Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Kolme šanua
Kolme šanua
карельский: собственно карельское наречие
Ухтинский
Оli ennen
poika .Ni mitä ei ollun nimie kun Kolikapačkoi .Istuu laučan piässä , tuli čuari viuhahti i kyšyy :
– Mitä nyt issut , Kolikapačkoi ?
No hiän i šanou šiitä :
– Čuari-hosutaari , hospoti , kun tiijät suutie ta riätie muuta , niin suuti miula ošua .
– О stukoi-stakoi , miten šiula ošua suutie ?
– šano čuari tai mäni poikeš .
Hiän tuaš istuu , istuu šiinä , tuaš tuli pirttih čuari .Hiän tuaš kyšyy :
– Čuari-hosutaari , hospoti , kun tiijät suutie ta riätie muuta , niin suuti miula ošua .
Hiän tuašen karjuu :
– Oh čutakka , konša šiula ošua suutitah ?
No tuaš istuu , istuu , ei vielä lähe pois , ajattelou , jotta kolmaš kerta pitäy kyšyö .Šiitä mitä tulou kolmannešta kerrašta .Tuaš kyšyy :
– Čari-hosutaari , hospoti , kun tiijät suutie ta riätie , niin suuti miula ošua .
Čuari viuhahti šiihe i karjuu hänellä , jotta "konša šiula ošua suutitah "?Tyttö šano šiitä tuatollah :
– Mintäh šie et hänellä suuti ošua ?
Hiän šiinä tytön ta pojan ruaššalti pihalla .
– Mänkyä ta suutikkua min voitta .
Ras’ve voit ošua antua suutimalla ?
Tai mäntih šen pojan kotih .Hiän antau pojalla šiitä kolmešatua rupl’ua ta šanou :
– Mäne oštamah linnah kolmenšuan rupl’an ieštä šulkkuo .
Tai toi ne šulkut tai yön , aikana ompeli paikan niistä šulkkuloista .Toisena piänä antau šen paikan ta šanou :
– Mäne myö tämä paikka , ota kolmešatua rupl’ua .
Mieš mänöy , ta kävelöy , ta myöy , no ni ken ei voi oštua paikkua , niin on kallis .No tai lähtöy pois jo kotih , kun ni ken ei ota .Mieš šeisou kaupan ovella .
– Ka mitä šie kävelet ?
– Kävelen , ka olis paikka myötävänä , no ni ken ei ošša , niin oli kallis .
– A näytä šitä , – šanou .
Hiän i näyttäy šen paikan .
– A kaunis olis , – šanou , – no liika kallis .
Rahatko otat vai otatko šanan ?
Hiän ajattelou , jotta hyvä olis šanaki ajalla .
– No otan šanan .
Toini šanou šiitä , jotta "šana tulou šemmone : hot’ minne i kävelet , ennen šurmua ei šurma tule ".
No pelkyäy , mäni kotih , no naini šanou :
– Šaitko kaupakši ?
– Šain .
– No mita šait ?
– Otin , – šanou , – šanan .
Antau kuušišatua rupl’ua .
– Mäne ota kuutehšatah rupl’ah šulkkuo .
Otti ta mäni tai ošti kuuvenšuan rupl’an ieštä šulkkuo tai vei naisella .Naini yön aikana tuaš ompeli paikan .Šanou :
– Mäne myö tämä paikka , ota kuušišatua rupl’ua .
Hiän i läksi šitä kauppuamah .I mäni šiih šamah puotih , kušša enšimmäisen möi .
– Ka mitä olis ?
– kyšyy .
– A olis paikka myötävänä , no kačotah kallehekši .
– No näytäš .
Toine i näyttäy .
– A hyvä olis paikka , kaunis olis , vain kallis on .
Šanou tuaš :
– Otatko šanan vai rahan ?
Tuaš ajattelou , mitein ruatua , no i šanou :
– Otan šanan .Šana še šemmoine , jotta "rauta on kultua kallehempi ".
Ajattelou še mieš , jotta "kyllä še naini häntä kiruou , kun näin äijän hukkuan tavarua ".Mäni kotih , naini kyšyy :
– Šaitko paikan kaupakši , no mitäpä šait ?
– A šanan .
Antau yhekšänšatua i šanou :
– Mäne ošša šulkkuo .
Hiän i mäni tai ošti yhekšähšatah šulkkuo .Toi , i naini yön aikana ompeli paikan .Huomenekšella nouštih , šanou :
– Mäne myö tämä paikka , i kuule , ota yhekšänšatua .
Tai läksi .Käveli , käveli tai tuaš mäni šen šaman puojin eteh .
– No mitäš olis kaupittelemista ?
– A paikka on , no šanotah ylen kallehekši .
A tuaš še šanou , še mieš :
– Otatko rahan vai šanan ?
Hiän i ajattelou , jotta "kun olen niin äijän jo propustin rahua , tai pitäy rahana ottua ".Kuit’enki šanou :
– Anna šana .
Šanan kun otti , kun läksi kotih tai ei ruohi männä : varajau , jotta naini lyöy , kun niin äijän rahua propusti .Kaččou , laiva on juuri lähöššä merellä .Hiän juokši laivarantah i hyppäi šiihe laivah .
Läksi laivalla matkah toisien miehien keralla .Šielä matatah , matatah , keški merellä puuttu laiva .No šiinä jo kolmet vuorokauvet istuu še laiva , ei piäše ielläh .Laivankäyttäjät šanotah :
– Ei pitäis tällä paikalla olla ni mitä kiinniottajua , mikähän puuttu laivah ?
Hiän ajattelou , jotta kun šanottih , jotta ei ennen šurmua šurma tule , niin hiän proopuiččou , jotta onko šana kova .Šanou niillä toisilla tovarissoilla :
– Laškekkua milma meren pohjah , šitokkua čieppih kiinni i laškekkua .
No ne pantih čieppih kiinni ta lašettih meren pohjah .Kun meren pohjah mäni , ka ovi avautu meren pohjah .Kun mäni šinne , ka šielä kakši mieštä istuu , yksi yhellä puolella stolua , a toini toisella .Hiän kun pirttih šiihahtau , niin ne miehet šanottih :
– Vot tuli vieraš mieš meitä piäštämäh täštä kiistelemiseštä .Kun myö olemma jo kolme vuotta täššä istun ta kiistän : toini šanou , jotta rauta on kultua kallehempi , a toinỉ šanou , kulta on rautua kallehempi .
Hiän šiitä šanou :
– Heittäkkyä pois kiissäntä : rauta on kultua kallehempi .
Hyö i piäštih kiistämäštä .Miehet lähettih häntä kaimuamah , ta šiitä kun läksi pois , miehet anto lippahan kultua , toisen hopieta , a kolmannen samosvetloita kivie .Tuli šiihe čiepin nenäh , čieppie kiepahutti , jotta häntä noššettais laivah .Laiva piäsi matkah .
Šielä matatah , matatah , kačotah – kun merisvieri lentäy , a poika hampahissa rippuu .Hiän šuau vavan pitän , lyöy merisvierie hampahih , poika i kirpuou .Hiän šen pojan ottau šiihe ta šuorittau šijah .A niillä laivan matkuštajilla šanou :
– Nouše maštoh kaččomah , mitä muata kohti männäh .
No mieš otti ta lankieu šieltä maštošta .Kun lankieu maštošta , ka ei ole ni henkie , ei helmie .No šitä šuoritah mieštä mereh luomah .Hiän šanou :
– Elkyä vielä luokua .
I rupieu niitä lippahie kaččomah .Kun avuau šen lippahan , miššä on svetloita kivie , šielä on pienie pulloja .Kaččou – ka šielä yhteššä pullošša on elävyä vettä , ottau ta tipahuttau kolme tippua šillä miehellä šuuhu .Tointuu mieš ta šanou :
– Huh , huh , kun viikon makain .
– Olisit vielä viikomman muannun , kun ei milma pahua olis ollun .
Jo šuorittih mereh luuva , a mie en antan .
No tai läksi , ta matatah , i hiän noušou maštoh kaččomah , mitä muata kohti matatah .Hiän i näköy , kun čuarin palatsi šieltä paistau .Kuin tähti paistau .Juohattau , jotta tuota ilmua kohti männäh .Tai mäntih muarantah .Nouštih maihin kaikki .Šielä kun kävelläh muata myöt’e : šielä yksi čuarin tytär itköy , jotta häneltä on merisvieri pojan vienyn , jotta "ettäkö ole nähnyn "?Mieš i šanou :
– En tiijä , meilä on yksi poika , merisvieriltä šuatu .
Čuarin tytär työntäy tietoloilla , jotta onko še elošša še poika .Tai kyšytäh häneltä :
– Etkö ole nähnyn ta šuanun merisvieriltä poikua ?
Hiän šanou :
– No mistäpä mie šain , kun laivalla matkuan – en nähnyn .
Та kuit’enki iče pojan tuou ta šanou :
– Viekyä poika .
Vietih čuarin tytöllä poika .Hiän kun ihaštu , jotta ei tiijä kunne männä .Tai työntäy kolme mieštä kuččumah , jotta "tuokua kostih , jotta hiän makšau šiitä palkan ".I mäntih ne miehet šinne , häntä pyyvetäh , jotta "tule kostih ".
– Ole hyvä ta lähe kostih , nyt pyyvettih tulemah kostih .
– Kuin mie , – šanou , – voin lähtie , kun mie olen kaččoja ?
Još nyt tulou mitä vahinkuo laivalla , niin kenpä šen vaštuau ?
Mäntih hyö pois , a čuarin tyttö työntäy miehen , jotta hiän kaččou , još tulou vahinko , niin kyllä hiän vaštuau .
Hiän läksi šiitä kostih .Mäni šinne .Čuarin tytär otti hänet hyvin vaštah , kostittau hyvin i antau kaikkie hyvyä .Šanou :
– Mitä tulou nyt vaivoista , kun lovit merisvieriltä šen pojan ?
– No mitäpä häneštä tulis ?
Mitäpä šiula ei šiäli olis ?
Hiän ottau ta antau kolme laivallista hyvyyttä .
Tuaš ollah kolme päivyä , mäntih miehet linnalla kävelömäh .Čuari alkau valittua , jotta hänellä on tyttö kolme vuotta šijašša muannun , tullun on kuin huamu , eikä kuole .Jo šitä on käytetty monešša tohtorissa , a ei ne tohtorit voinun parantua .
Še šanou mieš :
– Meilä on yksi mieš laivalla , kun mie maštošta putosin , ei ollun ni henkie ni mitä , niin hiän miut virotti , kuollehenki voi virottua .
Tai työntäy hiän kolme saltattua , jotta "mänkyä pyytäkkyä , jotta hiän tulis tänne käymäh ".Ne mäntih , pyyvetäh häntä , jotta "ole hyvä , lähe čuarih käymäh : čuari pyytäy käymäh šinne ".
– En , – šanou , – en mie lähe , en voi mie laivoja heittyä : još miulta laivat viijäh , ei ni mitä miulä jiä .
No , mäntih čuarilla jälelläh ta šanottih :
– Ei hiän lähe , ei ruohi jättyä laivojah .
Tai työntäy kuuši saltattua häntä kuččumah kirjan kera , jotta "ole hyvä , tule ", jotta kyllä hiän vaštuau kaikki , mitä vahinkuo tullou .Tai ottau tai lähtöy šinne käymäh .
Mäntih šinne , tai vei čuari häntä yläkertah kaččomah tytärtäh .Tai kaččou , ka ei ole muuta kuin huamu jälellä .Poika šanou :
– Kun kahen jätättä , niin mie rupien häntä parantamah , a en muijen aikana .
Čuari miettiy .
– Olkua hyvä , ei tuošta ihmistä tule , olkua šiinä kahen .
Ottau ta neuvou čuarilla , jotta "kun mie čillih lyön , tai tuletta kaččomah ".Hiän i jäi šen tytön kera šiihi .Ottau kuatau teelusikkah kolme tippua elävyä vettä – tai tytöllä šuuhu .Šuuhu kun kuato šen vejen , tyttö hyppyäy istumah i šanou :
– Jo i tervehyin !
– Et , – šanou , – šie vielä tervehtyn .
Kuato toisen kerran kuuši tippua .Tyttö hyppäi šeisualleh i šanou :
– Jo olen tervehtyn !
– Et ole , – šanou , – vielä oikein terveh , elä liiku .
No kun otti tuaš i pani yhekšän tippua šitä elävyä vettä i kuato šuuhu – tytär hyppyäy kävelemäh latetta myöt’e i šanou :
– Jo olen terveh , ei šen enämpyä tarviče .
– No nyt , – šanou , – olet terveh .
Kävelöy kuin muan marjani latetta myöt’e kaunehena .Ottau ta lyöy čillie še mieš , i kun še helähytti šielä alakerrašša , niin juoštih isä ta emä kaččomah .No kun ihaššuttih , kun ei tiijetty , kuin šitä mieštä piettäis .
– No mitä nyt , toveri , – šanou , – otatko moršiemekšeš , vai millä makšan ?
– A en ota moršiemekše , miula on moršien koissa .
No hyö häntä pietäh , pietäh , kuin hiän šen hyvän šai aikah .Ottau ta lähtöy laivallah .Ottau ta kirjuttau čuari hänellä , jotta yhekšän laivua antau hiän hyvyyttä šiitä , kun tytär piäsi .Jo alkau miehellä olla hyvyyttä : yhekšän laivua šai yheltä , kolme – toiselta .Vahtuamista on šiinä !
Laivan isäntä i lähtöy kävelemäh , i hiän i pyrkiy , jotta "ota šie miutki mukah , jotta piäšen tuttavakši ".Toini ajattelou , jotta anna lähtöy .Hiän i kaččou , ottauko še isäntä kostinččua .I hiän otti , tai hiänki otti svetloita kivie kormanoh i lähti .No kun mäntih šinne taloh , niin še isäntä otti hyvin vaštah , kostinčat annettih , še mieš i hiänki anto .
Pani heijät šiihe istumah .Vanhan tuttavan pani alakokkah , a uuven tuttavan pani yläkokkah .Kun rupieu kostittamah , kahešti kumartau yläkokkah i yhešti alakokkah .Hiän i rupieu ajattelemah , jotta "mihän tuošša on , kun oli köyhä mieš Kolikapačkoi i hänellä kahešti kumartau , a miula vanhalla tuttavalla yhešti ".Tai kaimai ne vierahat pois .
Kun ollah šielä tuaš toisen päivän laivalla , niin še pohatta i alko šuoriemah .Kun näköy – rupieu šuoriemah , hiän i kyšyy :
– Tuaško šie lähet kostih ?Ota miutki .
– A lähe .
Kaččou , kun ottau isäntä kostinččua , i hiän ottau svetloita kivie kormanoh .Heijät tuaš isäntä vaštah hyvänä vierahana .No pani heijät tuaš istumah .Šen uuven pani yläkokkah , a šen vanhan pani alakokkah .Kun šyöttäy , juottau – kahešti kumartau yläpuoleh , a yhešti alapuoleh .Ei ni keššä enämpi še pohatta , jo i šanou tovarissalla :
– No minkä šie teit , kun olemma vanhoja tuttavie , a tämä kun on ollun kaikista köyhin koko kyläššä , ei ni muuta nimie kuin Kolikapačkoi , a šie nyt vaštah otat Kolikapačkoin i kahešti kumarrat ?
Še mieš šiitä vaštuau :
– Miušta on yhennäköni , oliko Kolikapačkoi [vain ei ]: hiän tuou miula šemmoset kostinččat , jotta ei ni miun taloni vaštua .
Lähettih pois .Läksi kaimuamah vierahie isäntä tai antau hänellä kolme laivallista hyvyyttä .Panou vielä laivan peräh rautapočkan ta šata metrie čieppie .Hänellä on jo , miehellä , viisitoista omua laivua , kaikki kruusittu tavarua täyvet .
Lähettih kotih tulomah kaikki .Matatah , matatah mertä myöte .Toiset miehet jo ruvetah vihuamah häntä , kun hiän niin hyöty šielä .Šanotah , jotta "ei muuta kun tapamma hänet pois i luomma mereh ".A še mieš , jonka hiän pelašti , kuulou , i šiäli tuli .Hiän läksi i šanou hänellä :
– Kuule , toveri , nyt on huonot asiet tulošša .Šilma toiset miehet šuoritah tappamah ta luomah mereh .
Hiän hänellä šanou :
– Puolušša milma .Šano heilä , jotta ei tapettais , jotta pantais rautapočkah i luotais mereh .
Hänellä šanotah toiset , jotta "mäne tuoh počkah ".Hänet i luuvah rautapočkah tai ollah hyvilläh , jotta Kolikapačkoi on poissa i šuatih viisitoista laivua hyvyyttä .Lähettih matkah .Tulla čurahettih rantah .Miehet nouštih mualla , lähettih kotih , i hiän jäi šiihe , še pelaštajamieš .Toiset kun lähettih , hiän veti rautačiepistä i veti počkan rannalla .Mualla kun veti rautapočkan , halkai šen , i mieš piäsi .Hiän juokši kotih i näki , jotta hänen vaimolla viruu kaksi prihua , yksi yhellä puolella , toini toisella .Hänellä i tuli mieleh , otta kavaleerit ollah .Miekalla yritti lyyvä , no i tuli mieleh , jotta hänellä šanottih : "hot’ jo šuoriet lyyvä , elä šivalla ", i heitti pois miekan kiäštä .
Noššatti šiitä naisen i lapšet .
– Mit šiula nämä prihačut ollah reunassa ?
Enkä ollun prihaččuo luatimašša .
– Emmä ole tietän , oletko šie elošša vain kuollun .
Mie jäin pakšukše , kun šie läksit , a prihačut on kašvan .
Tuli mieš hyvällä mielellä .Hänellä on hyvyyttä äijä , hiän on niin ihaštun , jotta ei tiijä , miten elyä .Ottau lapšet tai šuorittau , tai ottau naisen , lähtöy näyttämäh niitä laivoja .
Šanou naisellah :
– Ei nyt tarviče enämpi hätyä varata , nyt on loppuijän leipyä , vaikka meitä čuari lykkäi ovešta kuolomah .Tällä kertua mie voin čuarie avuštua .
Lähettih rannašta tulomah pirttih .Čuari kaččou ikkunašta .
– Mi on tullun nyt , kun on ranta täyši laivoja ?
Kaččou , ka kun hänen tyttö ta vävy matkuau , i ajattelou , jotta nyt on Kolikapačkoi hyötyn .Ottau ta työntäy šiitä kolme mieštä , jotta "mänkyä kuččumah čuarih kostih ".Miehet mäntih i šanottih :
– Ole hyvä , čuari-hospoti kučču vävypoikah ta tyttäreh kostih .
– Ei hiän šinne aššu , – šanou .
– Ei ole niitä hyvysie tullun jotta voit kostittua milma .
Panou kuuši saltattua kuččumah , jotta "još hiän ei lähe iče , niin tuokua kantamalla ".No mäntih ne kuuši saltattua i häntä pyyvetäh :
– Olkua hyvä i tulkua !No još et kučulla rupie lähtömäh , niin myö viemmä kantamalla .
Tai läksi , aštuu šinne .Hiän kun tuli , čuari hänellä kumartau :
– Šiun miekka , miun piä – leikkua piä poikki .
– Ei ole miula miekkua , ta en leikkua .
Čuari itköy i anteiksi pyytäy , jotta anna anteiksi , kun hiän šilma niin pahoilla šanoilla haukku .
No hiän šiitä mäni , nošti čuarin pistyh .Hänen tähen voit elyä , – šano .
– Оli miula matalla vaikevukšie .
No i tällä miehellä luajimma kojin tähä vierellä , kun miun pelašti .
I še mieš tuli čuarin alimmaisekši , i šiitä hyö ruvettih hyvin elämäh .
Kolme šanua
карельский: собственно карельское наречие
Ухтинский
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Три слова
русский
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–