Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Köyhä velli ta pohatta velli
Köyhä velli ta pohatta velli
Karelian Proper
Uhta
Оli ennein
köyhä velli ta pohatta velli .Hyö kylvettih ruista muaha kumpan’enki omilla peltoloillah .Šamašša aitaukšešša heilä oli ne pellot kumpasellaki .Šykšyllä tuli kylmä yö , halla pani köyhän vel’l’en pellon .Ei tullun šuuhu pantavua .Pohatan vel’l’en peltuo ei pannun halla .Köyhä velli tulou pellolta ta šanou akallah :
– Mäne hoti tähkie keryä , jotta šurvomma .
Tulou pellolta ta šanou akalla , jotta "mitein nyt rupiemma elämäh , kun halla pani pellot "?Köyhän vel’l’en akka šanou ukollah :
– Mäne ta šano Pakkasella , jotta antais syötävyä , kun pilasi pellot .
Ukko šuorieu yöllä ta lähtöy Pakaista eččimäh .Mänöy meččäh pikkaraista tien tropinkkua myöt’e .Mečäššä on pikkaraini mökki .Mänöy talon šiämeh .Šielä on oikein pikkaraini lihava akka , kävelöy lattiella :
– Mistä olet , musikkaisen , tänne lanken ta mitä on as’s’ua šiula ?
– Akkasen , tiijätkö šie , missä on Pakkani ?
Akka šanou :
– Tiijän , miun ukko on Pakkani , täššä on Pakkasen koti .
– Kun pani miulta pellon , pohatan vel’l’en pelto on aivan vierellä eikä pannun .
A miula on lapšie pirtti täysi ta nyt ei jiänyn šuuhu pantavua .Läksin nyt ruokua kysymäh , eikö antais vaikka tähkie ?
Akka šanou :
– Annahan tulou yöllä kotih , nin mie hänet haukun , kun pani pellon köyhältä mieheltä , a pohatalta vel’l’eltä ei lekahuttan .
Pakkasen akka antau köyhällä vel’l’ellä ruokua ta käsköy kiukualla muate .Köyhä velli on hyvilläh .
Tulou vanha ukko paharaiskani , niinkuin jiätukku – še on Pakkani .Akka šanou Pakkasella – ukollah :
– Meilä on vieraš .Mimmoni šie olet , kun köyhältä velleltä panit pellon ?
Pakkani šanou :
– Mištäpä mie tiesin , ken heistä on köyhä , ken pohatta ?Kun oisin tietän , oisin pannun pohatanki pellon .Ka mie annan köyhällä hoš mitä hyvityštä .
Šanou akallah :
– Mäne käy tuolta sarajalta kaikišta pahin vanha kesseli .Annamma šen hänellä palkinnokši , kun mie panin häneltä pellon .
Akka käypi kesselin ta šanou köyhällä ukolla :
– Nouše pois , ota tuo kesseli – šiinä on šiula palkinto pellošta .
Ukko noušou köčöttäy .Panou šelkähäh kesselin ta mänöy kotih päin .Köyhä ukko arvelou : "Mitä mie tällä ruan ?Tällä ei šua kuin kerran päčin šytyttyä ".Ottau ta viuhaltau kesselin .Šieltä kun tulou šyömistä niin äijän , niin äijän !Ukko kokuou kaiken , šuau kesselin kiini ta lähtöy kotih .Lapšet juoššah vaštah : "Šaitko šie mitä pellon apuo "?
– Šain mie tämän paharaisan kesselin .
Akka šanou :
– Miksi šie šemmosen hapannehen kesselin otit , huppelo , tulou vain kerta tulta šytyttyä .
Ukko šanou :
– Älähän huoli .
Та ottau avuau kesselin , puissaltau stolalla .Šieltä putosi kaikkie vain ei linnun maituo .Akka ihmettelöy :
– Mistä šie näitä kaikkie šait ?
Hyö syömäh šiihi .Šyyväh monta päivyä , kun ollah oltu pitältä näläššä .
Lapšet lähettih jịuokšentelomah pihalla .Mäntih pohattah vel’l’eh .Še kyšyy :
– Missä työ oletta ollun , kun ei teitä ole näkyn , ta niin oletta riškistyn ?Olettako työ mitä ruokua šuanun ?
Lapšet šanotah :
– Oi tiätä , kun meiltä Pakkani pellon pani .Tuatto kun mäni Pakkaselta kyšymäh apuo , nin še anto šemmosen kesselin , missä on kaikenmoista ruokua .
Pohatta šanou :
– Vuota kun mänen köyhällä vel’l’ellä ta oššan šen kesselin .Mitä köyhä šemmosella teköy ?
Pohatta velli mänöy köyhän vel’l’en luo .Köyhä velli puistau kesselistä ruokua , viinua ta mitä vain mieli teköy .
Juotih viinua .Köyhä velli joi iččeh humalah , jotta ei tiije ni mitänä enämpi .Pohatta velli ei juonun ta kyšyy :
– Etkö , veikkon , myö tätä kesselie miula ?Ota kolme šatua rupl’ua .
Antau rahat käteh .Köyhä velli möi kesselin .Akka on pahalla mielin : "Kauvanko šie niitä kolmie šatua rupl’ua syöt "?
Ne rahat hyö šyötih ruttoseh .Tuaš ni köyhyttih .Akka šanou :
– Mäne tuaš , etkö šua Pakkaselta kesselie , kuolemmahan myö nälkäh .
Köyhä velli mänöy Pakkasen luo ta šanou :
– Kun möin kesselin , nin etkö voi toista antua , nälkäh kuolemma .
Pakkani šanou :
– Mintäh olet niin hölmö ta möit ?– Šanou akallah : Mäne käy uuši , kaunis kesseli , annamma šen hänellä .
Akka tuou kesselin .Pakkani šanou :
– Ota nyt tämä kesseli , täštä šuat vielä parempua ruokua .
Köyhä velli lähtöy hyvällä mielin , kun šai niin kaunehen kesselin ta jotta on vielä parempua ruokua .Mänöy kotihih , rävähyttäy kesselin pöytäh ta šanou :
– Tulkuat nyt šyömäh !
Kesselištä hyppyäy kakši mieštä ta alettih lyyvvä pualikoilla isäntyä : "Šiinä šiula , kesselin antaja "!Köyhä ukko häin tuškin šuatto miehet kesselih ta kesselin järelläh umpeh .Lapšillah šanou :
– Mänkyä šanokkua tiätällä , jotta šain vielä paremman , kaunehemman kesselin .
Pohatta velli meinuau : "Lähen ta oššan šen kesselin .Välttäy hiän ilman kesselie ta pahemmilla ruuvvilla ".Mänöy pohatta köyhän vel’l’en luo , šanou :
– Etkö , velli , myö miula šitä uutta kesselie ?
– En mie myö , šie kun olet pohatta , ota parempi , miula välttäy pahempiki .
Vajeha järelläh .
Pohatta ottau uuven kesselin ta tuou köyhällä vel’l’ellä vanhan .Viey uuven kesselin kotih akallah ta šanou :
– Kuču nyt kaikkie šyömäh .Nyt šiinä onki ruokua eri tavalla , kuin vanhašša kesselissä .
Akka käški kyläštä šuuriarvosie , pohattoja .Ne tullah kaikki vierahikše .Käšetäh vierahat pöytien tua istumah .Vierahat vuotetah hyvie herkkuja .Rikaš mieš puissaltau kesselie .Šieltä kun porhaltau kakši mieštä rautapualikkojen kera ta ensimmäisekše lyyvvä mäčkytetäh isäntyä ta šittä kaikkie vierahie .Ne hypätäh ken ikkunašta , ken ovešta pakoh .Pohatta mänöy köyhän vel’l’en luo :
– Ota pois kesseliš !
– En , velli !
Eikä antan enämpi vanhua kesselie pohatalla vel’l’elläh .Та niin jäi elämäh .Šiihi loppu starina .
Köyhä velli ta pohatta velli
Karelian Proper
Uhta
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Бедный брат и богатый брат
Russian
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–