Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Sie elettih ennen ukko da akku
Sie elettih ennen ukko da akku
карельский: ливвиковское наречие
Тулмозерский
Sie
elettih ennen ukko da akku .Akalleh oli kuldupeigalo dai tyttärelleh oli kuldupeigalo .Eletäh ollah sie , maamah huonostuu .Dai sie mužikku sanoo :
– Vot , – sanoo , – sinä , akku , nygöi kuolet , – sanoo , – a vot kuz minä saan , – sanoo , – kuldazen peigalon akan ? – sanoo .
– No saat kus-tah , – sanoo .
– No vai , – akku , saane en , – sanoo , – sit tyttäres nain !
– No heitä , urai , – sanoo , – a ken tyttäres naibo , – sanoo , – eihäi ni ken , – sanoo , – tyttärez naija .
No dai sie akkah kuoloo , maah pannah dai mužikku lähtöö eččimäh .Menöö linnal , sie kävelöö , kävelöö , kävelöö sie maailmaz , ni kuz ei näi kuldastu peigaloo .Tuloo kodih , tyttärelleh sanoo :
– Ni kuz eule , – sanoo , – kuldastu peigaloo , – sanoo , – minä nain sinus .
Tyttäreh se itköö , itköö :
– Heitä , tata , – sanoo , – ken nygöi omis tyttäris naibo da kai ?– sanoo . – Mikse nygöi sinä , – sanoo , – nečidä minuz nait , – sanoo , – kaihäi rištittyöt nagramah ruvetah .
Ei ni midä !Dai sit taattah vägeh ottaa kai tytärdy .
– No olgah , – tytär sanoo , – työnnä , – sanoo , – minuu , – sanoo , – kalmoil peel maman luo , – sanoo , – käymäh , ennen , – sanoo , – miehel menendee .
Dai menöö sie itköö , itköö , itköö kalmoil peel sie , itköö dai uinuobi sie .Uinuo dai unis sie maamaadah nägöö .Dai maamah sanoo :
– Tiijän , – sanoo , – tytär-rukku , midä sinä gor’uičet da itket , – sanoo .– Olgah , ničevo , – sanoo , – mene , taattaadas käske linnah i käske , – sanoo , – hänel ostoo , – sanoo , – kolme pooroo : ostakkah taivahan karvallizen , – sanoo , – plaat’an peel , kuudaman karvallizen , – sanoo , – kosinkazen i teehtien karvazet , – sanoo , – tuflit jalgah . Sid , – sanoo , – saao , minä menen sinul miehel .
No . Dai menöö , tuloo kodih :
– Vot , – sanoo , – tata , minä tulen , – sanoo , – sinul miehel , voinnet , – sanoo , – sinä vie minul vi̮polnỉe nengoman zadaanien , – sanoo : taivahan karvallizen , – sanoo , – plaat’an voinned ostoo , kuudaman karvallizen kosinkan i teehtien karvazet , – sanoo , – tuflit jalgah .
No hyvä .Dai toottah lähtöö linnal , dai ne kai soobo .Tuloo :
– No , nygöi , – sanoo , – ni miz et peeze , – sanoo , – nygöi , – sanoo , – tuloo sinul , – sanoo , – minul miehel tulla .
Dai opat’ sе tyttäreh itköö , itkõö .
– Olgah , tata , – sanoo , – työnä vie maman luo , – sanoo , – kerdu käymäh .
Dai menöö , sie opat’ itköö , itköö kalmoil peel sie maamah loo .Maamah sanoo :
– Tiijän , – sanoo , – nygöi sinul jongoi ne toi , – sanoo , – miehel pidee mennä .Nygöi , – sanoo , – tytär-rukku , varusta kai nene sinä uzlah .Sit , – sanoo , – varusta keräne , zirkalo , da harju , ota keral .I sinul tuloo paita , i ne , – sanoo , – kai , kolme paloo , kudaman , – sanoo , – pooran osti , – sanoo , – dai ne keral varusta . No hyvä .A iče , – sanoo , – pagie .Sid , – sanoo , – ičei tytär-rukku , proščai , enämbie , – sanoo , – etgo mamaa , – sanoo , – uniz näi , etgo kalmoil tule .
Dai häi tuloo kodih sie , kalmoil päi sie , tuloo kodih , taatalleh sie sanoo :
– No nygöi , – sanoo , – ennen miehel menendee , – sanoo , – kylyn lämmitän da sid , – sanoo , – lähtemmö kylyh käymmö da sid , – sanoo , – minä menen sinul miehel .
No hyvä .Dai sie lämmittee kylyn , a häi ne kai jongoi vešid uzlah varustoo sie .Dai lähtietäh , taattah sie kylyh lähti :
– Mene , sinä ennempäi zavodi , – sanoo , – sid minä , – sanoo , – tulen jälles .
Dai taattah lähtöö kylyh .Lähtoö sie kylyh .Vuottaa , vuottaa tytärdy , ga ei tytär tule .Tuloo kodih , ga – ei tytärdy :
– O , čort , – sanoo , – nygöi sinä pageit !– sanoo .
Häi tytärdy peräh ajamah .Menöö , juoksoo peräs sie .(Dai tyttäreh kaččoo sie . A hän sie hevol menööbö ).Tyttäreh kaččoo : taattah on lähil jo .Dai häi sie ottoo , lykkee keräzen .Rodie jogi , min verdoo langoo keräzel , sen levevyz jogi rodie .Dai häi , taattah , sie kuni hevol sie poikki joves peezöö , ga tytär se palan pagoh menöö .
Kaččoo , ga jo on taattah lähil .Häi lykkee harjan .(Kačo , mittumane on se turbei harju , moine rodieh turbei kases ). Siel opat’ , kuni hevon kel peezöö , se kirvehen kel da kai sie čihkoo .Opat’ sie häi palan loitos peezöö .Viimizekse häi lykkee sie , ku taattah nägöö lähil , ga häi viimizekse lykkeebö zirkalon .Sid se rodih zirkalohine mägi : sit kačo , potkovat hevol ei tartuta , häi enämbi ei peessyh .
A taattah sie andoi hänel tiijon peräh . (Sid ielleh sie rubie nägymäh .Häi tiedovoičči , työndi sen tiijolleh , tyttären ).
Dai häi sie tytär tuloo kyläh .Sie on riihen peräs nene rikkukevot .Häi sinne peittyy rikkukegoloih .A keyhän akan poigu sie vedee rikkoo .Häi tuloo kodih dai sanoo :
– Vod mama , – sanoo , – en tiijä ken , – sanoo , – kevos , – sanoo , – hengittee .
– Nu , poigu , – sanoo , – olgah , mene sinä , – sanoo , – hänel blahostovi , – sanoo , – olloo maamakse pädii – maamakse blahostovi , olloo , – sanoo , – taatakse pädii – taatakse blahostovi ; olloo sizarekse – sizarekse , olloo , – sanoo , – mučoikse – dai mučoikse blahostovi .
Dai häi tuloo sie dai virren lugoo :
– Rištikanzu , – sanoo , – kembo olet sie , – sanoo .Minä , – sanoo , – sinun blahostovin , – sanoo : ollet , – sanoo , – tatakse – tatakse blahostovin , ollet , – sanoo , – mamakse – mamakse blahostovin , ollet sizarekse – sizarekse blahostovin , ollet , – sanoo , – mučoikse – mučoikse blahostovin .
Dai häi sie tuloobo , rikkukevoz , on sе häi hyväne , čomane .A peigalo on hänel ainoz rivus kriepitty sie , häi peigaloo ei avoi pie , sidä kuldupeigaloo .Dai häi sanoo :
– Terveh !
No dai häi vastoo , tyttö se :
– Terveh !
Dai hänel sen matkittoo sie , sanoo : "Terveh "!(Sen kačo hänel andoi matkituksen taattah , tiedovoicči hänen ).
No hänel se on tytöl paha paista , huigei . Hän tiijusti sen što nygöi tämä taatta minun loodi moizekse .Dai tuloo sie pertih , poigu se viettee sen pertih , tuloo sie dai sanoo :
– Terveh , t’outoi !– "Terveh , t’outoi "! – dai sie matkittoo se sanantyrä peräh hänel . (Moine on sе sana ). No olgah .
Eletäh , ollah , sie rodie caarin baalut .Dai häi sanoo , sе akku , sanoo :
– An’a , – sanoo , – läkkä , – sanoo , – caarin baaluh .
– En jo lähte , t’outoi . – "En jo läh , t’outoil ". No .
Dai hyö lähtietäh poijan kel caarin baaluh .Mennäh , ga häi sie taas päčil jeebi , nuori da kai , ga häi ottoo dai šuorildoo .Panoo sen taivahan karvallizen ploot’an peel , sid kuudaman karvallizen kosinkan peeh , teehtien karvazet tuflit .Sid rodie häi hyväne , hyväne , čomane !
Dai ku menöö caarin baaluh sie häi .(A sie ennen , kačo , eihäi elektriičesvat palettu , hod’ on hyvä baalu , ga eihäi ole moine tuli valgei ). Häi ku menööhäi sie , kuldupeigalon ku vieldee nenga sie , zaalah , ga rodieego valgei , ga täilöigi tapa seinil ! Moine rodie valgei sie !
Dai caarin brihat sie silmät hooristetah dai kai sie rahvas : ket nengomazet ? Kudamas carstavas ? Kudamas gosudarstvas nengomat on nygöi ?Dai häi eeres . Sie vähäzen tanssi dai eere lähtöö .Dai tuloo uuvessah , jaksavuldaa dai päčil nouzoo .
Tullah hyö kodih , sit poigu da emändy se ga :
– Vai , An’a , – sanoo , – lähtenyh et , oligo tämpäi krasavica dai , oi-voi-voi , – sanoo , – ken nengomane oli ?
– Olgah jo minun täh , t’outoi . "Olgah jo minun täh , t’outoi "! (Häi sie matkittoo hänel ).
Dai toizen illan caari keree baalut , dai toizen illan An’a sinne kävyy baaluh taaste . Sie jongoi vuotetah .A kolmandennu illan menöw . Kolmandennu illan händy vardoittih .Dai nähtih – häi menöö keyhän akan sen pertih .Dai sе tuloo , keyhy akku , pertih :
– Näi , – sanoo , – An’a , sinä oled olluh da vie peitit , meil pravdaa et sanonnuh da ! – Häi sanoo sie .
– Vot , t’outoi , – sanoo , – sinä minul hyvyön gu loodizit , sid , – sanoo , – minä sinul vastah vie loodizin hyvyön . – "T’outoi sinä minul hyvee gu loodizit , sid minä sinul vastah vie loodizin hyvyön "! – Kai sie matkittoo sе peräh hänel .
No . Dai sie huondeksel t’outah keittee sie suuren kattilan tervoo .Dai sanoo :
– An’a , nouzes , – sanoo , – tänne !
Dai häi menöö sie tervukattilalloo .
– Sano , – sanoo , – kolme kerdoo : "Minä menen kattilah "!
Dai häi sie koỉme kerdoo sanoo , An’a :
– Minä menen kattilah .– "Minä menen kattilah ". Minä menen kattilah .– "Minä menen kattilah ". Minä menen kattilah .– "Minä menen kattilah "!
– Sano nygöi , – sanoo , – kolme kerdoo : "Minä paloin kattilah "!
Dai häi sie sanoo :
– Minä paloin kattilah .– "Minä paloin kattilah "! Minä paloin kattilah .– "Minä paloin kattilah ". Minä paloin kattilah .
Kolmattu kerdoo eibo ni sanonnuh : häi paloi kattilah .Sid sie muga peezi häi .
Dai caari sie ajaabo sulahazikse kolmen poijan kel .Mengäh kolmel poijal , libo ičelleh caaril mengäh , vai tulgah heil nengomane sie .Dai häi sie tuloo sulahazikse , a keyhy poigu sе , briha ei ni miksenäh ole .No , pikkarazes kodizes eletäh da kai : "Ga ei häi tai minul nenga hyvä tule ".
Häi sie pačazlavval i istuu .Dai gu An’a se šuoriehäi , ga rodiebo se perti valgei ! Pertine valgei , valgei – kai , joga kohtane sie loškottoo !Dai häi ottoo da pačazlavval menöö , istuvuu sen keyhän akan poijan rinnal .No sanoo :
– Kuz minä elin , – sanoo , — sih minä jeen !
Sih se An’a jäi . Sid eletäh , da sid živitäh da viel tämpäi .Da sit vie minä olin heijän svood’bas , piivoo join da parral valuttih .
Sie elettih ennen ukko da akku
карельский: ливвиковское наречие
Тулмозерский
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
[Златопалая]
русский
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–