Леммы

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений

язык: вепсский

часть речи: местоимение

1 значение

  • русский: мы
  • английский: we

Примеры (6912)

лучший отличный хороший плохой

1. Hebo-se čoma tuli, vot hebol-se i sötlimei-sę.
Лошадь-то хорошая была, вот нас она и кормила. ( Kanz. Rad kolhozas.)
2. Minä sanun: «Požalusta, tulitei ka». ( Kut eduu mehele mändihe)
3. Minä zavodin tehta sömäd, pirgad da munaričan. ( Kut eduu mehele mändihe)
4. Minä pirgoid’ tegin’, munaričan tegin’, samvaran lämbitin’: «Ištkateiš sömha da čajud jomha». ( Kut eduu mehele mändihe)
5. Hiimokund kerazihe ičemoi, ristimam, d’ad’, t’ot, minä, mam, sizared. ( Kut eduu mehele mändihe)
еще примеры >>
6. A minei tütar naku mäni offotou. ( Kut eduu mehele mändihe)
7. Mänimei dumaspei, ištuimei loučha: «Nu mid’a tütar, sinä sano, mii nimid’a em tekoi». ( Kut eduu mehele mändihe)
8. Hän sanub: «Mamoi, minä vaihen andoin’ prihale, miše tulen, nu ka prihad ii(mid’a manitelda ole)». ( Kut eduu mehele mändihe)
9. Minä rešimoi, minä voikaškanzin’. ( Kut eduu mehele mändihe)
10. Minä rešimoi, minä voikaškanzin’. ( Kut eduu mehele mändihe)
11. Minei teghe žal’, no minei jo prigotovd’ud kaik sijad. ( Kut eduu mehele mändihe)
12. Minei teghe žal’, no minei jo prigotovd’ud kaik sijad. ( Kut eduu mehele mändihe)
13. A minä värižen: «Voi minä, gor’o-gor’kija, üksnäin’ jäda tariž». ( Kut eduu mehele mändihe)
14. A minä värižen: «Voi minä, gor’o-gor’kija, üksnäin’ jäda tariž». ( Kut eduu mehele mändihe)
15. Minä sanun: «Niižne andoi vaihen, ka minä nimid’a emboi sanuda». ( Kut eduu mehele mändihe)
16. Minä sanun: «Niižne andoi vaihen, ka minä nimid’a emboi sanuda». ( Kut eduu mehele mändihe)
17. Pimitad sinä minun izod da iknaižed-ne, madalzoitad dubovijad pordhaižed-ne, souptad sinä raiskijad da verejeižed-ne». ( Kut eduu mehele mändihe)
18. A miid’e polespei hiimokund ka kaik vastha mändas, ninga širinkale siižutasoiš i kaikučele kät anttas. ( Kut eduu mehele mändihe)
19. Minä san: «Ken hän om ( Kut eduu mehele mändihe)
20. Minä sa: «Ondrejan Vas’ka». ( Kut eduu mehele mändihe)
21. Nägub, nadoji sinei pästeltas mindei

Vos’kal’hele praznikaižele,

rodimii sina roditel’,

poručid minun vouktaižen da voudaižen

äjou aigalaz da äjou norelaz».
( Kut eduu mehele mändihe)
22. A tatam-se voikab vastha: «Andan sinun verhale vilule randaižele da minä paksušti sinunno tulešken». ( Kut eduu mehele mändihe)
23. A svadibhomesel tatam nuustati händast, ka hän möst voiki:

«Rodimįi roditel’, kal’l’iž kazvatei, minun aigoiš homesuu nuustatad, nügüde dumein, miše jäl’gmeine čoma peiveine čomas da čogeižes.
( Kut eduu mehele mändihe)
24. Rodimįi roditel’, minä nägin’ tälüu uniš, ku sinun izon da iknanno oli tihed da koivuine. ( Kut eduu mehele mändihe)
25. Rodimįi roditel’, kal’l’iž kazvatei, nece ii libed linduine ištund, a ištui minun vouged da voudeine, ii lehedad lehtuižed sigä, a lehežiba minun kal’hes-se kasaižes čomad da lenteižed». ( Kut eduu mehele mändihe)
26. Rodimįi roditel’, kal’l’iž kazvatei, nece ii libed linduine ištund, a ištui minun vouged da voudeine, ii lehedad lehtuižed sigä, a lehežiba minun kal’hes-se kasaižes čomad da lenteižed». ( Kut eduu mehele mändihe)
27. Sanub: «Pol’nii sinä minun podruškaine, taričen minä sinei suren da taričimižen, otaške sinä minun vouged da voudeine. ( Kut eduu mehele mändihe)
28. Sanub: «Pol’nii sinä minun podruškaine, taričen minä sinei suren da taričimižen, otaške sinä minun vouged da voudeine. ( Kut eduu mehele mändihe)
29. Sanub: «Pol’nii sinä minun podruškaine, taričen minä sinei suren da taričimižen, otaške sinä minun vouged da voudeine. ( Kut eduu mehele mändihe)
30. Kut sinä gul’aižoitad ičeiž vouktan da voudeižen, muga minun vouged voudeine- guleižoita, alaske sinä tuuki da alaške sinä rehki necida». ( Kut eduu mehele mändihe)
31. Ii anda, podrušk voikab hälle vastha: «Pol’nii podružnikaine, alaške sinä tariče minei vouktad da voudašt, minei jele kal’hid’-ne sobeižid’-ne da čomid’-ne sädoižid’-ne. ( Kut eduu mehele mändihe)
32. Ii anda, podrušk voikab hälle vastha: «Pol’nii podružnikaine, alaške sinä tariče minei vouktad da voudašt, minei jele kal’hid’-ne sobeižid’-ne da čomid’-ne sädoižid’-ne. ( Kut eduu mehele mändihe)
33. Erasel jele näd ni sizarid’, ni vellid’, ka voikab miše: «Ii min’ turbeižis ole minei eläda, ni veslid’ viikoihuzid’, ni set’jid’ čižoihuzid’. ( Kut eduu mehele mändihe)
34. Niidižehtan pän sugd’as, ičein hiim sugib, sugoudab, kerdan vedoudab da sid’ hän kaikil’ kaglas voikab muga: «Minun kal’hen da kasaižen sugitei i tazoitatei, vötei vos’kalhele praznikale-se, verhiže avaroihe armoižihe». ( Kut eduu mehele mändihe)
35. Pajatiba pit’kad pajod kaik ven’aks, a častuškoid pajatiba meid’e kartte. ( Kut eduu mehele mändihe)
36. Minun mamoinno käveliba, hän probui abutada da i kebjendab. ( Enččid’ primetoid’)
37. Mecha vedas podarkoid’, a miččid’ podarkoid’ necida ka en t’eda,

Juunanpejan praznuičiba mijou ka časuun’as vastoihe panliba cvetaižid’ juunanpejad vast.
( Enččid’ primetoid’)
38. Muštan, minä olin’ mahapanmas sobatan, homesuu služb. ( Enččid’ primetoid’)
39. Liibäl sötlimoiš da podr’adal vot miide rad. ( Mid’a minä eduu radoin’)
40. Verejeine oli naku miide iknad äjad vuu penemb. ( Mid’a minä eduu radoin’)
41. Minä nügüde konz kiiton san, ka verkoil’. ( Mid’a minä eduu radoin’)
42. Mamam tegi kaik sijad, a minä ka mäčušt en mahta kuvata. ( Mid’a minä eduu radoin’)
43. Sanud: «Minai tämbei päč löda». ( Mid’a minä eduu radoin’)
44. Min’a rodimoi seičmekümne vot tagaz ka vot, tedan, kaks’kümne oli, minun aigan. ( Mid’a minä eduu radoin’)
45. Minä nain da eskai jo vouktaha mänin' vot višküme tagaz. ( Mid’a minä eduu radoin’)
46. Vaslačud oliba, minei vuu om kus-se vaslačuine. ( Kut tegiba vasan)
47. Eduu näged mil’ beregoičiba adivoid'. ( Kut tegiba vasan)
48. «Minä en zavidni olend, en tond, a sinä, homen ozutan karan da ota». ( Sanun tiile sarnaižen)
49. Hän sanub: «Minä hot’ min’ andan dengoid’, vaiše ala tuukeida». ( Sanun tiile sarnaižen)
50. Oli minei mam, hänou siičmed kesked lapsid’. ( Lapsen rodid)
51. Minä olin' jo jäl'gmäine. ( Lapsen rodid)
52. Mam roskazįvai minei necen rodan. ( Lapsen rodid)
53. Minei kodihe oliž lähtta da rata tariž. ( Lapsen rodid)
54. Mijou praznuičiba Sviženjad Järventaga kuume peivad. ( Enččiš praznikoiš)
55. Hiimod tedliba edou, ajeliba hiimokundaha, muštan adivod tuldas, meil’ sur’ pert’ oli, ka lavou postel’nikad. ( Enččiš praznikoiš)
56. Tauvou besedad, tämbei minun eht, mijou besed. ( Enččiš praznikoiš)
57. Tauvou besedad, tämbei minun eht, mijou besed. ( Enččiš praznikoiš)
58. Minä muštan sid’ oli Sokolovoil’ sur’ kanz, mijou-se kahesa mest. ( Enččiš praznikoiš)
59. Minei sid’ oli Sokolovoiš podrušk, ühtes besedale kävelimei. ( Enččiš praznikoiš)
60. Minun käzipaikad oma tägä muzejas. ( Enččiš praznikoiš)
61. Minä andoin’ vonukoile, üks’ vonuk radab muzejas, ka andoiba käzipaikad muzejaha. ( Enččiš praznikoiš)
62. Minei viden vonukoid’ ka andoin’ vonukoile käzipaikad. ( Enččiš praznikoiš)
63. Mijou ka oli. ( Enččiš praznikoiš)
64. Miide ka oli Sel’gvehel čibu. ( Enččiš praznikoiš)
65. Nece jogi jokseb miil’ kaiken touven, igan kaiken jokseb. ( Kut eduu sobad pestihe)
66. Minai sizar’ kaika pezeteli, otab vastaižen, kol’caižen, ristan sidob, roudad. ( Lehm kandab)
67. Nügüd’ mijou ele papid’. ( Kut nel’kimčed pravat’t’as?)
68. Sviženjad praznuičiba ez’meižeks pagastou mijou. ( Miččed oma tobjembad praznikad?)
69. Pap-se mijou nel’ vot eli, ka munįd’ tob mäne teda min’, i pirgoid en teda min’. ( Miččed oma tobjembad praznikad?)
70. Min’ä karavulas radoin’, mindai ii voitud pidada. ( Miččed oma tobjembad praznikad?)
71. Mužik-se kol’, ka nižaline laps’ oli jänu minei, voz’jeine. ( Miččed oma tobjembad praznikad?)
72. Ez’meičuu touvuu andoiba minei abunikan. ( Miččed oma tobjembad praznikad?)
73. Konz min’ä rados, abunik minai lapsenke. ( Miččed oma tobjembad praznikad?)
74. Minä jäin’ koumestoštkümnes vodes. ( Kut koljan maha pandas)
75. Voiktas (tatas): «Kalliž kazvatajaižem, sötai tatoihudem, jätid mindai jo aigalaz i norelaz malorannijaks sirotinaks beznad’ožnijaks, i tuukitamaks i rehtitabaks. ( Kut koljan maha pandas)
76. Ninga voikaba, Voikiba kut miile linneb eläda, naku jänuded olimei kaks’ velled. ( Kut koljan maha pandas)
77. Üks’ vel’l’ oli vižvozne jänu, a minä kuumetoštkümne vot olin’ jänu. ( Kut koljan maha pandas)
78. Mamoi koli, nu ka värižimei da samei: «Kut miile zavot’t’a eläda? ( Kut koljan maha pandas)
79. Prihäine minunke jänu, mänemei mecha. ( Kut koljan maha pandas)
80. Hebo-se miil’ ol’ ka hebole samoiš, händast sel’gan taga ištutan da sin’n’a ajamei da sigä päivan radamei. ( Kut koljan maha pandas)
81. Pap’ miil’ üks’ Mäggärves, videntoštkümnenden virstan taga. ( Kut koljan maha pandas)
82. Ženihon tat sanub: «Miil’ om nevesta, a tiil’ om ženih, tiile ofot ka okha soglasišoi». ( Kut svad’ban spravitas)
83. Uden ostab dei necen lentaižen hänen kaglaha lükäidab i voikab: «Sötai lübimi podružnikaižem, otaške minun vouged voudaine da krasuižeita i likuižeta, kut mii ühtes sinunke krasuižeitlimei i likuižeitlimei vos’kal’hiden da praznikeižiden-ni». ( Kut svad’ban spravitas)
84. Uden ostab dei necen lentaižen hänen kaglaha lükäidab i voikab: «Sötai lübimi podružnikaižem, otaške minun vouged voudaine da krasuižeita i likuižeta, kut mii ühtes sinunke krasuižeitlimei i likuižeitlimei vos’kal’hiden da praznikeižiden-ni». ( Kut svad’ban spravitas)
85. Tuudas, niižne möst voikunke vasttab: «pölgöitiba minun vouktan voudaižen-se, katsiba minun jalod da jougaižed, pöl’gästuiba minun nored südäimuded». ( Kut svad’ban spravitas)
86. Tuudas, niižne möst voikunke vasttab: «pölgöitiba minun vouktan voudaižen-se, katsiba minun jalod da jougaižed, pöl’gästuiba minun nored südäimuded». ( Kut svad’ban spravitas)
87. Tuudas, niižne möst voikunke vasttab: «pölgöitiba minun vouktan voudaižen-se, katsiba minun jalod da jougaižed, pöl’gästuiba minun nored südäimuded». ( Kut svad’ban spravitas)
88. Hän otab kokatin libo piroškan, lendab paikan, hiit’ab, küzub: «Nu, mitte miiden nevest ( Kut svad’ban spravitas)
89. Pahkaspäi tehliba, meiden tatalein oli tehted oružj pideleb, tehliba. ( Eduu mad bedn’akoil vähä oli)
90. Mamoi minai radoi bibliotekas, hän sigä uboršican radoi, sikš min’a penessai knigad nägin’ kaika, kädes pidelin’, okha lukt’a en mahtand. ( Ladvas kaik pagižiba vepsaks)
91. Minai om sizar Taisja, kuumel vodel vanhemb. ( Ladvas kaik pagižiba vepsaks)
92. Kerdan hän oti mindai bibliotekha. ( Ladvas kaik pagižiba vepsaks)
93. Andoiba minei knigan. ( Ladvas kaik pagižiba vepsaks)
94. Miide pert’ ani Pagastou, ani kesk’küläd, a rinduu škol. ( Ladvas kaik pagižiba vepsaks)
95. Möhemba konz min’a openzimoi kudendessiičmendes klassas, vediba lapsid’ Rebagjaspei, mii kucuimei hiid’ reboilaižed. ( Ladvas kaik pagižiba vepsaks)
96. Kut tii pagižitei školas, mil’ kelel? ( Ladvas kaik pagižiba vepsaks)
97. Mii školas pagižimei kaik vepsaks, opendajad miid’ vuu laiba, mišo augat pagiškoi, ika etei tedaškoi ven’akel’t’. ( Ladvas kaik pagižiba vepsaks)
98. Hän miiden klassan vuu vedi, ka hän ven’aks mugažo pagiži lapsideke. ( Ladvas kaik pagižiba vepsaks)
99. Erasil’ oliba daže roditel’ad ven’anikad, a hii tediba kelen, pagižiba miideke vepsaks ka. ( Ladvas kaik pagižiba vepsaks)
100. Jogi om miil’ Ojat’, miiden külä om ez’meine Ojatil’. ( Ladvan külä siižub Ojatil’)
< < скрыть примеры

словоформы

No грамматические признаки Младописьменный вепсский
1. miidamoi, miilämoi, miilemoi, miidämei, meidennoks, mijal, meiš, miil’e, miid’eke, m’il’, miideke, miid´, meišpäi, miiden, miil’, mijou-ki, meiden, miile, meil’, mil’, miide, mijou, meid’e, miid’e, mii
2. номинатив, ед. ч. minä
3. генитив, ед. ч. minun
4. партитив, ед. ч. mindai
5. абессив, ед. ч. minuta
6. инессив, ед. ч. minus
7. элатив, ед. ч. minuspäi
8. иллатив, ед. ч. minuhu
9. адессив, ед. ч. minai
10. аблатив, ед. ч. minaipäi
11. аллатив, ед. ч. minei
12. комитатив, ед. ч. minunke
13. аккузатив, ед. ч. minun
14. номинатив, мн. ч.
15. генитив, мн. ч. meiden
16. партитив, мн. ч. meid
17. абессив, мн. ч. meita
18. иллатив, мн. ч. meihe
19. адессив, мн. ч. meil
20. аблатив, мн. ч. meilpäi
21. аллатив, мн. ч. meile
22. комитатив, мн. ч. meidenke
23. аккузатив, мн. ч.