Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Karhu Santtu . Mustas kois

Karhu Santtu

Mustas kois

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Minun

mustas

kois

tuohus

pieni

kydöy

,
minus

ymbäri

pimevys

verkoloi

kudou

.
En

voi

pajeta

– kuulen

kaikkiel

pajon

sen

, omal

kielel

, kudai

pajattamah

jäi

.
Sen

pajon

kerran

vai

unis

kuunnella

sain

.

Meijän

kielel

ruuhtu

valmistetah

jo

ammui

,
erähil

rinnas

vieron

kyven

jo

sammui

.
Ruuhtu

kannetah

kavonnuot,
tyrmäs

tyhjän

täh

istunuot,
lapset

kielen

unohtannuot.
Onhäi tottu

tämä

kai

, sidä

puaksuh

näin

.

Tottu

todistu

eččijes

kieldy

tahkotah

hyvin

,
eččijäl

sydämes

ei

sammu

hyvyön

kyven

.
Žiäli

vähä

jäi

moizii

miehii

,
ket

maltettas

astuo

oigieh

päi

,
kielen

surmal

sanottas

– myöstäi,
Moizii

harvah

vai

elaijas

näin

.

Tiijän

meijänmoizii löydyy

äijäl

,
hyö

tulen

ker ečitäh

keskipäiväl

sobuu

igästy

, tottu

todistu

,
no

pagei loitokse

tozi

se

,
kudai

eččimättäh

jäi

.
Sen

toven

sanat

kerran

vai

unis

kuunnella

sain

.