Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Pyytimä kalua
Информант(ы):
Лехто Мария Осиповна, 1903, Регозеро (Röhö), Калевальский р-н, Республика Карелия
место записи:
Калевала (Uhut), Калевальский р-н, Республика Карелия,
г. записи:
1968
записали: Федотова Виено Петровна
Источник:
Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, 1994, с. 86-87
ф/архив ИЯЛИ КарНЦ РАН: №1044/1
Pyytimä kalua
карельский: собственно карельское наречие
Ухтинский
Kum pyytimä kalua nuotalla, käsillä vet’imä. Konš ol’i hyvä kalantulo, n’i šaima, konša eij ollun hyvä tulo, vähän šaimma. Ta pyytimä šamoin kalua ryšällä. Ryšä pannah järveštä vuottamah vaštah virtua. Šiihi rysäh šattuu, n’im mänöy täyši kalua. Konš eij ole kala 1’iikkehellä, ei šiihi mäne kuj joku. A vielä verkolla, verkot pitäy… N’i še kešen šilloin’ n’i jäi.
No, šanokkua.
Ka, joham mie šanoij, jotta vaštah virtah pantih.
Šanokkua vielä kerta, elkyä työ varakkua šanuo.
Ka uuveštahko?
Ihan uuveštah.
Rysä painettih jovenšuuhu vaštah virtua. A šiitä ollou kala 1’iikkehellä, n’i mänöy, n’i täyši ryšä, jotta šäkki kokonain’i kalua. A šiitä noššetah še ryšä, puissetah kalat. Še šielä on ryšä aina veješšä monta vuorokautta. Ta noššetah, šilloin on kalua. Kun eij olle kala liikkeheššä, ei n’i ole.
Kuimpa verkkuo pantih?
Verkkuo pitäy laškie l’imeikköih, ta t’ietyä, missä kala kulkou. Šillon’ n’iitä puuttuu. Kutujen aikana hyvim puuttuu. No šamoin’ n’i nuotalla kutuaikana hyvim puuttuu. Konš eij ole kalal’iikeh ei n’i šua.
A kuimpa verkkuo luajittih…?
Verkkuo kutoma käsil’l’ä, hijaštahan še oli ka šaimma. Ol’i meilä verkkuo ta ryšyä, tä nuottua, n’i viisinkymmen’in kappalehin.
Kuin kuvottih verkkuo, šano nyt.
Ka joham mie šanoin.
Ka kuin kuvottih, millä?
Käsillä kävyl’l’ä kuvottih verkkuo. Noo.
Ekkö voi šanuo, jotta kuin šitä kutuo verkkuo?
Ka kaloveh on ta, šitä kaloveheštä, ympäri tullah nämä šilmät, vot. Šihi šolmitah, ta n’iin kuvotah, ta n’iir rakennetah, n’iim pannah alan’i, ta n’iim pannah, yl’in’i tä. Kivekšet pannah alahakše, ta ylähäkše käpryt. Mit pijetäh, ve... vejem piällä päiv verkkuo. Šehän šeisou, kun šeinä veješšä.
… a kuimpa ryšyä luajittih?
Ryšä ympäri kuvottih, kum počka pyörie. Ta n’ielu laitettih čohera. No šinne peräh mennäh kalat. Še on kakšinkertan’i, väl’ih männäh kalat ta vapašti uijah. Ei kyl’l’ä i kuolla.
A kuimpa nuottua luajittih?
Ka šamoin nuottua kuvottih ta rakennettih ta. Käsillä vetyä vaikie vain ol’i.
Nuotta šuuriko ol’i?
Ka, ol’i nuotta melko šuuri, järvinuotta pitäy olla kuuškymmentä šyl’tä. Noo. Ta korvevuš [korkevuš] n’iise viittä metrie korkie. Noo.
A mis’s’ä kohissa… pyyvettih kalua nuotalla, missä verkolla?
Ka, ka, pyyvettih rannoilla oltih verkot, a etempyät’ä vejettih nuotalla.
Ol’iko šemmosie kalapaikkoja?
Ol’i kalapaikkoja, korkoloilta vejettih ta rannoilta vejettih n’iise. Noo.