Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Kez’r’iämmä i vallotamma

Корпус: диалектные тексты

Весьегонский диалект

Информант(ы): Смирнова Василиса Михайловна, 1898, Ивангора (Ivangora), Весьегонский район, Тверская (Калининская) область
г. записи: 1970
записали: Пунжина Александра Васильевна

Источник: Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, (1994), с. 247-248
ф/архив ИЯЛИ КарНЦ РАН: №1574/1-2

Kez’r’iämmä i vallotamma
(собственно карельское наречие)

D’es’atkan vadvot da kuožel’ih šivot da kez’r’it. Paičešloppu i ruohinloppu, pelvaš d’es’atka. Et pivoloida šivo, a vadvot, pidäw oijendi̮a, oijennat, kiär’it loppuz’ekši, loppuz’ekši, da i panet, a s’iel’ on kuožel’ipuikkon’e da r’ihman’e, šivot da i pr’ad’i popr’adivai. Püörit’ät kez’r’iät, värt’inän kez’r’iät, kakši kezr’iät illan aloh. Mie värt’inäh panen kakši pi̮azumi̮a, ka i luve, a mudi̮azella ei ši̮a üht’ä panna, ka i värt’inä, ühen vain kez’r’iäd, n’ämbi ei ši̮a. Bes’ouda šuur’i, br’ihi̮a äijä, t’üt’t’üö äijä, ahaš, iššut ka s’en’äin. Jügie, jügie värt’inä.

A paremmiin män’iis’ värt’in’ä, n’imidä et’t’ä šivaldannun?

Eižis’täh kun zavod’it kez’r’ät’ä n’in, to ka kebie on n’in kez’r’än’e, li̮ajittu t’inašta, valettu kez’r’än’e da i, püörit’t’iäs’s’ä ol’i kez’r’än’e meil’ä toko, t’inašta. Värt’inä koivušta, miän iče tokerdi toko, koivušta li̮ajitah, koivun’e on lujembi, muušta et mis’t’ä li̮aji. Kadaji t’iäl’ on vähä, muis’an što havušta da koivuz’et. Ol’i viel’ä t’uikko, t’uikkoh kez’r’iäl’l’äh, t’uikku kuččuočoo, ka s’en’äin kun l’äht’öw. ... Kuivalla n’äpil’l’ä pahoin püörit’t’äw, s’ül’l’el’l’etäh...

Kunne päis’ärd’ä toko pandih?

Päistäret pan’ima tadeheh, kui meil’ä ka vähiin kül’vet’t’ih pelvašta n’in, ollet i päistäret keššekäh. L’iini̮a meil’ä vähän kül’vet’t’ih, oo, l’iina ka t’ämän korgehun’e, piäššä kun ši̮apka, vägövä duuhu. Hän’es’ viel’ on koiraš, t’ämän koirakšen otetaa, a tože koirakšešta t’äšt’ä li̮ajitah, loukutetaa. L’iina on pakšu, z’el’en’än’e, a t’ämä mi-to harm... kellappan’e, hän’el’l’ä s’iemen’d’i n’imid ewl, koiraš da i koiraš. L’iini̮a bol’še veješšä.

Viikongo ven’üw luugalla pelvaš?

Konža kuin, konža kuin kuijuhtu, n’ed’el’ie, kolme ven’üw, a koož l’iew vihmemmat n’in vähemmän, a to i n’ed’el’ii viiz’i ven’üü kun kuiva.

Parembi kunne on l’evit’t’iä?

Da hän’d’ä l’evit’et’t’ii en’n’ein kubošta, l’evit’et’t’ih luugilla, goraz’illa paraš kaikkieda, belouus’ikoilla ...

Kit’kie pid’i pelvašta?

A n’oušto ei! Toko i tallaimma jo i pelvašta, jo čül’küz’el’l’ä mänöw, znai kit’emmä, znai kit’emmä. A ka n’üt’t’en mor’itah, vot i vso, üht’ä topas’t’a ew.

Kudomiz’ie pid’i vallata?

I langan t’ämän vallotetah, ot’etah da pes’s’äh, vüwhet tuhkašša pijämmä, pavoissa tuhkašša, kiugi̮ašša, a s’iid’ä i pehmiez’et pez’emmä, kaikki kuivi̮amma da i. Uid’iw hän’es’tä sul’ča, sul’ča, sul’ča l’äht’öw kun keldan’e män’t’iä mi-to, pehmie da valgie l’iew, kun pes’s’ä n’in valgie. I vi̮atteida vallotetah n’in powkutah, viel’ä powkuttii porošša.

I pannah lumuolla?

Lumella, lumella, a müö toko i luugalla, luugazella viel’ä vesnoi, keviäl’l’ä, tože hüvin kuivaw, vallotah. Kaššallat ti̮ašen ved’üz’eh čokkiäl’l’ät, palaw buitto palaw, ti̮ašen kaššallat. Ol’i ri̮aduo en’n’ein, ei kun n’ü... n’üt’t’en ka hüvä, oššat da i kaikki, s’illoin üöt pid’i kez’r’ät’ä, ištuo.

Koissa kezräit’t’ä?

T’üt’öt n’in bes’oudoih i bes’oud ol’i meil’ä Iivangorašša ol’i bes’oud šuur’, ol’i dvaccat’ čelovek t’üt’t’üö, kül’ä šuur’i, i brihi̮a šeiže verda. Päiväkezroh käimmä, mie vähän jowvin päiväkezroh käwmäh, pid’i ajella, ewlun d’engu... mis’t’ä otat? L’ähet mužikoinke, l’äht’ietäh, ka i mie l’ähen, heboz’illa. Šuolatta en ollun, karas’inatta, l’innoih ajella pid’i. Ka t’ämä doroga srojieči, ka skol’ko t’äh, oi, špi̮ali̮a vejet’t’ü!

Ildakezrošša mih toko kizaitta?

Müö kižaimma čiži̮a da kargajamma da garmon’ih, i kadr’il’ii kižaimma, čiži̮a kižaimma, razno on, ka miän t’iäl’ä Iivangorašša čiži̮a bol’še kižattih, a ka miän s’iel’ä kül’is’s’ä miän Žiilofkissa s’iel’ä kadr’il’ii kižattii.

A kuin čižah kizattih?

Püörit’äh da i kuin kižatah, t’üt’t’ö da briha. T’äššä kahen, čolovek šes’ heid’ä on, al’i vos’em, vaššakkeh, ka mie unahiin, kuin i kižatah čiži̮a.

N’in t’ämä garmon’i šoittaw?

Garmon’i, garmon’i, n’iin ei viid’in, garmon’i šoittaw, i kadr’il’ie.

A ei lawlettu, konža karrattih?

Viržil’öinke konža meil’ä kaarattih, kun kaargajat, n’in pon’atno pripefkoinke kargajat, garmoškan kohašša pid’äw, meil’ä pajatettih. Ven’iäl’äkši, kar’ielakši ei viid’i, viir’et ven’iäl’zet oldiih.

Oššettihgo mid’ä ildakezroh, priän’ikkiä?

Da mis’t’ä ol’i pr’iän’ikkä? Mis’t’ä ol’i priän’ikkä kum muuda... Maidopon’ed’el’n’ikkana oššettih vähäz’en, toko brihat javottih, s’iemend’ä da pr’iän’ikkiä. Mis’t’ä duumait kun n’üt’t’en, možot ket oldih bohatambaz’et. Kruugi̮a püör’it’et’t’ih, püör’ähät da vir’t’ä, naitettii, kučutah, naittamah ruvetah, ka i pajatallat da ottaw područku, šuwda andaw, istuoči ti̮ašen, r’is’t’iz’il’l’ä kučutaa, r’is’t’iz’il’l’ä naimah, istuočet, t’ämä kuččuočow r’is’t’iz’il’l’ä naimah. Da, briha tulow ottaw, kel’l’ä pid’äü ked’ä, jogohis’t’a ei oteta, ottaw püör’ähüt’t’äw. ...

Kuh aigah en’n’ein kezrät’t’ih?

Miän Pokrovašta viel’ä ei, miän Pokrovašta viel’ä har’jattih, kez’r’ät’t’ih šuur’ipühäh ši̮aten, viel’ä šuur’eššapühäššä aigahaže kun on kez’r’iämis’t’ä, aigan’e šuur’ipühä, viel’ä šuur’ešša n’ed’el’i pid’i, kävüt. Kez’r’ätä pid’i n’in, n’ed’el’ie kakši viel’ä i šuur’eššapühäššä vatkutat. Šuur’eššapühäššä ei n’imid’ä kižattu bes’oudašša, bes’oudašša, brihat iššutah kartih kižatah, naidu ei, laulettu ei, n’iminon mikki̮a kun pühä. N’in vs’o kaikki.