , ga en sinuu !
Suutui tsuarin poigu da ajoi neidizen iäres koispäi .Ehti vai lähtie , dai neidine pani kolmanden kaikis parahan muaman pluat’an piäle dai peräh bes’odah .Da moine rodih čomaine , ga nikus nengomua niken ei nähnyh .
A tsuarin poigu bes’odas eččiy , kyzelöy , eigo ken eglästy neidisty nähnyh .Sih tulou kupčan tytär , vie čomembi eglästy .Tsuarin poigu hänellyö .Pagizuttau da gostittau !
– Sinuu čomembua neidisty en nikonzu nähnyh ! Kuspäibo olet ?
– Siepäi olen , kus koispäi iäres ajetah !
Pöllästyi tsuarin poigu , agu tämägi neidine pagenou , kädeh tartui .
– Tahton naija , tuletgo minul miehel ?
Tuldih mollei dvorčah , kumarduttih tsuaril .
– Kembo olet ? kyzyy tsuari .
– Olen pöllätys höyhenis ! Muilua minuh lykittih , sukil minuu perrettih , iäres minuu ajettih .
Dogadi tsuarin poigu , mikse kai kolme neidisty nenga vastattih hänele !
– Kyzy , midä tahtonet , vai tule minul mučoikse !
Tervähgi svuad’bu piettih .
Muaman pluat’t’u
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–
–
–
–
–
–
–
–