Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Posdn'akova Ol’ga . Must’oih
Posdn'akova Ol’ga
Must’oih
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Meijän
soudjärveläzet tytöt tänä vuon pietäh omii vuozipäivii .Kui sanoi eräs vahnu mies , voitto on meijän puolel – 7:0.Toinah vuozinnu 1955-1956 kyläs oli "baby boom ", vuozinnu 1958-1959 sežo , moizii vuozii oligi 1967 da 1968.Ga net , kudamat täytetäh 70 vuottu , ollah erinomazet rahvas .Heil tuli kazvattua nuorembii lapsii , pidi kaččuo heidy , pidiä huoldu , ezmäi kois , sit internuatas .
Internuatas pidi kaččuo , ku sellittäs hyvin , ku urokat oldas luajittu aijoilleh da ku niken ei abeiččis .No se on algusanakse …Himoittas mustoittua kezä 1968.
Meil , vuvvennu 1958-1959 rodivunnuzil , oli 10 vuottu .Tuli must’oi-aigu .Kylän lähäl kerätä marjua ei ole mieldy myöte – tilua himoittas enämbi .Piätetty oli muga : ajammo avtoubusal viizi kilometrii kyläspäi tulipalotornin luo .Ehtäl sovimmo : suurii astieloi ei sua ottua .Net , kel oli 70 vuottu igiä , otetah rengit (8-9 litrua ), a myö , lapset , kolmelitrahizet bitonazet .Toizekse , viizi kopeikkua avtoubussah yhteh puoleh , kaikkiedah – 10 kopeikkua , ga tuvva pidäy eri kolikoinnu .Bilietöis vastai L’us’a Izotova , keriäy kolikot da maksau šouferile avtoubusaspäi lähtijes .Kolmandekse – ottua evähät , nelländekse – ei sua myöhästyö , avtoubussu vuottamah ei rubie .
Konzu minuu otettih must’oih enzimäzen kerran , mina sinä yön magain pahoi , varain muata liigua , hos mollembat buabat uskaldettih nostattua sanojen : "A-voi-voi , lapsi , istu vai kois !".
Muga huondeksel myö ajoimmo avtoubusas omien bitonazien da uzloinke (pakiettoi silloi vie ei olluh ).Kymmenen minuutan peräs , L’us’an käskyn mugah , heitymmö avtoubusaspäi , astummo poikki dorogas , lähtemmö mägyriččäh päi , azetummo sen tyveh .Panemmo "murginat " kuuzen uale da vuotammo käskylöi .Vahnembat , kel on 7:0, miärätäh marjoin keriändyalovehen , ei sua ni askeldu harpata loitomba !Sovimmo , ku lyöndy rengii vaste rubieu merkiččemäh , ku on murginaigu .Mugai oli .Kahten puolenke čuasun peräs kuulimmo vuotettavan lyöndän .Minulhäi jo kerätä ei olluh kunne , bitonaine oli jo täyzi .Kannan varavozilleh , ku ei kuaduas , panen bitonazen sen samazen kuuzen uale .Istavummo murginoimah .Syömmö omat evähät : leivät voin da zuaharinke , jäičät , juommo kengo maiduo , kengo čuajuu .Sanakse , juomizet oldih "čekkilöis ".Termossoi silloi ei olluh , a čekit oldih .Murgin kesti läs 20 minuuttua .Sit L’uda , L’us’a (toinah Zoja ) kyzytäh minul , midä minä rubien ruadamah .Minä vastain , ku rubien avvuttamah niilöi , ket kerätäh hil’l’embäh toizii ."Olgah , vastatah hyö . – Tänäpäi avvuta , a huomei ota rengi , kerran keriät terväh ". Toinahmiellytti minuu , kui minuu kiitettih , sitaijas mina suvaičen kerätä marjoi , hos mittumii , da ruan sidä ruttoh .(Kenbo kiittäy minuu parembi ?)Toinah ei puhtahasti , ga ruttoh ! Murginan jälles aigua keriämizeh jiäy vähembi , tuaste kerävymmö kuuzen uale , ku yhtes mennä kohtah , kunne azettuu avtoubussu .Kummakkahat kaikin olemmo , huulet , kieli da käit ollah must’oinkarvazet .Istavummo avtoubussah , rahvas nagretah : "Toinah kondii teidy ukkai ".
Kodih kiännymmö kui tovellizet sualehen suajat , väzynyöt da hyväs mieles .Huomei rodieu se samaine ruado .Uvvekse rodieu vaiku aloveh , kuduan rajoitetah meih niškoi vahnembat .Muga rodieu sissäh , kuni emmo nouze vuaran ladvale .Brihaččuloile annetah luba nosta tulipalotornih (silloi se oli vie luja ).
Tämä marjujuttu rubieu kestämäh nedälin aigua , ga ijäkse jiäy mustoh .
A työ , neidizet , kel nygöi on 7:0, mustattogo sen ?Tiijän , ku mustatto !Voitto on teijän puolel !
Must’oih
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский