Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Leppäpölkyn starina
Leppäpölkyn starina
Karelian Proper
Uhta
Oli
ennen ukko ta akka .Heilä ei ole lašta .Akka šanou ukolla :
– Leikkuasit meččäh käyvveššäš leppäpölkyn , kun meil ei ole lašta , nin rupiesima šitä tuuvvittamah huvikšena .
Ukko mänöy meččäh .Leikkuau leppäpölkyn .Tuou šen kotihih .Akka šanou ukolla :
– Luaji kätyt , mie rupien tätä tuuvvittamah .
Ukko luatiu kätkyön .Akka kiäriy ripakkoih leppäpölkyn .Alkau šitä tuuvvittua kätkyössä .Tuuvvittau kolme vuotta .Erähänä huomenešša rupieu leipomah leipyä .Kätyt on hänellä šiinä viereššä .Alko kätyt liikkuo ičekšeh .Akka kaččou kätkyöh : poikalapši nousi istumah šiihe kätkyöh .Leppäpölkyštä tuli kolmevuotini poika .Poika šanou :
– Luaji , muamo , miula rehennysrieška , miul on nälkä .
Akka luatiu pikkaraisen riešan ta pistäy šen kiukuan suuhu paistumah .Rieška kašvo niin šuurekse , jotta ei šua šieltä kiukuan šuušta pois , kakšinkerroin piti kiäntyä .Anto pojalla .Poika šöi šen riešan ta šanou :
– Miul on vielä nälkä , luaji vielä toini rieška , pienempi kuin ensimmäini .
Muamo luatiu toisen riešan , vielä pienemmän , panou šen kiukuan šuuhu paistumah .Se rieška tuli niin šuurekše , jotta ei mitenkänä voi šuaha šieltä kiukuan šuušta pois .Antau šen pojalla .Poika šöi sen riešan ta šanou :
– Luaji kolmas rieška , vielä pienempi .
Muamo ottau oikein pikkaraisen palasen tahasta ta pistäy kiukuan šuuhu paistumah .Rieška tuli niin šuurekše kiukuašša , jotta nellin kerroin piti kiäntäy , jotta šai šen ulos .Antau pojalla .Poika šyöy šen riešan ta šanou :
– Nyt mie olen jo kylläni .
Kyšyy poika :
– Missä on tuatto ?
Muamo šanou :
– Pellolla on kyntämäššä .
Leppäpölkky šanou :
– Tuo miula , muamo , vuattiet .Mie lähen kyntämäh , käšen tuaton poikeš .
Muamo toi hänellä vuattiet .Poika šuorieu .Hiän on niinkuin šuuri mieš , vaikka häntä on vain kolme vuotta tuuvvitettu .
– Nyt lähen , tuaton käšen kotih ta iče rupien kyntämäh .
Muamo šanou :
– Elä lähe , rutto tulou murkinalla .
Poika ei huolin mitänä muamoh šanasta ta mäni pellolla , šanou šinne mäntyö :
– Terveh , tuatto !
Ukko kaččomah rupieu ta šanou :
– Eihän meilä ole lašta .
Poika šanou :
– Miehän olen se leppäpölkky , mitä oletta työ tuuvvittan .Miušta tuli poika .Anna mie rupien kyntämäh .Šie mäne murkinalla , tuatto .
Rupei poika kyntämäh .Uatran pisti muaha vuarnahie myöt’e ta käšĸi heposen männä .
Heponi yritti vetämäh uatrua – ei voi vetyä , niin šyvällä oli pissetty uatra muaha .Löi ruošalla hevoista niin lujalla , jotta heponi hyppäi ta kuoli i šiihe uatraki rikkautu .A ukko kaččou viereššä .Ukko šanou :
– Ka tapoithan šie heposen .
Poika šanou :
– Kun še kerran oli niin vähähenkini , jotta kuoli kun yhen kerran löin , niin anna mäni .
Ukko šanou :
– Lähemmä šyömäh nyt .
Niin hyö lähetäh ukko pojan kera ta ruvetah šyömäh .Poika šöi kaikki ruuvvat , se kun on niin väkövä ta šuuriruokani .Akka kantau , kantau – ei täyvy ni millä .Poika šanou :
– Mitäpä nyt , tuatto , ruattavua ?
Tuatto šanou :
– Mäne aitua panemah siihe pellolla , missä kyntimä .
Poika mäni .Šiinä pellon laijalla oli šuuri meččä .Mečän kaikki kuato pellon piällä .Kirvehen katko , rautakanket paloikse murotteli : niin oli väkövä se Leppäpölkky .Mänöy pirttih , šanou tuatollah :
– Tuommoset ašiet miula ei kestä .Kaikki kirvehet ta rautakanket katkesi .
Ukko šanou :
– Eihän šiula mitkänä ašiet kessä .Kyl šie šuat lähtie meiltä pois , muuvvalta työtä eččimäh .
Poika šanou :
– Mie lähen .Antakkua miula enšin ruokua .
Akka šanou :
– Vaštahan myö šöimmä .Ei ole mitänä ruokua .
Poika šanou :
– Onhan teilä härkie ta lehmie liävässä .
Akka šanou :
– Ne on vielä tappamatta .
Poika šanou :
– Miula kelpuau ne i tappamatta syyvvä .
Mänöy liäväh poika i šyöy härän .Šitä ei tarvin tappua eikä keittyä , še mäni niin .
Poika läksi muailmalla ta šanou :
– Kun mie olen niin väkövä , nin kaikki koko tämän linnan väen tapan ta šyön .Lähen nyt toisie väkövie eččimäh .
Ukko ta akka ollah hyvilläh , kun piäštih erilläh pojašta .
Leppäpölkky matkuau ta matan varrella näköy , kun mieš puita ruaššaltau šijoiltah ta toiseh paikkah pissältäy .Leppäpölkky kyšyy mieheltä :
– Mitä šie ruat ?
Mies vaštuau :
– Mie olen niin väkövä , jotten tiijä , mihi mie väkeni šuan .Tulin meččäh , jotta kison puun šijoiltah ta toiseh paikkah issutan .
Leppäpölkky šanou :
– Mie olen niisi väkövä , emmäkö lähe eččimäh toisieki väkövie ?
Kuuluu mečästä , kun pačkau oikein lujašti .Leppäpölkky šanou :
– Lähemmä eččimäh .Šiel on vielä muitaki väkövie .
Männäh kohti paukantua .Mieš pačkuttau kahta kallivuo vaššakkah .Leppäpölkky kyšyy :
– Mitä šie , mieš , ruat ?
– Mie kun olen niin väkövä , nin pitäy näitä kallivoita pačkuttua vaššakkah , jotta väki vähenis . A ketäpä työ oletta ?
Mieš ta Leppäpölkky vaššatah :
– Myö olemma šamoin niitä väkövie ta väkövie ečimmä .
– No myöhän olemma kaшkki väkövie . Läkkä vielä eččimäh toisie väkövie .
Männäh vähäni matkua , tulou šuuri talo .Männäh šiihe taloh ta ruvetah šiihe yökše .Šanotah : "Još ketä tullou tähä , nin kyllä myö ne voitamma , kun olemma kolme väkövyä ".Muatah šiinä yö .Huomenekšella Leppäpölkky šanou :
– Nyt kakši lähtöy meččäh ta ykši jiäy keittämäh murkinua .
Jätetäh Puijenpissyttäjä keittämäh murkinua , Leppäpölkky ta Vuarojenloukuttaja lähetäh meččäh .Leppäpölkky šanou Puijenpissyttäjällä :
– Käy liävästä lehmä , tapa ta keitä šen lihat kaikki .
Toiset miehet mäni meččäh .Puijenpissyttäjä otti liäväštä lehmän , pani patah , rupei keittämäh .Keitti šen hyväkše , nošti rokkapuan tulelta pois , pani šen pölkyn piähä .Tuli ukko pirttih : ukko on kyynärän pivuš , parta kahta kyynäryä pitkä .Ottau sen Puijenpissyttäjän , pissältäy šiltä piän pölkyn alla , iče kuatau rokan lattiella .Lihat šyöy kaikki .(Se oli vielä väkevämpi kuin Puijenpissyttäjä ).
Puijenpissyttäjällä tuli šemmoni hätä , jotta toiset tullah murkinalla ta šemmoni tapaus on käynyn , jotta rokat on kuattu ta lihat šyöty .Hiän tappau toisen lehmän , panou lihat kiehumah .Ne ei keritty vielä kiehuo , kun toiset jo mečästä tultih .Puijenpissyttäjyä kirotah , kun murkina ei ole valmis .Puijenpissyttäjällä ei šanua tule šuuhu .Leppäpölkky ta Vuarojenloukuttaja purtih lihat uutena .(Heil oli niin nälkä mečästä tultuo ). Oltih huomeneh .Leppäpölkky šanou :
– Nyt pitäy Vuarojenloukuttajan jiähä keittämäh , myö lähemmä Puijenpissyttäjän kera meččäh .
Niin hyö lähettih .Vuarojenloukuttaja tappau lehmän .Panou patah kiehumah .Šai lihat kypšekše , otti puan tulelta , pani pölkyn piähä jähtymäh .Tuli ukko kyynärän pivuš , parta kahta kyynäryä ta kyšyy :
– Kenen talošša työ elättä ?
Vuarojenloukuttaja šanou :
– Omašša talošša .
Ukko šanou :
– Että elä omašša talošša .Tämä talo ta lehmät on miun .
Ukko panou Vuarojenloukuttajan piän pölkyn alla , kuatau rokan , syöy lihat ta tuas piäštäy Vuarojenloukuttajan pölkyn alta .Vuarojenkolkuttaja tappau ruttoseh toisen lehmän , panou patah kiehumah .Lihat ei vielä keritty i kiehuo , kun Puijenpissyttäjä ta Leppäpölkky tultih mečästä .Leppäpölkky on šemmosekše šiäntyn , kun ei moneh päiväh ole šuanun kunnon ruokua ta šanou :
– Että kehtua keittyä , kun makuatta .
Puijenpissyttäjä ajattelou : "Kyllä še ukko šaman tempun teki Vuarojenloukuttajalla kuin miula eklein ".Šyötih tuas lihat uutena .Oltin huomeneh . Leppäpölkky šanou :
– Mie nyt jiän murkinua keittämäh , mänkyä työ meččäh .
Leppäpölkky jäi kotih .Tappo lehmän , pani šen lihat patah .Šai rokan valmehekše , nošti šen pölkyn piähä , niinkuin toisetki , jiähtymäh .Tulou ukko kyynärän pivuš , parta kahta kyynäryä ta šanou :
– Mitä työ tiälä meinuatta , kun šöittä miulta kaikki lehmät ?
Tai rupei panemah Leppäpölkkyö pölkyn alla .
– Elä , tovarissa ! – šanou Leppäpölkky ukolla . Ottau šitä parrasta kiini ta šanou :
– Šie olet toisilla šitä temppuo ruatan , vain nyt puutuit miehen käsih !
Niin Leppäpölkky viey meččäh kyynärän pituuven ukon .Halkuau koivusen kannon ta šiihe halkuantaisen välih panou ukon parran .Še šiihe i liehahtau .Tullah toiset mečästä .Keitto on valmis heilä .Šyötih šiinä keitto .Leppäpölkky ei vielä šyyvveššä sano , jotta hänellä on ukko parraštah kiini .Šen verran šanou , jotta "miehän šain keiton kypšekše ".Šyötih .Leppäpölkky šanou :
– Läkkä kačomma miun vankie !
Männäh kaččomah .Leppäpölkky šanou :
– Tämähän teiltä rokan šöi .Ettäpä ole väkövie , kun tuommosen ukon annoitta rokan šyyvvä .
Ottau vičan ta lyöy ukkuo .Ukko piekšäyty , piekšäyty , jo i parta katkei .Parta jäi kannon välih , iče pakeni .Ukko läksi juokšomah – Leppäpölkky jälkeh .Juoššah , juoššah jälekkäh .Juoštih vuaran piällä .Kallivossa oli reikä .Ukko šiitä čuklahti ta mäni männeššäh .Leppäpölkky tulou jälelläh ta šanou :
– Lähtekkyä ŧa solahuttakkua milma reikäh , nin mie lähen eččimäh .En mie niin vähällä šitä ukkuo jätä .
Toiset miehet , Vuaranloukuttaja ta Puijenpissyttäjä , lašetah Leppäpölkky šiitä reijästä kallivon šiämeh .Šielä on talo .Leppäpölkky mänöy taloh .Tytär , nuori , kaunis kävelöy lattiella i kyšyy :
– Mitä šie , veikkon , tänne tulit ?Nyt šiun tuatto tappau , kun šie häneltä parran kisoit .Nyt hiän makuau toisešša huonehešša oikein kipienä .Mie olen čuarin tytär .Hiän miut varašti .Šie kun mänet hänen luo , työ toreuvutta .Hiän on šilma väkövämpi .Nyt kun hiän tuli , nin joi elävyä vettä .Kun še ukko šuau šiun allah ta rupieu tappamah , nin šie šano : "Piäššä milma kuulla ta päivällä prostiutumah ".Šill aikua šie lëvähä .Iče šie mäne aittah , juo pullošta elävyä vettä , elävän vejen šijah laita kuollutta vettä .Ukko kun käyt jälestä päin , nin juou kuollehen vejen .
Poika mänöy ukon luo .Ukko krovatissa läsiy tai šanou :
– Joko rosvoinniekka tulit ?Šemmoseh paikkah tulit , jotta heität henkeš .
Ukko hyppäi Leppäpölkyn piällä ta niin i kuato pojan .(Nyt ei ole hänellä partua . Parta jäi kannon välih ).Leppäpölkky šanou :
– Nyt tapat , piäššä kuulla ta päivällä prostiutumah .
Ukko šanou :
– Mäne .
Leppäpölkky mäni aittah , joi elävän vejen , kuollehen vejen pani šijah ta tuas mäni ukon kera toruamah .Leppäpölkky kun joi šen elävän vejen , nin tuli ukkuo väkövämmäksi .Alko ukkuo kuristua .
Ukko šanou Leppäpölkyllä :
– Piäššä šie nyt milma kuulla ta päivällä prostiutumah .Leppäpölkky šanou :
– Mäne .
Ukko juoksi ruttoseh aittah ta joi kuolleheh vejen .Hiän luuli , jotta še on elävyä vettä , kun oli varuštan valmehekše .Šiihe ukko i kuoli ta kuolleššah karjuu tytöllä , jotta "šie miut šuatoit kuolomah , kun šanoit Leppäpölkyllä ".Šiihe ukko kuatu kellahti .Poika šanou tyttärellä :
– Nyt lähemmä poikeš .
Tyttö šanou :
– Mielelläni lähenki , – ta antau Leppäpölkyllä imennoin šormuksen .
Niin hyö otetah ukon koista kallehie tavaroita ta männäh kallivon reijän kohalla .Leppäpölkky liikuttau nuorua , jotta toiset noššettais jälelläh muan piällä .Šitou tytön nuorah ta šanou :
– Mäne šie iellä , ta noššatta šiitä miut jälestä .
Miehet noššettih tytär muan piällä .Leppäpölkky jäi vielä šinne .Tyttö šanou :
– Leppäpölkky on šielä .Še pitäy noštua .
Vuaranloukuttaja ta Puijenpissyttäjä šanotah :
– Ei noššeta , olkoh šielä .
Kyšytäh , kenen hiän on tytär .Tyttö šanou , jotta hiän on čuarin tytär .Hänet viijäh čuarih , šanotah :
– Myö tämän tyttären šaimma muan alta .
Tytär ei voi virkkua ni mitänä .Leppäpölkky kävelöy šielä muan alla .Ei piäše ni miten poikeš .Ukon talošša on kiukuan perissä ukon akka .Akka itköy , kun ukko kuoli .Leppäpölkky šanou šillä akalla :
– Etkö , akkasen , voi miten šuattua milma muan piällä ?
Akka šanou :
– Šuattasin mie kyllä , vain kun ruavoit pahoin i tapoit miulta ukon .
Leppäpölkky šanou :
– Ičepähän oli šyyššä , kun rupei miun kera toruamah .
Akka muuttuu hyvin vanhakše korpikše ta šanou :
– Istuuvu šie miula šelkäh , muit’en šie et tiältä piäše .
Korppi lenti reijän šuilla , Leppäpölkyn loi muan piällä , iče mäni männeššäh .
Leppäpölkky mäni šamaseh taloh , missä eli Vuaranloukuttajan ta Puijenpissältäjän kera .Ei ole miehie , ei tytärtä .No totta siitä lähtie täyty johonki .Leppäpölkky mänöy šillä linnalla , missä on čuarin tytär .(Še kun oli šanon , min linnan ; čuarin tytär hiän on ). Mänöy lešk’akkah vatierah .Kyšyy lešk’akalta :
– Eikö mitä tällä linnalla uutta kuulu ?
Akka šanou Leppäpölkyllä :
– Ei tänne mitänä muuta kuulu , kuin čuarin tytär oli kavokšissa muan alla viisitoista vuotta .Nyt kakši miestä häntä löyvettih ta toisen kera pijetäh häitä .
Leppäpölkky niijen jalkojeh šijalta pyörähtäy ta lähtoy čuarin kotih aštumah .Tytär šilminä-korvina varteiččou ikkunašta , jotta eikö näkyis sitä mieštä , Leppäpölkkyö , mikä pelašti hänet muan alta .
Leppäpölkky alko hypitellä čuarin ikkunan alla kiässäh šormušta .Čuarin tytär näköy ikkunašta šamammoisen miehen , kuin oli Leppäpölkky , ta kaččou : niin ois kuin hänen antama šormuš .Čuarin , tytär juokšou Leppäpölkyn luo ta kyšyy :
– Mitein šie olet tänne piäššyn ?– ta kertou Leppäpölkyllä , mitein hiän iče piäsi .
Čuarin tytär viey Leppäpölkyn tuattoh luo ta šanou :
– Tuatto , tämä on še mieš , mi milma pelašti muan alta .Täšš on imennoi šormuš , minkä mie olen hänellä antan , kun lupauvuin hänellä moršiemekše .
Čuari anto tyttären Leppäpölkyllä .Ruvettih pitämäh häitä .Toiset , valehtelijat miehet , ammuttih .
Šiihe še Leppäpölkyn starina i loppu .
Leppäpölkyn starina
Karelian Proper
Uhta
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Сказка об ольховой чурке
Russian
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–