Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Venehijä luajittih
Информант(ы):
Богданов Никифор Ананьевич, 1898, Чикша (Čikša), Калевальский р-н, Республика Карелия
место записи:
Калевала (Uhut), Калевальский р-н, Республика Карелия,
г. записи:
1968
записали: Федотова Виено Петровна
Источник:
Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, 1994, с. 97-98
ф/архив ИЯЛИ КарНЦ РАН: №1055/1
Venehijä luajittih
карельский: собственно карельское наречие
Ухтинский
Vanhah aikah venehijä luajittih kuužešta, tehtih še, ema. Še tehtih ei painuamalla kun tehtih, näin. Kokat kumpikin kokkah. Kumpikin kokkah erikseh hakattih. Šekä nenäkokka että peräkokka. Kuužizešta. Kuužin’i ema ol’i. Kokat, aa še iče ema ol’i, šiinä väl’issä, väl’issä mitä kokkien tulou še ema. N’in še ol’i männyštä, mändyžeštä puušta. A laijat luajittih mändyzeštä puušta. Kuarret luajittih ei n’in kun nyt luajitah. Painamalla luajitah nyt, a ennen kuarret luajittih kahešta palašta. Šem… vid’it, šemmon’i käyrä. Mänty, mändyzet kuaret. Ja käyrä mänty šemmon’i. Šiitä ne l’iitettih šiihi poh…, no emah pohjah. Šillä keinon ennel luajittih. Luajittih. No, nau… nuakluamalla. Šilloin ol’i vakituizet nuaklat nämä, venehnuaklakši i šanottih heitä. A ol’i šemmosieki, jotta luajittih neulomalla, neulottih en… katajalla. N’iitä ol’i šemmoziegi venehijä, no meštarija, venehmeštarija. No muuta šiinä ei n’i. Nu laijat, t’ietyšti, ku luajittih täštä mäntypuušta. Ja šillä piht’ien avulla n’iitä šiitä kiännettih, kum piti kiäntyä. Jotku hautomalla hauvottih n’iitä, jotta še kiänty paremmil lauta, a toizet l’yötih ilman hautomattaki. No muuta šiinä venehel luajinnašša ei ole.
Mitäpä vielä veneheššä on?
T’el’l’ot. … Lauvašta ša… šamoin mäntylav... mäntyseštä lauvašta. A, a hankat luajittih koivušta.
Hankat?
N’iin, ne šoutuhangat. Ne luajittih koivušta ennen. Nykyjäh ei luajita enämpi koivušta ne, vain tapit luajitah t šiinä kaikki. A ennen luajittih koivušta še hanka. Šemmon’i koivu hakattih, leikattih, missä ol’i okša pakšu. Še ei ollum pit’kä kappaleh, šiihi. L’iitettih ši… l’iitos luajittih šiihi ja niijen. Ta laitapuijev väl’ih šiitä še pantih še, ne piät. Nu nuakloilla l’yötih kiin’i ja.
… millä souvettih?
Airot.
A ne mistä puušta luajittih?
Airot kuušizet.
Kuušiset?
Airot pit’i olla kuušiset. Mäntyn’i airo, še kun kaštuu, n’i že jygiekši mänöy, jä šill ov vaikie žoutua.
A kuin šanottih n’iitä, ket šouvettih, ket ne oltih?
Kun šouvettih?
Noo, ket ne oltih, ne ihmiset?
Šoutajat.
Šoutajat, а peryä ken piti?
No peryä kem piti, n’in še, že ol’i peräššä.
Perämpitäjä?
Perampitäjä.