Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Kuo’lie talošša

Корпус: диалектные тексты

Дёржанский диалект

Информант(ы): Туманова Анна Семёновна, 1901, Васильевское (Vas'il'eskoi), Зубцовский район, Тверская (Калининская) область
г. записи: 1967
записали: Пунжина Александра Васильевна

Источник: Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, (1994), с. 268-270
ф/архив ИЯЛИ КарНЦ РАН: №853/1-3

Kuo’lie talošša
(собственно карельское наречие)

Pannah hänen lawčalla, lawčč kun on kaid, n’in pannaa lawčall r’ouna skammin viäl’. Nu ka tullah täss norot, käwvää istma, iššuta, kačota. Palaw lampattan’e hänel’l’, kaiken aigu palaw lampatkan’e božn’ičašš pokumes’ hin on.

I lugietah midän’ibuit’?

Ii, lugitah po santarii, kun kel’l’ on, on kel’l’ lugi, lugiitah. Ii, značit i illall sobraičičetah norot, i huamnekšell sobraičičtah šiäl’, i omat tullaa, i akkzet on kül’äl’zet.

Kaiken üön issutah?

I kaiken üän issuta, i maguw kolm üäd’ kois’s’. I kaiken üän isstah, käwväh i viarahat illašt isstah, a jo omat kaiken üän ei šammuteta i tuld, issta. Poperemenk šiäl’, ühet vähz’en oddohnitah, šit’ toizet а... üht ei jät’el’dü, kual’id n’iin, abezat’el’n issutii hän’enken. Nu šit ka kätkemä ruwtah, kučta kalmu kaivamah.

A konša pannnah grobuh toko?

A grobuh pannah huamnekšell.

Jäl’gimäzel’l’ä huomnekšella?

Jäl’gimz’el’l’ huamnekšell, grobuh pannah. Muwvannet šanta: ”Pidäw panna grobuh”. “D emm pan, – šanta, – An vil’ vönnüw omall lawčall, ker’giw vil’ täss grobušš, an vönuw lawčall”. Grobuh l’evitetäh, šinne, il’i strušku, il’i vaštoi, näidä čil’vitäh, l’eht’ie vaššašt i pannah. Ommella poduškzen, tož vaššašt täl’l’ nabeija. Poduškzen, grobuh pannah huamnekšell, i grobun pil’l’ vir’z’itäh tuahukšet. Piähi, i käz’il’öil’ü täh kohtah, i jalgoih, n’el’l’ tuahušt, vir’tetäh, i lampatkan’ palaw. Tuwvah papin, tulow papp, vii illall tuwvaa papin, illall papp s’unošnoin sluužiw. S’unošnoin sluužiw, huamnekšel noštma tulow papp, sluužiw täss. L’äht’itäh, kül’i mütten l’ähtitäh kandma, tož papp sluužiw, mis’s’ skammin viines’s’täh.

Käz’il’l’ä toko, kannettih ili hebozella, kuin toko?

Käz’il’l’ kannettii, meil’ käz’il’l’ kannetti. Šivota r’iwguz’et, paikall, holsall, holsan antah, r’iwguzet i šivotah, i ka olgpiiloill i kanneta n’el’l’än keššä. Käz’il’öil’l’, olgpiiloill. Kakši riwvuis’t’ on, i šivutah hänen, i grobun pannaa n’äil’l’i, paikoin pil’l’ štop, r’iwgulla. Kannetti, viinusvaija kül’äšše, viin’estä skammin, skammill panna rod’it’l’an, a papp sluužiw. Annella pomnaij jo, rod’itl’oi muis’s’ell, pomnaiješš ollaa moiz’et pikkurzet knAP: ’iškzet.

Kel’l’ä kuolluot on rod’it’el’at?

Šiäl’ on rod’it’l’at kir’tettu kaikki, ka i lugitah. Pominan’jan podaičet, pidäw i d’engu panna papilla, lugumu. Papp, pominan’jan lugow i d’engat ottaw n’ämä, i ka. A kalmah, tullah šinne, kalmallu, jo kalm on gotow, ennen kaivettu. Kalman kaiveta ketbut’, ket šiäl’ palkut, kaikin männä, kenen vain, pr’iglas’ta. Kanešn bol’šinstvo enämmän kučta omie, oma, šiäl’ on kedä, männä kahen al’ kolmen, kaiveta kalman zaran’e.

Ken toko grobuo kando?

Grobu kanntah viarhat, vain pojill ei voi muamu kandu šantah. Pojill ei käskittü muamoloi kandu, pojat ei... ei käskiit, kantah viarhat. On nardu sober’iččow äiji, kätkemäh tullah, kätkitäh. Šiäl’, heittäh kun kalmah, täšš vähzen muis’ellah čüt čüt’. ... Šilloin muis’ellah, l’eibi šualanken al’ midbuit šiäl’ viäl’ ottah, palz’in, muistaltah da l’ähtitäh kodih pominkoih. Pominkoih jo tullah täšš jo, nastojaššoi obieda on. T’äš ubr’itah peššäh, šid i keertäh jo, stolat, štob tuldais’ kätkemäšt šüämäh jo, täšši.

Skammiloida toko, kumatah?

L’ämmin on n’in awtah oven, a skammloi, rod’it’el’an ottah da i kumtah hänee. I pihall ken viin’es’s’iw, kun tullah skammil rod’it’el’an ottah jär’el’l’äh, l’ähtitäh kandmah, skammin i kumtah. Kumul’dih skammloi, ka.

A pominkoih iče tuldih il’i kučuttih toko?

Pominkoih kučuttih, jesl’ ket ollah kätkmäšš, kuin, laskitah, rod’itl’an kalmah, zawl’itah i šantah: ”Muiselmah tulgu kaikin šub, varuštim äijän, tulgu kaikin šub muistelma”. Tullah. A kül’i, vähz’en ka kät’kijät šüwvä, männäh kül’i kuččuma. Kun on šuur’ kül’ äiji nardu, ühen piän kučtah, a šid näm šüwväh, toiz’en piän kučtah.

Monet stolat oldih?

Monet stolat da, monet stolat, i šüättäh ildah šut’t’en, a kun jiäw i n’in i tois’pin kučtah sus’idoi. Jiäw šüämis’t’, tois’pin kučutah sus’idoi: ”Tulgu, jäi kaikki šub, tulgu murgnoičellat, muistelemm šiäl’, ken kual’i”.