Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Nina Zaiceva. Sit' - sarnaline jogi. 16.pala
Nina Zaiceva
Sit' - sarnaline jogi. 16.pala
вепсский
Koumed
sutkad Tol’ka i Hanh’ eliba šalašiš , södes vaiše üht kalad .Hanh’ neche eloho kül’düi i päti kut-se Tol’kad pagištoitta pördmahas kodihe .
– Sinei ved’ pidab kacuhta , kut kibed sija modol spraviše . A ku veri traviše ?Siloi midä tegeškandem ?
– Olgha muga ! – sanui Tol’ka . – Külähä minä en lähte .
– Nu i urad ! Anda hot’ minä kacaudan , mi sigä om ?
Toižen aigan Hanh’ ei tegiži necidä : andaiži niškha , i pagin loptud oliži .No nügüd’ hän ei voind muga .Hän tezi : ku hänele kodiš mugošt tuliži tirpta , ka hän-ki ei tahtoiži mända kodihe .Kuverz’ voiži , ka eläiži mecas .A möhemba joksiži kodišpäi lopuks .
Voib olda , möhemba-ki ei kirjutaiži kodihe , kus hän om .Nece ripak , mil oli sidotud Tol’kan nena , kuivi sihe muga , ka eskai pidi sidä kastta .Hanh’ lämbiti vet nodjon päl , pani katl’aižen kandole läz šalašid i sanui kovas :
– Nouze kombuile i pane nena katl’aižehe !
Tol’ka tegi muga , kut oli sanutud .No lämäs vedespäi i sišpäi , miše pä oli alemba hibjad satatadud nenan kibištaškanzi .Tol’ka hingahtaži .
– Ala hinga ! Tarbiž tirpta !– sanui Hanh’ .
– Minä tirpan , – sanui nenaha Tol’ka . – Ka ved’ kibed om !
Kaizer , kudamb oli šalašinno , pani korvad püštti , hilläšti libui i läksi mecha .
– Minä kacaudan , mi sigä om , – sanui Hanh’ .
Ezil puiden keskes vil’skahti pakuine platj .
"Keda völ lemboi kandab ?" – čududelihe Hanh’ i seižutihe pun taga . Varasti pordoižen , i pigai pedajiden keskes näguškanzi Tan’ka .Nägištades Kaizerad , hän ezmäi seižutihe , särahti , no sid’ hilläs kucui .
– Kaizer ! Kaizeraine !Tule tänna !
Kaizer libuti pän i jokseškanzi tutabale änele .No lähemba Tan’aižennoks se ei tulend , seižutihe i kacuškanzi Tan’an käzihe .
– Uradaine , ei ole minai nimidä ! – sanui Tan’aine muga laskvas , ka Hanhele ani tegihe viluhk .
Hän läksi pedajannopäi i läheni neiččennoks .
– Midä tulid ? – küzui hän verdusižel änel .
Tan’aine koverzi pän i oli vaitti .
– A midä bitonaižes om ?
– Nimidä , tühj om ...
– "Tühj ", iče oled tühj . Hot’ leibäd toižid .Vai maidod .Ika tulid , iče ed teda mikš .
Hanh’ vihelzi Kaizerale , kärauzihe i läksi šalašinnoks .Minutas päliči ei voind tirpta i kacuhti tagaze .Tan’aine seižui , pästten pän , i kuti kacui ičeze kengihe .
– Ka midä seižud ? Ku tulid , ka ole hüvä meiden kodihe !Hot’ käraudad Tol’kale nenan udes ...
Vaihita , Tan’aine seižui , kuti ei hän olend-ki , ved’ muite hän oli mugoine hered i boik sanoile .
– Ka tule ! – pehmedamba sanui Hanh’ i varasti , kuni Tan’ka läheneb .
A Tol’ka muga seižui-ki kombuil .
– Voi , min hän tegeb ? – heikahti Tan’aine .
– Nenan kastab .
– Ik nenan ? Mikš ?
– Ka tarbiž , – i ližazi Tol’kale , – ala seižu vazan kartte , tedan nena kastnus jo om ...
– Kuti ei völ ... – sanui Tol’ka .
Kuni Hanh’ käveli kacmaha , keda riži Kaizer , Tol’ka muite oli , kundli , ken hän sigä om .
Hanh’ oti händast paidas :
– Libu !Kacu , naku lekar’ tuli , sidob udes .
– Ka ei ... paremb sinä iče ...
Sideg tozi-ki hondoin heitlihe , ei völ olend mugoine märg , i Hanh’ pit’kha heitli sidä .Tan’ka seižui rindal i pöl’gästusiš kacui verikahaze ripakoho , miččen heitli Hanh’ .Konz sideg oli heittud , Hanh’ muga ahkaiži-ki : muretud nena oli sirtud hurha .
– Naku , gad , hän sindai urodaks tegi .
Tol’ka kosketi sormil nenan i voikaškanzi .Hän voiki lujas , lapsen kartte , pühkten mododme kündled .Ned segoitihe verenke i tegiba hänen modon opakoks .Kacta sihe oli jüged !
– Ole vaitti ! – heikahti Hanh’ . – Tarbiž medpunktale mända , a ei voikta .
Hän taci Tan’kale ičeze maikan jändused .
– Sido hänele , a minä kacaudan püdusid .
Tan’aižen käded säraižiba , hän varaiži kosketada
Tol’kan modod .
– Voinan aigan mugoižed kut sinä saldatoid vediba ambundaspäi , a sinä varaidad sidoda nenan .
A völ tahtoid olda lekarin , – sanui Hanh’ i ice zavodi sidoda Tol’kan nenan .
Kacmata Tol’kan voikule , hän sidoi hänen nenan i oti kädehe ongiragad .
– Voib-ik sinunke ? – hilläs küzui Tan’a Hanhed .
– Astkam , ei ole žal’ ted !
Hö seižutihe lautale , toukai žihe randaspäi .
– Tedad-ik , miše Pahomovad lidnaspäi külähä pördihe , – sanui Tan’aine . – Tuliba elämaha tänna .
– Nu uradad oma-ki . Kaik ajaba lidnaha , a hö lidnaspäi pageniba .
Tan’aine ei meletand muga , no ei sanund neche nimidä .
– Tunded-ik heiden Vit’kad ? – küzui hän .
– En teda , a midä ?
– Hän mugažo seičemenden klassan lopi . Hänel om vedenaluine oružj .I lastad , i mask .
– Jose ? Ed-ik kelasta !
– Min täht kelastada ? Iče nägin .Hän käveli ongitamha oružjanke Notkedale staricale .Ünaižen kogon kaloid sai .Sur’kuluid säunhid i ühten haugen .Hän ani čomin ujub , vaiše kacuižid .
Hanh’ kacuhti Tan’kaha :
– Jose mel’düid jo ?
Tan’ka ruskoni .
– Ku tahtoid teta , hän om paremb sindai ! – ühtnägoi heikahti hän .
– Ka kus minä , a kus hän ! – ližazi Hanh’ . – Jose L’oška-merimez’ hondomb om ? – Ku ed erigande , ka tacimoi jogehe , – sanui Tan’aine .
– Tacte , minä en pida . Sid’ joges eläba samlokahad hauged , kuti krokodilad .
Siloižen kerdan habi ei upotand meid kaikid .Samloid hänen päs kazvab .Ku ed usko , ka küzu Tol’kal
Tan’a oli vaitti .Ei siš hän meletand , konz astui tänna mecadme .Mikš kaik muga käraudase , ani toižin , mi meletid .
– Minä enamba sinei en sanu nimidä , – hengahti Tan’a . – I ala meleta , miše minä sinun täht tänna tulin . Minä tulin Tol’kad rižamaha .El’genzid-ik ?
– Nu ka mikš hänenke ed jänd ? Jokse hänennoks , tüništoita .Minä voin pidemba kalatamha , miše aigad antta .
– Pästa mindai randale !
– Ihastusenke !
Hanh’ kärauzi lautan i hotkašti tartui randha .
– Jokse !
Tan’ka hüppähti maha i jokseškanzi toižhe šalašišpäi bokha .
– Kuna sinä ? Seižu !– heikahti Hanh’ .
No Tan’ka joksi kaik edemba .
– Naku uradaine om ! – Hanh’ sül’gi i jokseškanzi hänen taga . Puiden keskes kuti manitai lämoine paloi pakuižel mujul Tan’kan platj .Hanhele iški pähä : tarbiž sabutada !Hän razihe mecha i mi väged tacihe Tan’an jäl’ghe .Kulištades haškuid , Tan’ka kärauzihe , hüppähti pedajannoks .
– Ala tule , ala koske mindai !
Hanh’ seižutihe erasiš haškuiš hänennopäi .Necil pordol hän el’gendaškanzi , miše ei ole kaikes mirus hänele keda-se kal’hemba necidä neičukašt pakuižes platjos , mugoižen čoman modoiženke , sel’ktoiden sil’midenke .
– Kule-ške , Tan’a !..
– Mäne täspäi ! En navedi ...– hän hingahti .
– Tan’a , ladigamoiš ! Ei voi muga enamba !Kuled-ik ?Anda kät !
Hän kingiti Tan’an penikižen käduden i vedi händast ičezennoks .Hän ei olend vasthapäi .I sid’ hän sebazi Tan’ad hardjoiš , tegi necen völ mahtota , i iče pöl’gästui ičeze pätust , i tervehti händast kuna-se modpoliškoho , korvanno .
Tan’aine heikahti , tacihe hänespäi .Hanh’ jäi ičeze sijale .Hän kacui , kut hän jokseb , i iče kundli ičtaze .Hänen südäin paksus löi , a Hanh’ ei tedand , hüvin hän tegi vai hondoin .
Sit' - sarnaline jogi. 16.pala
вепсский
–
–
–
Анатолии Петухов
Сить - таинственная река
русский
—
—
—