Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Nostatandu
Nostatandu
карельский: ливвиковское наречие
Коткозерский
Huondeksel
andilahan muamo ištuheze magavussijan viereh i algau nostattua tytärdy :
Opis , kalliš siemenyt , unohtua magiet neižunuohuot .
Jäl’gi kerdažen magailit armožen kattieloin al .
Kui ruvennet huomenižes päiväžes nouzettelemah ?
Ei rodei kalliš armastu kuonuttelemas ,
Vai vierahat ruvetah sinun unužii karkottelemah ,
Aigažih nuorukaštu nostattamah .
Tuomenoini , pidäy toižekseh rodiekseh !
Et voi ruveta sibisanažile vastailemah ,
Vai rubiet omah valgieh vaččažeh tulituskažet peittelemäh …
Mustoittau , kui kazvatti i sovitti , eigo jugieloi ruadoloi ruatutannuh .Andilas nouzou .Tytöt kabrastetah magavussijat i varustetaheze vastuamah škatulin kele ženihiä nostattamah .
Andilas muamah kele lad’d’atah priduanoisundugu .Ommellah pyhkimeh myvväsjuodu .Sinne pannah rugehine suuri krugloi leiby , kui sanotah , myvväsleiby , kokoipiiraidu (sen verdo , mi on hengie ženihäl perehes ), suolusolomku parčučepčäl katetah .
Ženihän tulendua vaste andilas peitetäh .Tytöt viertäh kruavattih od’d’ualan alle , ken kunnegi .Ženihy tulou kellolois vellen kele ili vävvyn kele , škatuli bokas .Pertih tulduu kyzyy : "Kusbo on andilas , ei tulluh vastuamah "?Hänele vastatah : "Emmo tiijä , kunne punaldih , jo huondeksen ečimmö ".Kaikin ruvetah eččimäh andilastu i ženihy löydäy iče hänen .Kengo peittyy aittah , kengo škuappah .Löydänyh andau andilahale škatulin i kobran avaindu , kudamat ei päijä škatulih .
On i moštu kummua : unohtau ženihy škatulin stolale i se "varrastetah ", a lunnastajes pidäy andua viinua puoliško .
Andilas kodvan oppiu avaimii , a avata ei voi .Sit ženihy ottau kormanis avaimen i iče avuau škatulin .Tiä on andilahale puarakse matierii bohatoil , ga villaštu keyhembäžil lastii libo puolivillaštu , lentočku kassah , tuohukset i kol’čažet , pousapoškat i gostinčua .Gostinčat andilas jagou tyttölöile i susiedoile , kedä vai on pertis , a škatulin andau muamalleh .Sen jäl’geh ženihy , andilas i ženihän velli ištutaheze stolan tuakse juomah čuajuu .Soittai ainos soittau , a tytöt keski lattiel pläšitäh lansua .Ženihiä provodimah andilas lähtöy rist’oin kele i vellen kele .Ženihän velli jattäy andilahan porukoile venčale lähtendässah , a ženihy vai prostiheze rist’oin kele i ištuheze hebožeh .Rist’oi pordahien piäs kattau andilahan paikal i luvettelou vellele :
Oi , yksis vačois vualittuine , kuidrikušakkurungu !
Millehbo kačoit nämmil huondeksužil
Kui annettih minule lyhyöt liittožet ,
Srougoit srokkažet ,
Kieražele käskeiltih keräilläkseh .
Liennöygo roinnuh minun valgei vastineh
Sinun mielyžii myöte ?
Gu surendoštu muaniteltih sulil sanažil ?
Minä luadimoine luajimmos omil nuoril mielyžil
I engo roi toiči tulemah kylmil kädyžil ,
Katkennužil jalgažil ,
ga älä kieraštu kylmäitä
Viekkahien veriäžin tagua .
Kručin aigažes en pakiče ni svetošnoloi čuajužii ,
Ni parahii verožii ,
vai vastaile sulembil sanažil .
A vie opin pokoroijakseh :
lämmittele jäl’gimäžet neiškylyžet ,
I kaččele kunnepäi lähtiäh
Sagiet savvužet minun neišvaldažienke .
Älä vai lämmittele kuuzižil halgožil .
Net ollah ylen kručinakkahat ,
Pedäižet – pečualakkahat ,
Huabažet – hualevat ,
Vai lämmittele korgeis koivubarbažis
I tuomen oksažis :
Eigo minun neišvaldažet
Vesselembäh sagein savvužienke
Pimeih pil’vyžih kerävytä …
Velli lämmittäy kylyn , kerävytäh kai susiedat-tytöt i andilastu pajon kele suatetah kylyh .Kylys pezeheze , truvat ollah avvoi i luvettelou :
Muutukkua , minun valgiet valdažet ,
Kiurukielevikse lindužikse .
Kručinkodvažes lendäkkiä
Tuatoin-muamoin levole .
Sanokkua minun elon aigažet
Vierahis perehyžis .
Valaheze , jattäy vadih vetty i sel’giey .Kuni andilas pezeheze , tytöt kai aigu senčois pajatetah pitkii pajoloi , a velleh gostittau magiel viinal .Sel’gihyy tytöt mennäh kylyh , pestäh sil’mät ili otetah lemmet .Andilas ottau podnosal piiruan , haukkuau palažen i enzimäžikse panou podruugale suuh , a siten jagou kaikile palažin , se jattäy omat lemmet toižile .
Rist’oi kattau paikal andilahan i vietetäh pertih .Kynnyksen alle muamah levittäy turkin .Konzu gu andilas , kudamua vägeh annetah miehele , tulou kynnyksen edeh , sit häi luvettelou :
Kuni jättelin lämmis löylyžis
Valgeiloi valdažii , ga kynnyksyt
On kazvanuh kolmen venčan korgevuokse .
Kieražel kai on jalgažet poikki katkennuot
I en voi tulla orzužis alači ,
Kädyöt kynäbryksyžien kauti ,
Gu en voinnut vaivažii vaččažii myöte
Vallita valgiedu vastinehtu .
Igäžet hallažet vaivažeh vaččažeh mendih ,
Gu kalliš armožen käskyžii myö pidäy luadiekseh .
Velli ottau käis i vedäy stolan pieleh , ištuttau .Tuvvah suga , levitetäh tukat i suvitah piädy .Enzimäine sugiu muamo , viäldäy suval kolme kerdua , ukkuau tytärdy , a se kumardah jalgah i luvettelou :
Älgiä , udroštu , unohtelkuatto ,
Vellen valgien vastinehen kele .
Availkuatto viekkahat veräihyöt
Vesselil kädyžil , sulembil kielyžil ...
Andau passibot kazvatandua i kunnivoičendua , a sit sanou :
Liennetgo primietinnyh ,
Kunne minun valgiet valdažet lähtiettih ?
Liennöygo tavattu mustat varoihuot
I levitetty pellon peräžih ,
Gu sinun mielyžii myöte nenne kauppažet luajin .
Et andanut ni nämmii vualahii vuodužii
Omal valdažel kävellä .
Liennedgo pagižuttanut kitai-kalažet
Luadogan randažis nämmikse pädevikse päiväžikse ,
Gu iččes siemenyön vägehyžin
Rubeit luajittamah toižih luadužih .
Älä , kargijaine , keräile ni puuhupieluksužii ,
Ni perinäžii kierožele keräle .
Kovat kulakkažet roijah piän alle ,
Lat’elahkožet bokan alle .
Eigo pie sobažii lad’d’ata suurih sundugažih ,
Net vai ruvetah mustoittamah omat valgiet valdažet .
Sellitä sibujaštu piikoi ponitkažih , kuabejupkažih .
Kumardaheze jalgah muamalleh .Sen jäl’geh suvitah piädy kaikin , kedä on pertis , i rist’oih plettiu kasan .
Vellet val’l’astetah hevot , ištutetah tyttölöi , a andilas ištuheze yskäh i lähtiäh ajeluttamah andilastu .Kellot bembeles , a lentočkat hevon brujih kaikkiele sivottu .
Ajeltuu kerätäh rujokorju (libo elokorju ).Pannah magavussijat , priduanoi , myvväsjuodu i työtäh ženihän taloih .Izvoššiekkua vastatah viinan kele , purretah rujokorju i gostitetah ižvoššiekkua .
Brihale sežo lämmitetäh brihaškyly .Brihaškylys oldih brihat soittoloin kele , pajoloin kele .Briha ei haukkinuh piiraidu , hot’ i oli suurustorjielku sie kylys i viinua .Brihua ei itketetä .Sit brihua ajelutetah i valmištutaheze venčale .
Andilahalluo kerrytäh kai rodu , stolat kerätäh i neišpertiniekat ištutaheze stolas ymbäri .Sen piän roiheze otandu .
Nostatandu
карельский: ливвиковское наречие
Коткозерский