Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Kagrašta luajitah

Корпус: диалектные тексты

Тихвинский

Информант(ы): Кондрашова Пелагея Григорьевна, 1894, Селище (S’elis’s’a), Бокситогорский р-н, Ленинградская обл.
место записи: Селище (S’elis’s’a), Бокситогорский р-н, Ленинградская обл., г. записи: 1967
записали: Рягоев Владимир Дмитриевич

Источник: Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, (1994), с. 212-213
ф/архив ИЯЛИ КарНЦ РАН: №938

Kagrašta luajitah
(карельский: собственно карельское наречие)

- Kylvettihgo enne kagraa?

Kyl’vettih i kagrua. Kagrua toožo l’eikataa, da kagrua enämmäd vain ka hebožilla šyötä-, da viel’ä, lua-, jaahotet-, ei jaahotettu, a šurvottii mel’l’ičoissa. Šurvotaa, survotaa, šidän kakkarua paissettii, kaikki naizet koissa. Kagraista kakkarua rieht’il’öil’l’ä, vain. Blingaa, vain bl’ingaa, ku laškietaa paikku-. Paistua. Šidän ka. Paissetaa. Kummazed jiähäh, n’i što ka heboz’il šyötetää, kagralla. Kah.

- Luajittihgo teil tee talkunua?

Lua-, о, ka talkunua luajittiih. Haavotaa n’äidä kagroi, iel’l’ä kip’atkalla obar’itaa, da ka händä haavotaa kaikki. Puizešša. Hyvii haavotaa haavotaa. Šidän n’ämä, talkun k’iuguah pannaah. Šiel’ä kuivataa hyvii. A šidän ka jaahotetah, i talkuna, yl’en jo hyvät, kusnoi. Luajittii. Kaikki luajittiih.

- Luajittihgo teil jauhošta marjan keh midätah, vai ei luajittu? Marjan keh?

Marjanke?

- Tönčöidy eigo teil luajittu?

Mie tädä, mie-

- Jauhuo eigo ševotettu marjanke?
Eigo syödy?

Nu. Morsunke? Al’i mit’t’yönke marjanke?

- Marjanke? Mus’t’ikanke? Buolukanke?

Buolanke že, ma-, pannaa, šärvetää. Buolanke panna, šärvetää. Buolanke pannaa staaččaah. Luajitaa, ka hod’ morsuu pannah, kak že, tädä, talkunajaahua pannaa. A šidän talkunua i n’iin viel’ä šyödih, pannaa. Ken notkiesta luad’uu. A ken luad’uu n’ yl’en šagieda, krutoida. Hämmennetää. Šuolua pannaah, vettä pannaa, hämmennetää hämmennetää, hän jo šagie, šagie tuloo, što rossipnoi, ku jaahon’e. I ka muista šyödiih, kah.

- Kuimba keitetäh kagraista kiis’el’ie? Muissadgo?

I kagraista kiis’el’ie keetimmä. Ka illalla ševotamma kagrazen kiis’el’in l’igomaah. Huomnekšella hänen u-, uutamma. Rozved’imma vedyöl’l’ä. Uutamma hänen, šidän ka panemma čugunaz’eh. Kiehutamma i. Kiis’el’ie. Ka šöimmä i kiis’el’ie, luajimma. Da. Viel’ä midä?

- Viel’ä midä? Vie minä kyzyn.