Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Vačča itköy
Vačča itköy
карельский: собственно карельское наречие
Ухтинский
Оli ennein
pohatan talon poika .Hiän läksi naimah , ottamah naista toisesta kyläštä .Otti pohatašta talošta moršiemen .Hyö savotittih hyvin elämäh .Šiitä kun rupieu hänen kera elämäh , ka kuulou , kun naisella vačča itköy .Toisena päivänä vielä kuuntelou , jotta vieläkö rupieu vačča itkömäh .A naini vain makuau .Mieš ajattelou , jotta mitä tuo on čuutuo , kun vačča itköy .
Kolmantena päivänä mänöy leškiakkah .Leškiakka kyšyy häneltä :
– Mitein savotit elämäh nuoren moršiemen kera ?
– No mitäš tuošša on elämäššä , hyvin myö savotima elämäh , vain mi ollou čuuto : naini iče makuau , ei tiijä täštä ilmašta , a vačča itköy .
– Oh , poika rukka , kun vačča itköy , ka še ei konšana hyvyä tiijä .
Hänellä , – šanou , – nyt kun tulou , ka rupieu kolme vuotta kyläššä käymäh , kul’aiččemah i menijän i tulijan kera .Šiitä hiän rupieu kolme vuotta varaštamah .Šiitä hot’ šuahah i kiini , jo häntä nakasuijah i tyrmäš issutetah , a hiän ei šiitä huoli , vain varaštau .Kolme vuotta varaštau .Šiitä kun šen kolme vuotta varaštau , šiitä kolme vuotta tuattol’ašša märkyä kakrua jauhou .Kyllä šie siitä häpietä ta huikieta niät .No jos šie häntä kieltäsit tai löisit , ei še šiitä parantuis , hiän šen kolme vuotta ruatau joka lajie .
Hiän i rupieu šiitä kul’aiččemah : on yötä pois , netälin on pois .Häntä [poikua ] jo muamo kiruou .
– Vot ku jätit naisen , lašit noin juokšentelomah .
– Oh , muamo , kun šie et tiijä ni mitä , nin hot’ elä virka ni mitä .
Šen kolme vuotta kun kul’aičči , i varaštamah rupei .Varaštau kolme vuotta , a mieš ei šano ni mitä .Muamo šanou pojalla , jotta "mäne ota uuši naini , vet meilä tarviččou ruatajie ".Poika šanou , jotta tulou še aika , ottau hiän vielä .
No kun eli ne kolme vuotta , šanou – no , nyt hiän lähtöy naista käymäh .Otti hänen kaikki ne hyvät vuattiet , mi oli lippahašša , tai istuutu rekeh i läksi ajamah .Mäni šinne taloh .Häntä ei tunneta : eikä naini , eikä anoppi .Hiän pyrkiy yökši , jotta "šaisko täššä matkalaini yötä olla "?
No miks ei šais .Tai on hiän šiinä iltua i šanou : eikö hiän hyväššä talošša šais kylyh käyvä ?
– En ole pitkäh aikah kylpen , niin haluttais kylpie .
– Kyllä , – šanotah , – miks ei .
Tai noššatetah piikua , šanotah :
– Piika , nouše pois , lämmitä kyly , vieraš tahtou kylyh .
Hiän šiitä hyppäi ylöš tai mäni , tai pani kylyn lämpiemäh .Šiinä välissä šolahtau vielä karšinah jauhomah .Ei malta olla joutavana , vaikka jo pani kylyn lämpiemäh .Tuaš juokši kaččomah kylyö .I kyly on valmis .Tai juokšou pirttih šanomah , jotta "mänkyä kylyh , kyly on valmis ".
Isäntä šanou :
– Mänkäh vieraš iellä , myö šiitä jäleštä käymmä .
Vieraš šuorieu kylyh i šanou :
– Eikö teilä ole šitä mallie , kun meijän puolešša , jotta löylyn lyöjä pietäh kylyššä ?
Šanotah :
– Meilä ei kyllä ole , vain kun piika lähtenöy , niin emmä kiellä .
Häntä noššatetah , jotta "nouše šieltä , vieraš tahtou löylyn lyöjän ".Tai lähettih kylyh , tai hiän šiitä reištä näppäi kapšäkin tai mäntih kylyh .
Hiän šiitä vaššat hautou i šanou :
– Eiköhän emäntä jakšauvu ta rupie kylpömäh ?
– En , ei meilä ole šitä mallie .
– Mie ušon , jotta šie vielä tänä iltana rupiet kylpömäh .
– En mie jakšauvu .
No tai nousi šiitä mieš i kylpi , kylpi , tai šolahti lattiella , istuutu skammilla .Kuččuu häntä piätä ta šelkyä pešömäh .Naini kaiken ajan niin kuin varajau , oven šuušša pyöriy , no kuitenki mäni , tai pesi piän i šelän .Hiän miehellä pani tasah vettä , jotta valautuo .Mieš mäni tai otti kapšäkistä käsipaikan , i otti tai levitti kapšäkin lattiella .Alko hänen niitä vuatteita noššella : šulkkupaikkoja , šulkkukoštoja , šulkkuvartukkoja , i kyšyy , jotta "etkö šie ole näitä hot’ konša pitän tai etkö tunne omakšeš ?
– En tiijä , oli šitä miula ennein šamanmoisija , no vieläkö niitä olis olemašša vai ei .
Mieš šanou :
– Tulehan kaččomah tarkempah , eiköhän hot’ šiun olla ?
Tai näyttäy hänen nimikirjutukšie .Rupieu nimie kaččomah , ka šilloin muhahtau murehen šuu , tai tarttuu miehellä kaklah i kyšyy :
– Etkö ole hot’ miun mieš ?
– Enkö mie häntä olle .
Mäne nyt hyvin ruttoh , nouše lauvoilla ta peševvy ta šuorie .Pane nämä vuattiet piällä .
Hiän pešeyty i šiitä rupei häntä šuorittamah niih vuatteih .Šiitä lähettih pirttih mänömäh , a vanhemmat kačotah ikkunašta i šanotah :
– Niin olis kuin miän entini tytär tulis .
Kun mäntih pirttih , ka akka ta ukko lankettih , niin pöläššyttih , jotta kun hyö on omua tytärtä kiušattu kolme vuotta märkyä kakrua jauhomašša .Mieš šiitä mäni ta šelitti kaikki , jotta "elkyä niin äijälti hermoštukkua , jotta tämä on tiän tytär , a mie tiän vävy .No mie kun tiešin asien hyvin , niin mie en virkkan ni mitä , kun käršin , anna täyttäy kaikki temput ".
Šiitä hyö yön šeutu šyyväh , juuvah , kostitah .Huomenekšella läksi hiän pois , val’l’ašti heposen .Kolme hevoista vielä talon puolešta hänellä annettih ta kolme kuormua hyvyyttä pantih .
No kun istuuvuttih , ka heposet nouštih pistyh , ei lähetä .No , mi kumma , kun ei heposet lähetä ?Hiän šanou naisella , jotta "vieläkö šiula jäi jauhetta karšinah "?
– Vielä jäi hyvin vähäni .
– No mäne piäššä ne kiven šilmäštä läpi .
Hiän läksi šinne mänömäh .Vanhemmat ei lašeta .
– Šie olet jo tovol’nan šitä työtä ruatan .
Kolme vuotta olet kiven puuta pyörittän .
Mäni kuit’enki , kiven kohotti , kuato ne ropehešta kakrat šinne .Šiitä mäni rekeh , piäštih heposet lähtemäh .
No tultih kotih .Otettih ukko ta akka moršienta vaštah .Ei tiijetä , jotta onko še uuši vain vanha , a poika ei šanon šen paremmin , jotta hiän oli uuven vain vanhan tuonun .Šiitä piäštih elämäh hyvyä elošta , alko hyvin totella talon väkie , tai ruatau kuin slietuiččou .
Vačča itköy
карельский: собственно карельское наречие
Ухтинский
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Живот плачет
русский
–
–
–
–
–
–
–
–
–