Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Otandu
Otandu
карельский: ливвиковское наречие
Коткозерский
Ottamah
tullah druškat i sajannaižet ženihättä .Ženihy ristižän kele menöy kirikköh venčua vuottamah .Kaksi druškua tullah enzimäžinny pertih i neišpertiniekat sivotah piäliči olgupiäs druškuspaltinat , i net lähtiäh sajannaižile vastah .
Konzu kai sajoveh ištutaheze stolan tuakse , neišpertiniekat sivotah druškuspaltinat kelle piäh , kelle kädeh , a siten druškat kohendutetah omil sajannaižil (omil akoil ).Druškil pidäy seižuo otanduaijal .Kel on suuri rodu , sil on äijy druškua : voit olla kymmene , voit i enämbi .
Stolah tuvvah čuajuu , počestitah nižužii , gostinčua .Jäl’gimäžikse juotetah neišpertiniekkoi .Druškat omien gostinčoinke počestitah stolas ištujoi i andilahan rodukundua .Andilas jäl’gi kerran tyttölöin kele kižuau pajol kadrielin i lähtöy sel’giemäh venčan alle .Muamah i rist’oi ištutetah andilas turkile , staučas pezetetäh sil’mät i sil’mii ristijen sellitetäh .Konzu andilas jo on sellitetty venčan alle , kučutah vanhem drušku , i se viettäy andilahan stolan tuakse suureh čuppuh .Lähimäine podrušku ottau polvile , i tytöt pajatetah pitkiä pajuo , mittuon andilas käsköy .Kuni tytöt pajatetah , andilas itköy , a muamah tuou čuaškan čuajuu i vuottau kuni tytär juou .Sil aigua stolale tuvvah leiby , andilahale piälyssovat , pal’to libo suuri paikku .Nostah kaikin seižoi , andilas ristiu sil’mät i prostiheze kaikkien kele .Tuattah i muamah otetah leiby obrazan kele i seižatutah keski lattiele .Drušku ottau andilahan käis i astuu alači leiväs uksih .Sajoveh i myödäžet kaikin astutah ymbäri stolas i alači leiväs i mennäh hebožih .
Drušku ištuttau andilahan rist’oih kele , sizäreh kele i velleh kere puarah , iče kiändyy pertih , leikkuau kromažen leiväs , panou kormanih i svuad’bu lähtöy kirikköh .Kai sajoveh gu proijitah ymbäri stolas , neišpertiniekat kopatah stola jälles , uksih ähkätäh , se primietitäh : ken teriäm miehele menöy .Pihal kirikkössäh dorogale on pandu aijat .Kaksi hengie poikki dorogah oijendetah nuoru i ei laskieta ajamah .Druškal pidäy andua libo viinua libo kringelii , agu on naižet-metty .
Kirikön pihal vanhembi drušku ottau andilahan käis i viettäy kirikköh huruale puolele (Enne naižet seižottih sežo hurual puolel , a mužikat oigiel käil ).Andilahan rist’oi levittäy lattiele siitsupaikan , ženihy i andilas seižatetaheze rinnakkai , i pappi algau venčaija .Konzu panou molodoloile kol’čažet kädeh , drušku vaihtelou kolmeh kierdah .
Vaigu pappi ottau molodoloi käis i viettäy ymbäri analois , storožu ottau jalgupaltinan , andau diakkonale .Venčalpäi kai svuad’bu kerävyy ženihän taloih .Tulendale viritetäh pihale olgiliyhtesty , orožois ammutah ylähäkse , a ženihän muamo seižou vastas i kaikile viiputtau , kylväy ozran d’yviä i sanou : "En kylvä ozrua , kylvän ozua .En kylvä ozrua , kylvän ozua "!
Andilas pertih mennes polgou kynnyksele , lykkiäy hobjažen d’engan päčile : ostau pertin sijan i kačahtah lageh libo ylähäžih obrazoih , štobi lapset roittaš vesselembät .Molodoloi vietetäh stolah , ištutetah suureh čuppuh : andilahan rist’oi čurah , ristižä toižeh .Tuvvah kaikile myödäžile viinua , metty i kaikin majenzutetah molodoloi .Sil aigua kannetah stolale syömišty , sräpniä i alletah počestie svuattuloi .Tuvvah koufeidu , čuajuu .
Gostihuu kaikin stolas vältetäheze , drušku ottau molodoloit toižeh pertih .Sinne tulou ženihän muamo-muatkoi .Drušku andau muatkoile leibykromažen , kudaman leikkoi andilahan talois venčale lähtijes (Kromaštu sidä zuapastoidih : kohtuštuhuu sen syödih , štobi ei oldaš suuret nedugat ).Muatkoi riiččiu andilahan kasan , jagou kromažel jagavukseh , plettiu tukat kahtele kassua , keriäy myčkyn i panou čepčän piäh .
Molodoit tullah stolan tuakse .Andilahan rist’oi kattau heidy piäs piettäväl uvvel paikal , a drušku lekuttau pletil paikan reunua i kyzyy svuad’ban kaččojil : "Hyvägo on tänäpäi meijän suališ "?I ottau paikan silmil .Rahvas kiitetäh : "Hyvä , hyvä ! Ura "!Sen jäl’geh kerätäh ildaštu .Stolale tuvvah kurneikat , studenit , lihat , kalat , jälličel kiiseli .Enne kiiselii molodoit nostah stolas , mučoile tuvvah podnossu i kaksi r’umkua , sulhažele kaksi butilkua viinua , i hyö ruvetah gostittamah .Ken juou r’umkan majenzuttajen , panou podnosale d’engan .Kai stola ymbäri proijitah i ištutaheze omah sijah .Tädä sanotah "čarkakse ".Molodoloin ies on kiiseli katettu toižel torielkal .Ženihäl pidäy avata kiiseli i enzimäžekse ottua luzikkah .
Ildažen jäl’geh myödäžet lähtiäh kodih , a rist’oi d’iäy sih .Druškat luajitah magavussija , opitah pehmeigo on , i rist’oi andau lahjat sijan luajindua i molodoit pannah muata .
Pajot , kudamat pajatetah venčale lähtijes
Lennäs , lennäs , mustu varoi ,
Lennäs tuatoin levole .
Sanos , sanos , mustu varoi ,
Tervehytty muamoile .
Vie jo sano , mustu varoi ,
Vierahis on eliä jugiehko .
Vierahat rahvas aijoi nostah ,
Enne päivästy ruadoh ajetah .
Vieras ruadoine vägyöt katkuau ,
Valgiet kädyöt kivištäy .
Ruavon valdua i atkaluttu
Syväin tuskuau – kivištäy .
Pädi eliä tuatoin koiš ,
Aijoi nostatettu ei .
Armas muamoi nostatteli ,
Päivöi pieluksih pastoi .
Nouze , nouze , armas lapsut ,
Ihau ilmu kauniš on .
Kuni samvuaraine kiehui ,
Valgiet rožažet pezit .
Kuni čuajuu čuaškažih valettih ,
Valgeih pluat’t’oih sel’geilin .
Čuajuu-koufeidu juvva ei tahtonut
Čardakkažeh ištumah menin .
Ikkunpieles kaikile alah kirruin :
Älgiä mengiä , nuoret , miehel ,
Älgiä kiirehtiät hangua panna kaglah .
Tuatoin kois eliä hyvä on .
Vieras buat’koi sinun unet potkuau ,
Kazakakse päivikse panou .
Muatkoi kuldamissah kiruou ,
Hil’l’ah ruavot ruaheze .
Ukko tulou ruavos suuri ,
Jaksua jalgažet pidäy .
Syväin katkieu , silmät vihmuou ,
Kuda-kedä žiälehkö on .
Žiäli armastu neišaigua ,
Kudrikuldaštu omua .
Pajatettih vie i ven’an kielel : "Paimoin tyttö ", "Muamoini čakkai ", "Kai lindužet-kanareikat ", "Kuldamyöllä tyttö itki ", "Eli hierus kauniš briha ", "Astui kuldoi dorogua myöte ", "Mikse sinuu minä vastain ".
I vie muidu , kudamat minä voin kirjuttua ven’an kielel .Kaikis pajolois on sanottu tytön obiidat , vahingot , tusku .Kui pereheh ei otettu .Tuatto naija ei anna valdua , ottua kedä pidäš .
Otandu
карельский: ливвиковское наречие
Коткозерский