Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Oli ennen ukko ta akka
Oli ennen ukko ta akka
карельский: собственно карельское наречие
Вокнаволокский
Oli
ennen ukko ta akka , heilä oli kolme poikua .Ukko ta akka kuoltih , pojat jiätih .Še nuorin poika on aina viisahampi ollun , še toisie aina kiušuau , kahta poikua .Pojat tuumatah : "Läkkä pois pakoh ta anna yksin jiäpi ".Tai peitočči šiitä vel’l’eštäh pantih värččih eväštä ta vuatteitah , jotta yöllä lähetäh pakoh .Varuššettih , ni hiän i mäni šiih värččih , otti evähät ta vuattiet pois , a iče istuutu värččih .Yöllä kun lähettih , ta värčči ruaššallettih šelkähäš , ta juoššah , juoššah pakoh .
– No levähtäkkä , ei še nyt tavota .
Kun istuuhuttih , hiän ni h’urahtau :
– Elkyä jättyät !
– Oho moššennikka , jo tulou jäleštä !
Vel’l’ekšet tuaš juokšomah .Tuaš kun ruvetah levähtämäh , hiän tuaš i n’urahtau :
– Elkyä jättyät , mieki tulen !
– Oho kehno , onnakko tavottau .
Läkkä pakoh !
No juoššah tuaš , tuaš vaivuttih , tuaš ruvetah levähtämäh .Hiän še laškeutuu värčistä , šanou :
– Tiälä mie olen , vel’l’et , en mie ole jiänyn .
Nо tuli talo vaštah .Mäntih taloh .Talošša on kolme tyttyö .Kyšytäh , jotta onko täššä muita eläjie .
– On meilä muamo , – šanotah , – ka mečäššä on .
Tuli akka kotih .
– Mie , – šanou , – nyt tiät tapan .
A nuorin vellistä šanou :
– Mitä šie meistä tapat , kun olemma näin laihat ?Pane lihomah , šiitä tapat .
Tai panou karšinah , šyöttäy heilä hyvyä-parasta kuukauven .Käšköy :
– Leikkua palani pohkieštaš , joko oletta lihon .
Nuorin poika leikkuau lahuo , nyvin lahuo pokkelyö .Šanou :
– Tuošša on , maistele .
– Ei ole vielä lihottu , – šanou , – pitäy toini kuukauši lihottua , šyöttyä .
Tuaš šÿöttäy hyvyä-parašta , tuaš kyšyy kuukauven piäštä :
– Joko nyt oletta hyvät ?Leikkua pohkieštaš .
Tuaš leikkai palasen lahuo .Maisteli tuaš akka ta šanou :
– Ei ole vielä hyvät , pahat on lihat , vielä pitäy šyöttyä .
Tai kuukauven tuaš šyöttäy .Poika leikkuau tervaista okšua , šanou :
– Maistele nyt .
Akka maisteli :
– Ka , – šanou , – hyvät ollah , nyt pitäy ottua paistikši yksi .
Šanou tytölläh :
– Mie kun meččäh lähen , lämmitä pirtin kiukua hyvin äkiekše ta pane paistumah , – šanou , – van’hin poika .Mie kun mečäštä tulen , niin šyön paistin .
Tyttö lämmitti kiukuan kuumakši .Šanou :
– No tule , van’hin poika , mie panen kiukuah .
Še rupesi itkömäh šielä , kun pitäy lähtie akan šyötäväkše .Šanou še nuorin poika :
– Anna mie lähen , šie jiä tänne .
Tai mäni nuorin poika pirttih , šanou tytöllä :
– Pane nyt milma kiukuah .
Tyttö rupesi häntä panomah kiukuah .Hiän rupieu lapiella šeisual’l’ah .Tyttö šanou :
– Ei niin pie ruveta , rupie hyväsistä .
No , hiän ryöhistäyty polvillah .Šanou :
– Ei niin pie ruveta , rupie paremmašta .
Tyttö šiäntyy , a hiän šanou :
– Juohatahan , mitein ruveta , mie en šuata , kun et juohattane .
– Juohatan mie , – tyttö šanou .
Tyttö rupei šelälläh lapiella .
– Näin , – šanou , – rupie .
Poika lykkäsi tytön lapiella kiukuah ta iče mäni karšinah .
No akka tuli illalla mečästä tai otti paistin kiukuašta tai šyöpi .Šanou , jotta "voi , kun on makie ni ...".A hiän keikkuu karšinašša :
– Oman tyttöš peršemal’l’ua , oman tyttöš peršemal’l’ua !
Vel’l’et šanotah :
– Ole šie iänettä , elä šie virka mitänä .
Läksi akka toissa piänä tuaš meččäh .Šanou :
– Toini poika pitäy paistua tulomakši .
No tuaš tyttö lämmitti pirtin ta šanou :
– Tulkah nyt keškimmäini poika .
Še tuas lähtöy itun kera .Še nuorin vel’l’eš šanou :
– Ole tiälä , mie lähen .
Tai läksi tuaš .Konša mit’einki rupieu šiih lapiella .Tyttö šanou :
– Rupie hyväsistä , en mie šuata šilma kiukuah , kun pahasista ollet .
– Juohata , – šanou , – mitein pitäy olla .
Tyttö kun rupei juohattamah , no hiän tuaš loi šen kiukuah ta iče mäni karšinah .Tuaš kun akka tuli mečäštä , niin tuaš i šöi .
– A-voi-voi , kun on makie paisti !
Hiän keikkuu karšinašta :
– Oman tyttöš peršemal’l’ua , oman tyttöš peršemal’l’ua !
Toiset šanotah :
– Ole šie iänettäš , elä virka mitänä .
Tuaš läksi meččäh , šanou kolmannella tytölläh :
– Paissa viimeniki poika .
No tyttö tuaš lämmitti kiukuan ta šanou :
– No tule nyt vi1meniki šieltä , mie panen kiukuah .
Tuaš ni kömähtäy še nuorin poika šiih lapiella šeisual’l’ah , ta hoš mitein pahasista .Tyttö šanou :
– Rupie hyväsistä !
– A juohata šie !
Tyttö tuaš kun rupei juohattamah , hiän viimesenki tytön – kiukuah .No akka tuli mečäštä tai šöi viimesenki tytön , tai nouštih pois pojat karšinašta , a nuorin poika ruaššalti šen akan käsilläh kahekše palakše tai šanou vellilläh :
– Mänkyä kotih , mie tulen jäleštä .
Otti šen akan puoliskon šelkähäš ta aštuu kotihis päin .Tuli rosvojen meččäpirtti vaštah .Hiän nousi pirtin piällä .Rosvot kun tultih tai levitettih , mitä šuatih päiväššä rahua ta vuatetta , hyvin äijä .Та pantih keitto tulella , näläššä ollah .Hiän ni alko šavureijäštä kušša šinne keittoh .
– Hyvä tuli , tulipa tuota vettä , tänne keittoh .
Tai alko šittuo šinne loukošta .Šanotah :
– Tulipa täh šakuo , kun makuo tulis vielä vähäni .
No hiän alko tunkie loukošta akan puolista šinne kämppäh , ta rosvoloilla hätä , ta hyö pakoh .Hiän kokosi rahat ta vuattiet šelkähäš ta mäni kotihis , ta šanou :
– Teilä ei ollun n’eruo hankkie rahua eikä vuatetta , kun tyhjänä tuletta !
Tuaš ruvettih yheššä elämäh .Šen pivuš ni starina .
Oli ennen ukko ta akka
карельский: собственно карельское наречие
Вокнаволокский
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
[Младший брат]
русский
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–