Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Kuin ennen šuoriuhuttih
Kuin ennen šuoriuhuttih
карельский: собственно карельское наречие
Ухтинский
Ruatoh lähöššä kun
ol’ima , n’iim pan’ima .Enšimmäkše pan’ima räččinä piällä .Ta , šiitä , jupkua , kakši jupkua pit’i panna piällä .Tä röijy piällä .Noo .Ta šiitä palahvana piällä .A pukšuo eij ollun’ n’i .Ei n’i kel’l’a ei pukšuo šiit ollun , mie sanon , jalašša , n’iil läks’imä i meččäh kävimä tä i kaikki .Mie ol’in tukin kuoritukšešša , talven .Eikä pukšuo pal’l’ahin n’iin .Pal’l’ahir reisin šielä .Hirrellä šielä pit’i istuo .Noo .Kun kuor’ittua še tukki pit’i .
Eikö vilu ollun ?
Eikä i vilu ollun .Noo .Šiihi tapah .
A jalaččie ?
A pruasn’iekkoina , a jalaččie , ka jalačit ol’i pahkilat .Pahkilat ommellut yksipohjaset ommeltih , ta šuuret nuaklat n’iissä kantapaija …päissä ol’i .Noo .A šukat oltih t’ikutetut , ta ken ol’i , ken tuola n’ieklo , n’ieklos’ie ken , t’ikuttamalla oltih .T’ikkušukat .A muuta .A pruas’n’iekkana .Pruas’n’iekkavuattiet oli , ol’i parempaiset ne koššot piällä tä i räččinät , nappihiemat r’äččinät piällä .A р …täššä kakluššat ol’i šemmois’ta ta krupitetut , jotta hirvie .
Kaklušta ta hiemat šiinä oltih .
A hiemat pität , hiemat ta nappihiemat .Nooh oltih .Noo , šiitä še ol’i kaklapaikka , šiinä ol’i vielä kaklakran’ik kaklašša tuota pörhät ylähäkši .Šiinä .Noo , ol’i šiinä , četvert’t’i arššinua šiin ol’i , valkieta vuate .Še ol’i kaklakran’i .Noo , šiitä .Kaklapaikka , šulkkupaikka opesat’el’no pruasn’iekkana pit’i olla kakla… , kaklapaikkana .Tä piäššä kun kel’l’ä ol’i šulkkupaikka , šulkku… , kel’l’ä kuarostapaikka , a kellä oli i s’iččapaikka piäššä , kellä kuinki .A koššot ne oltih parempaista , helm …Vartukat ol’i , prošvahelmat ha… , vartukat , ieššä .
Pruasn’iekkana .
Pruas’n’iekkana , pruas’n’iekkana .Noo , pruas’n’iekkaiset ne ol’i piäl’l’ä , noo , ta paikat .Aa eij ollun’ n’i naverno enšimmäisellä henkellä i palttuo , jotta piällä .Mie n’iize , kun ol’in tiälä , n’in en n’i palttuo i nähnyn n’ikonša .Enkä kuatančua jal …jalašša i konza eij ollun , eij ollun kuatančua .Töppöset .
Mitpä nämä töppöset ollah ?
K šuka… , a paikatut šukan nenäset .Paikka paikam piällä ne luajitut , ta ne oltih .Töppöset jalašša .
A pruasn’iekkana mitä jalašša ?
A pruas’n’iekkana pantufeit ?
Mitä nämä on pantufeit ?
Šanoinham mie šiula .
Ka tähä pitäy šanuo .
Ka ne oltih .Stubn’it miul ov vielä pantufeit , noo , no , mie en t’iijä , miteim pot’inkat .Nyt ne ollah ruminkatko mitkö , a šilloin ol’i ne pantufeikši šanottih n’iitä .… Nauhakenkät ol’i i napilla , nappiloilla ta i nauhakenkät , ta i šemmosie ol’i . Noo .N’in ne pruas’n’iekkaiset oltih ennen .No ol’i n’iitä i noita , n’in kun tufl’ija , vaim vähä ol’i kel’l’ä , ol’i pohatoilla .Ei kaikilla ol’i n’iitä tufl’ija šilloin .Ta pat’iin’it vielä oltih , pat’iin’it oltih vielä .Kel’l’äkä , miula n’iise ol’i pat’iin’it , miula anto tuo poštinačal’n’ikan nain’i ne pat’iin’it anto .Mi n’iissä n’iise monta , monta aikua kävin kisoih vielä n’iis’s’ä pat’ii …pat’iin’iloissa .
Häissä mitä ol’i piällä ?
Ka moršimiella ne kun oltih , kun häihe , n’i opezatel’no kaikkeh paraš vuate piäl’l’ä moršiemella .Noo šiitä .Lakki piähä pantih .Kun ruvettih šitä n’iät šen , jo šuoritettih jo venčäl’tä kun tultih , a ven’čällä männeššä šillä riičittih kaššat .Ta n’iin šitä ven’čäyhyttih .A šiel’tä kun tultih , jotta ruvettih , l’ippahalla piätä panomah .N’iät šen .Pl’et’t’imäh näitä kaššoja .Šiitä pantih lakki piähä .Noo , tapa .
Mimmon’ipa še ol’i še lakki ?
Noo .Šemmon’i hasan keralla ta ol’ihän n’iitä tä .Noo .Še lakki piähä .Paikka piähä šiit kun nel’l’a ol’i šulkkupaikka , šulkku , kell ei omua ollun’ , n’i vierašta kyšyttih .Šulkkupaikka opesat’el’no pit’i olla piäššä .No šuoritettih vorsakše šiitä tuota .Huilu piäh moršiemella .Piähä vielä pantih piällä n’iin kun .Piäl’l’ičči tänne vielä paikka pantih , jotta ei näkyis’ näkö .Noo .Šiitä kun vietih še moršien šinne , šulhasen kot’ih , šielä hänen šiitä pit’i šeisuo ta kumartua .Kun’i še hiästola oltih kaikki , šiinä hän kumarti .Moršien šiitä šiinä .Noo .Šiitä vietih .Pat’vuaška še , šuojannain’i , vei hiät , muate šinne kamarih , kunne l’ienöy šinne ta šiinä .Em mie t’iijä muuta šihi .
A kuimpaš laitettih …žen’ihha …?
Žen’ihhä .… Ka še ol’i n’iin kun ainaki , mistä hän šillä ol’i muuta ? Žen’ihäl’l’ä .N’in še i ol’i kost’uma piäl’l’ä oli .… Sapokat , šabokat . Ta kel’l’ä , pantufeit n’i pantufeiloissa oltih .
Kuin ennen šuoriuhuttih
карельский: собственно карельское наречие
Ухтинский