Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Kez’r’iämmä i vallotamma
Kez’r’iämmä i vallotamma
карельский: собственно карельское наречие
Весьегонский
D’es’atkan vadvot da
kuožel’ih šivot da kez’r’it .Paičešloppu i ruohinloppu , pelvaš d’es’atka .Et pivoloida šivo , a vadvot , pidäw oijendi̮a , oijennat , kiär’it loppuz’ekši , loppuz’ekši , da i panet , a s’iel’ on kuožel’ipuikkon’e da r’ihman’e , šivot da i pr’ad’i popr’adivai .Püörit’ät kez’r’iät , värt’inän kez’r’iät , kakši kezr’iät illan aloh .Mie värt’inäh panen kakši pi̮azumi̮a , ka i luve , a mudi̮azella ei ši̮a üht’ä panna , ka i värt’inä , ühen vain kez’r’iäd , n’ämbi ei ši̮a .Bes’ouda šuur’i , br’ihi̮a äijä , t’üt’t’üö äijä , ahaš , iššut ka s’en’äin .Jügie , jügie värt’inä .
A paremmiin män’iis’ värt’in’ä , n’imidä et’t’ä šivaldannun ?
Eižis’täh kun zavod’it kez’r’ät’ä n’in , to ka kebie on n’in kez’r’än’e , li̮ajittu t’inašta , valettu kez’r’än’e da i , püörit’t’iäs’s’ä ol’i kez’r’än’e meil’ä toko , t’inašta .Värt’inä koivušta , miän iče tokerdi toko , koivušta li̮ajitah , koivun’e on lujembi , muušta et mis’t’ä li̮aji .Kadaji t’iäl’ on vähä , muis’an što havušta da koivuz’et .Ol’i viel’ä t’uikko , t’uikkoh kez’r’iäl’l’äh , t’uikku kuččuočoo , ka s’en’äin kun l’äht’öw .... Kuivalla n’äpil’l’ä pahoin püörit’t’äw , s’ül’l’el’l’etäh ...
Kunne päis’ärd’ä toko pandih ?
Päistäret pan’ima tadeheh , kui meil’ä ka vähiin kül’vet’t’ih pelvašta n’in , ollet i päistäret keššekäh .L’iini̮a meil’ä vähän kül’vet’t’ih , oo , l’iina ka t’ämän korgehun’e , piäššä kun ši̮apka , vägövä duuhu .Hän’es’ viel’ on koiraš , t’ämän koirakšen otetaa , a tože koirakšešta t’äšt’ä li̮ajitah , loukutetaa .L’iina on pakšu , z’el’en’än’e , a t’ämä mi-to harm ...kellappan’e , hän’el’l’ä s’iemen’d’i n’imid ewl , koiraš da i koiraš .L’iini̮a bol’še veješšä .
Viikongo ven’üw luugalla pelvaš ?
Konža kuin , konža kuin kuijuhtu , n’ed’el’ie , kolme ven’üw , a koož l’iew vihmemmat n’in vähemmän , a to i n’ed’el’ii viiz’i ven’üü kun kuiva .
Parembi kunne on l’evit’t’iä ?
Da hän’d’ä l’evit’et’t’ii en’n’ein kubošta , l’evit’et’t’ih luugilla , goraz’illa paraš kaikkieda , belouus’ikoilla ...
Kit’kie pid’i pelvašta ?
A n’oušto ei !Toko i tallaimma jo i pelvašta , jo čül’küz’el’l’ä mänöw , znai kit’emmä , znai kit’emmä .A ka n’üt’t’en mor’itah , vot i vso , üht’ä topas’t’a ew .
Kudomiz’ie pid’i vallata ?
I langan t’ämän vallotetah , ot’etah da pes’s’äh , vüwhet tuhkašša pijämmä , pavoissa tuhkašša , kiugi̮ašša , a s’iid’ä i pehmiez’et pez’emmä , kaikki kuivi̮amma da i .Uid’iw hän’es’tä sul’ča , sul’ča , sul’ča l’äht’öw kun keldan’e män’t’iä mi-to , pehmie da valgie l’iew , kun pes’s’ä n’in valgie .I vi̮atteida vallotetah n’in powkutah , viel’ä powkuttii porošša .
I pannah lumuolla ?
Lumella , lumella , a müö toko i luugalla , luugazella viel’ä vesnoi , keviäl’l’ä , tože hüvin kuivaw , vallotah .Kaššallat ti̮ašen ved’üz’eh čokkiäl’l’ät , palaw buitto palaw , ti̮ašen kaššallat .Ol’i ri̮aduo en’n’ein , ei kun n’ü ...n’üt’t’en ka hüvä , oššat da i kaikki , s’illoin üöt pid’i kez’r’ät’ä , ištuo .
Koissa kezräit’t’ä ?
T’üt’öt n’in bes’oudoih i bes’oud ol’i meil’ä Iivangorašša ol’i bes’oud šuur’ , ol’i dvaccat’ čelovek t’üt’t’üö , kül’ä šuur’i , i brihi̮a šeiže verda .Päiväkezroh käimmä , mie vähän jowvin päiväkezroh käwmäh , pid’i ajella , ewlun d’engu ...mis’t’ä otat ?L’ähet mužikoinke , l’äht’ietäh , ka i mie l’ähen , heboz’illa .Šuolatta en ollun , karas’inatta , l’innoih ajella pid’i .Ka t’ämä doroga srojieči , ka skol’ko t’äh , oi , špi̮ali̮a vejet’t’ü !
Ildakezrošša mih toko kizaitta ?
Müö kižaimma čiži̮a da kargajamma da garmon’ih , i kadr’il’ii kižaimma , čiži̮a kižaimma , razno on , ka miän t’iäl’ä Iivangorašša čiži̮a bol’še kižattih , a ka miän s’iel’ä kül’is’s’ä miän Žiilofkissa s’iel’ä kadr’il’ii kižattii .
A kuin čižah kizattih ?
Püörit’äh da i kuin kižatah , t’üt’t’ö da briha .T’äššä kahen , čolovek šes’ heid’ä on , al’i vos’em , vaššakkeh , ka mie unahiin , kuin i kižatah čiži̮a .
N’in t’ämä garmon’i šoittaw ?
Garmon’i , garmon’i , n’iin ei viid’in , garmon’i šoittaw , i kadr’il’ie .
A ei lawlettu , konža karrattih ?
Viržil’öinke konža meil’ä kaarattih , kun kaargajat , n’in pon’atno pripefkoinke kargajat , garmoškan kohašša pid’äw , meil’ä pajatettih .Ven’iäl’äkši , kar’ielakši ei viid’i , viir’et ven’iäl’zet oldiih .
Oššettihgo mid’ä ildakezroh , priän’ikkiä ?
Da mis’t’ä ol’i pr’iän’ikkä ?Mis’t’ä ol’i priän’ikkä kum muuda ...Maidopon’ed’el’n’ikkana oššettih vähäz’en , toko brihat javottih , s’iemend’ä da pr’iän’ikkiä .Mis’t’ä duumait kun n’üt’t’en , možot ket oldih bohatambaz’et .Kruugi̮a püör’it’et’t’ih , püör’ähät da vir’t’ä , naitettii , kučutah , naittamah ruvetah , ka i pajatallat da ottaw područku , šuwda andaw , istuoči ti̮ašen , r’is’t’iz’il’l’ä kučutaa , r’is’t’iz’il’l’ä naimah , istuočet , t’ämä kuččuočow r’is’t’iz’il’l’ä naimah .Da , briha tulow ottaw , kel’l’ä pid’äü ked’ä , jogohis’t’a ei oteta , ottaw püör’ähüt’t’äw ....
Kuh aigah en’n’ein kezrät’t’ih ?
Miän Pokrovašta viel’ä ei , miän Pokrovašta viel’ä har’jattih , kez’r’ät’t’ih šuur’ipühäh ši̮aten , viel’ä šuur’eššapühäššä aigahaže kun on kez’r’iämis’t’ä , aigan’e šuur’ipühä , viel’ä šuur’ešša n’ed’el’i pid’i , kävüt .Kez’r’ätä pid’i n’in , n’ed’el’ie kakši viel’ä i šuur’eššapühäššä vatkutat .Šuur’eššapühäššä ei n’imid’ä kižattu bes’oudašša , bes’oudašša , brihat iššutah kartih kižatah , naidu ei , laulettu ei , n’iminon mikki̮a kun pühä .N’in vs’o kaikki .
Kez’r’iämmä i vallotamma
карельский: собственно карельское наречие
Весьегонский