Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Kozičendu
Kozičendu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Piätti
vagavu vahnu Väinämöine naija , ottua andilahan harmuas Pohjazespäi .Varusti venehen , nosti purjehen , lähti matkah .Kulgou sinisty merdy pitkin , melal matkua ohjailou , pajuo huikkuau .
Eistyy veneh merdy myö , lyhenöy matku .Jo rubei nägymäh Pohjolan randu , ruvettih kuulumah veriälöin kričkuandat .Luadi haukkehen vardoiččii koiru – tundou vierahan .Kuuli sen haukkehen Pohjolan emändy , käski ruadoniekkua tiijustamah , midä rodih .
– Mene iče , ei ole minul aigua , ruaduo on kylläl , vastai se . Hallot ollah hallattavat , kirves tylčeni .
Vie lujembah haukkuu koiru .Suutui Pohjolan emändy , käsköy naisruadajua tiijustamah .Ei koiru tyhjiä hauku .
– Mene iče , ei ole minul aigua , ruaduo on kylläl , vastuau ruadai . – Jauhot pidäy jauhuo , jauhinkivi jygei .
Sidä enämbäl haukkuu koiru .Työndäy emändy omua tytärdy tiijustamah , mi kummii rodih .
Käi tytär , tulou järilleh , sanou :
– Suuri veneh meih päi eistyy , jo meni Lempilahtes siiriči , valgamoh päi on tulemas .
– Ga nethäi koziččijat tullah ! ihastui Pohjolan emändy .
Nostih pertih , varustutah vastuamah .
Ajoi Väinämöine oman venehen valgamoh , kiirehen kamul menöy Pohjolan emändän luo :
– Löydyygo tiä minule andilas , neidine , kudai tulis mučoikse ?
Ei tahto kerras Pohjolan emändy andua omua tytärdy , tahtou parembi tiijustua tuliedu vävyy .
Sanou sille :
– Annan sinule tyttären , gu kyndänet madopellon , luadinet vagoloi pal’l’ahale muale .
Kyndi Väinämöine madopellon , nostih vavot pal’l’ahale muale , keräi käzil mavot .Tuli järilleh , sanou :
– Kynnin minä madopellon , annatgo andilahan ?
Pohjolan emändy uvven ruavongi löydi :
– Annan sinule neidozen , gu voinnet tulihizen sällyn val’l’astua !
Otti Väinämöine suičet , huuhtale nägi tulihizen sällyn .Ei sua sidä muite val’l’astua .Kiändyi Väinö päivännouzupuoleh , sanou :
– Hoi sinä Ukko , Jumal ylimäine , siän ižä , levitä pilvet , lykkiä lundu sällyle selgäh , anna se sie kylmäy kyynärpiän korgevuokse .Huarottih pilvet , pani Ukko lundu , sai Väinämöine val’l’astua sällyn .
Tuli da sanou :
– Val’l’astin minä tulihizen sällyn , annatgo andilahan ?
Pohjolan emändäle jo on uuzi ruado valmis :
– Annan sinule neidizen , gu voinnet suaha havvin Tuonelan joven mustis vezis !
Muutui Väinämöine kotkakse , nouzi taivahah .Nägi havvin Tuonelan joven mustis vezis .Čukeldih häi kerran , toizen .Vaigu kerrannu kolmandennu tembai joves suuren havvin .
Tuli Väinö , sanou :
– Kynnin minä madopellon , tulihizen sällyn val’l’astin , sain havvin Tuonelan jovespäi , annatgo andilahan ?
Andoi sit Pohjolan emändy neidizen harmaipiäle ilmaniguzele runonpajattajale Väinämözele .
Kozičendu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–
–
–
–
–
–
–
–
–