Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Mušta lammaš
Mušta lammaš
карельский: собственно карельское наречие
Вокнаволокский
Оli ennein
ukko ta akka .Ukolla ta akalla on tyttö ta poika .Siitä heilä , vellisen , on musta lammas , ta hyö ukkoh kera lähetäh sitä eččimäh mečästä .Siitä luatiuvutah , jotta kumpani löytänöy , nin siitä pitäy karjuo toisellah .Hyö lähetäh toini toista tietä myöte .Siitä akka kävelöy , tai tulou Syöjätär vastah ta sanou , jotta "syle , huora , huotrahani ta muutu mussaksi lampahaksi meččäh ".Akka vet ensin ei mielelläh ois sylken , vain viimein piti sylkie .Syöjätär karjuu :
– Hoi ukkosen , tule pois , mie löysin lampahan !
Ukko tuli , ta männäh kotih .Tyttö tulou vastah ta juoksou lampahan kaklah ta sanou , jotta "tämä on miun muamoni , ta tämä ei ole miun muamo ".Sillä lampahalla ei anneta kuin juomista .Tyttö viepi sillä varastamalla leipiä .Siitä syötetäh muuven päivä , ta Syöjätär sanou , jotta tämä pitäy tappua , jotta ei kuolis ta ei laihtuis .Ukko läksi tappamah , vain tyttö juoksi ja sanou , jotta "elä , tuattoseni , tapa muamuoni , vet tämä on miun muamo , vain Syöjätär muutti sen tämmöseksi ".Ukko ei ni tappan sitä lammasta , vain heitti silläh ta mäni ruttoh pirttih ta pani veiččeh nuaklah .Toisena piänä Syöjätär sanou , jotta se pitäy tappua eikä sitä pie elättyä .A lammas sanou , jotta "kun , tyttön , milma tapetah , nin rokkua syö , vain lihoja elä , armahaiseni , syö .Та ota ne luut ta keryä ta vie ne tuonne koivun juureh ta hautua sinne ".Ukko läksi ta tappau sen lampahan , ta keitetäh keittuo , nin tyttö ei syö kuin vähäsen , a toiset syyväh jotta hirvittäy .Syöjätär sanou , jotta "vain tuo tyttö pitäy uhhotie kokonah , kun ei syö eikä mitänä ".
Eletäh ta ollah , ka lähetäh čuarih , pitoih , kun sielä on hiät , ta Syöjätär oikein pyrittäy sinne käymäh .Sinne lähetäh ta tyttyö ei ni oteta matkah , vain Šyöjätär antau tehtävie tytölläh , jotta mitä pitäy ruatua sillä aikua , kun hyö ollah sielä .Suöjätär vielä suau tytön siinä lähtiessä , ta se kasvau hyvin ruttoh , jotta kerkisi niih pitoih .Siitä antau sillä vanhan akan tytöllä , jotta sevottau jyvie sekasin kolmie lajie ta käsköy ne selittämäh erikseh , jotta ne vain oltais selvemmät .Tyttö mänöy muamoh luijen piällä ta itköy , jotta "auta , muamosen , milma , nyt jouvun mieki tapettavaksi ".Muamoh sanou , jotta "ota tuosta koivusta varpa ta sano , jotta mänkyä , jyvät , erikseh , mitein ennein olija ".Tyttö niin ni ruatau ta mänöy sinne jyvien luokse ta lyöy varvalla ta sanou , jotta "mänkyä , jyvät , sinne mitein ennen olija ".Samassa kuin löi , niin jyvät mäntih eri läjih .Vielä vei sen vičan sinne mistä otti .Mäni vielä muamoh luo , ta pakajau muamoh , jotta "eikös siula , tyttön , haluttais sinne piiruih ta paaluih ?".
– Ka mintäh sei miula haluttais , ka vet ei ole vuatetta mimmoistakana , kun on vain värčistä kosto yksi piällä .
Muamoh sanou , jotta "kun mie mänen hautah ta käsen heposen , nin yhessä korvassa suoriuvu , toisessa peseyvy ta lähe sillä ajamah sinne piiruih ".Tyttö seisou ta vaottau hepoista , ka kaččou , kun heponi tuli , jotta yksi kylki on kultua , toini hopieta ta kolmatta ei vet väreissä ole .Tyttö ruttoh otti ta jaksautu tai hyppäi yhteh korvah – ka kuin puhas ta kaunis , jotta mualla ei toista ole !Hyppäi toiseh – ka kuin vuattiet , ni mualla ei moista vuatetusta ole !Ka niin , velli , tyttö hyppäi heposen selkäh ta läksi čuarin pitoih ajamah .Mäni čuarin pihah ta pani heposeh kiini .Та kun väki näki hänen , niin juossah vastah , jotta ken tämä tämmöni on ta paissah , jotta tämä on varmah ulkomuan čuarin tyttö ta tuli pitoih .Häntä pantih parahih huonehih ta parahih stolih .Istuu stolassa ta kaččou , jotta Syöjättären tyttö stolan alla koirien kera kilpua luita jyrsiy .Hiän vet kuin potata kamahutti , ta silmä lenti pois Syöjättären tytöltä .Ka kun Syöjätär rupei karjumah , jotta "ottuat kiini , ottuat kiini , jotta ken tuo oli , kun tuon čuuton luati , jotta tytöltä silmän potkai !".Rahvas hyppäi , vellisen , tyttyö ajamah , ka tyttö pakoh juoksomah , tai oltih justih suamassa , nin tyttö loi sormikkahan kiästäh ta niin i piäsi pakoh , kun rahvas ruvettih sormikasta tavottamah .Tyttö ajo sinne koivun luo ta anto muamollah heposen ta ne vuattiet ta pani sen värččimekon pahasen piälläh ta mäni kotihis ta rupei niitä jyvie liikuttelomah .Ne tullah , kun tyttö itköy kuin tapettu , kun silmä piästä läksi .
– Ka mi siula , sisären , on tullun sielä ?
– Ka tuli sillä , kuin čuarin pojan kera krovatilta krovatilla hypittih ta laučalta laučalla , nin sielä puhkai silmäh .
Tyttö sanou , jotta "vain kun , sisären , sielä oli väkie äijä ta kun kävi ulkomuan čuariu tyttö , nin se vasta oli kaunis , kun kaikki rahvas sitä kačottih ".Sen naisen tyttö sanou , jotta "enkös muamosen , hoti mie ollun ?"
– Ka a-voi-voi , siekö sielä olisit ollut !
Ka et , kačo , vielä semmoni vekari ole , tai ei semmoset vuattiet oltu , kuin siula .
Toisena piänä lähetäh , ta Syöjätär panou yhen patasellisen vettä ta yhen patasellisen maituo yhteh ta käsköy selvittyä tytön sillä aikua , kuin hyö ollah sielä pivoissa .Tyttö mänöy muamoh hauvan piällä ta itköy , jotta "nyt , muamosen , jouvun tapettavaksi , kun tuas pani vettä patasen ta maituo toisen yhteh ta käski miun ne selittyä ".
– Ka ota , tyttön , tuosta varpa ta mäne lyö ristih , nin ne selkiey siitä .
Tyttö ruato työtä n’euvottuo ta otti varvan ta löi ristih , ta maito i vesi selkisi erikseh ta toini toiseh pataseh .Tyttö vei sen varvan sinne entiseh paikkah ta mäni muamoh hauvan luokse .Tuas muamoh anto hänellä samammoisen heposen ta vielä paremmat vuattiet , ta tyttö lähtöy sinne piiruih ta paaluih ajua köröttelömäh .Ka kun mäni sinne , ta rahvas juossah vastah ta sanotah , jotta tuas se eklini tyttö on , ta otetah rahvas häntä hyväsesti vastah .Tuas kun syöy parasta ta hyvyä , nin kaččou , kun sisäreh syöy hyviä-parasta koirien kera stolan alta kilpua .Siitä kuin ön lähössä , niin ottau ta potkuau sitä sisärtäh , ka käsi i mäni poikki .Hiän juoksou ta sormuksen ni loi , ta rahvas sitä ottamah , tai piäsi pakoh .Vei heposeh ta pani pahat vuattiet piälläh ta alko liikutella niitä maitoja ta vesie .
Ka kun tullah , ka tyttö itköy , jotta käsi mäni poikki ta kipie on .No siitä Syöjätär sanou , jotta "sisäres kun čuarin pojan kera hyppi , nin sai rapsun ".
– Ka enkös mie hoti potannun ?
– Ka sie sielä et ollun , ka oli hos min čuarin tyttö ta se oli kaunis .
Та oli siinä kačottavua , kun heponi oli karva kultua , toini puoli hopieta ta kolmatta väriekänä ei ole .
Siitä tuas kolmantena piänä männäh sinne , a tyttö jätetäh kotih .A Syöjätär kuatau kiukuan ta sanou , jotta "tätä kun et suanne valmeheksi , nin piältäs pois jouvut , kun tulemma pois pivoista ".Tyttö mänöy muamoh luo ta suau sen varvan ta mänöy kotih ta lyöy ristih , jotta "tule , kiukua , kuvotuksi ta vielä parempi ennistä ".Kiukua tuli valmeheksi ta tyttö vei varvan pois muamollah .Tyttö suau heposen ta vuattiet muamoltah ta mänöy čuarin pitoih .Ka kun rahvas manöy vastah ta viijäh parempih pitoih .Ka tyttö kaččou , kun sisäreh sielä koirien kera kilpua syöy , tai , velli , rävähytti potata sitä , ka jalka mäni poikki .Tyttö juoksou heposen luo ta luou kalossih jalasta ta piäsöy pois .Hiän viepi heposen ta suorieu omih vuatteihes ta mänöy puitto savija keryämäh lattielta , jotta hiän sen on kuton .
Ka kun tullah ta sanotah , jotta semmoni sielä tuas oli , ta jalka mäni poikki , kun čuarin pojan kera telmi .
– Ka enkö se mie hoti ollut ?
– Ka sie siinä vielä pakaja piättömie aseita , – sanou Syöjätär .
Ka nyt tuas čuarilassa tulou pivot , jotta kellä sopiu ne kalossi sormikas ta sormus , nin se piäsöy , hänellä morsiemeksi .Ka rahvas vet kuin kaikki käyväh ta Syöjätär vestäy ta vuolou jalkoja tytöltäh , jotta vain passuas ne veššat , ka ei vet suanut semmosie .Čuarin poika sanou , jotta vieläkö on semmosie ihmisie miän linnassa , ken ei ole käynyn näitä paššauttamassa .
– Кa on miula tyttö , mi ei ole käynyt tiälä .
– Ka antuat senki tulla ta paššauttua .
– Ka minnehän tuo on käynyt , hulvattu , – sanou Syöjätär sielä .
Tyttö kun mäni , nin justih i kävi ne kaikki .Vain tämän jälkeh čuarin poika sanou , jotta "tässä on miun akka ".A nyt čuarin poika sanou , jotta "läkkä myö i nyt naiseni teitä ta kačomma sitä ".Hyö mäntih ta tyttö i sanou , jotta "ole sie tässä vähäni aikua , nin mie käyn tuola ".Poika i jäi , a tyttö mäni ta sanou , jotta "nyt mie , muamosen , jouvuin petah , kun čuarin pojalla naiseksi , ta vet ei ole kuin tämmöset pahat vuattiet ".
– Ka tyttön , ota parahat vuattiet ta mäne , lapsen , ota kolme hepoista ta tavarua täyvet rejet .
Tyttö ruato tämän käsetyn työn ta vasta siitä mäni miehen luo .
Syöjätär neuvou tyttyöh , jotta "sie mäne kaimuamah ta kun tulou joki , nin luo sisäres jokeh ta mäne sen tilalla ".Ka kun männäh sillalla ta Syöjättären tyttö rupei luomah toista jokeh , ka kun , vel’l’et , toini kiänty ta työnti sen jokeh ta sinne i jäi .Nyt kun mäntih čuarih , ka sielä vasta ruvettih häitä pitämäh erilailla ta hyväsesti , ei kuin ennein .
Nyt hyö sielä čuarissa ollah ta eletäh ta čuarin pojan naini tulou paksuksi tai suau lapsen .Syöjätär kun kuulou , jotta lapsi on tullun , ta lähtöy hammasta kantamah .Ka kun mänöy sillalla , ka näköy , jotta on hukanputki kasvan ."Ka anna hoti otan tuon punukalla ".
Vain kuin vejälti , nin sieltä karjutah , jotta "elä , muamosen , vejä – vet mie olen tiälä ".Vain silloin Syöjätär läksi vualussah [?] čuarih , jotta mie en ole kenenkänä luoksenneltava [?] Tai mänöy čuarin luoksi ta ensimmäisessä huonehessa i karjuu , jotta "muatahko vain valvotah tiälä ?".
– Ka eikä muata , eikä valvota , silma vasista [?] vuotetah , – vastuau kanan jiäliččä hinkalosta .
Tulou vielä toisena piänä ta karjuu , jotta "muatahko tiälä vain valvotah ?".
– Ka silma tiälä vuotetah , – tuas vet kanan jiäliččä vastuau .
A kun kolmantena piänä tuli , nin jiäliččä oli joutun kuumah , niin ei voinut vassata , tai Syöjätär i piäsi huoneheh .Tai sanou , jotta "syle , huora , huotrahani , muutu mussaksi petraksi , vain et sylkene , niin paikalla tapan !".Naini i sylki ta joutu petraksi meččäh , a Syöjätär sanou , jotta "rupienpas čuarin pojalla akaksi iče , kun ei tyttöni piässyt ".
Lapsi ei rupie syömäh mitänä ta itköy , ta puapo i mäni ta sanou , jotta "emmä myö tule juttuh sielä kylyssä ".Kaččou , jotta ei tämä ole se entini naini , mi oli ta sai lapsen .Tuotih , vellisen , se Syöjätär lapsen kera pirttih , jotta ei ois niin paha olla sielä kylyssä , ta kuin vielä itköy niin lujah , jotta ei ni mitänä tolkkuo tule .Ka kun tuuvah pirttih , nin toivotah , jotta se naini on rikottu ta tuommoseksi on männyn .
Kulu muuven päivä , tai yhtenä piänä petra mänöy leskiakkah ta sanou , jotta "käy sie se miun lapsi , jotta mie saisin vähäsen imettyä ".
– Ka puitto en voi käyvä , käyn mie täksi yöksi .
Leskiakka mäni ta čuarin pojalta i kysyy , jotta "anna , poikan , mie hoijan tuata lasta yhen yön , kun hiän teilä noin itköy lujasti ".
– Ka mintäh mie en voi antua , kun vain ottanet .
– Ka otan mie , kerran tulin käymäh .
Leskiakka otti lapsen ta mäni pihallah ta alko karjuo , jotta
sinikkisen , punikkisen ,
tule lastas ruokkimah ,
kun ei syö Syöjättäriltä ,
eikä juo juojattarilta .
Silloin sinipetra tuli ta loi turkkih piältäh ta otti ta muuttu ihmiseksi ta syötti ta hoiti hyväsesti lastah .
Huomeneksella leskiakka vei lapsen , ta lapsi anto rauhassa muata koko čuarin väjen ta vielä koko yön .Toisena piänä tuas leskiakka kävi lapsen ta mäni kotihis ta karjuu pihalla , jotta
sinikkisen , punikkisen ,
tule lastas ruokkimah ,
ihalaistas ruokkimah .
Ka silloin poro tuli pihah , loi sen turkkih piältäh ta mäni pirttih ta yön ajan hoiti vet lastah .
A kolmantena piänä i lähtöy vielä leskiakka käymäh lasta , kun se petra käski käyvä .Hiän mäni käymäh ta sanou čuarin pojalla , jotta "anna , poikan , mie vielä kolmannen yön hoijan lastas , niin siitä sie suat hoitua .Tai sie kun voinet , nin lähe miun , köyhän , luo käymäh ".
– Ka mintäh mie en anna , ka annan kun vielä niin hyvin hoijat .
Tai iče tulen sinne , kun vain piäsen aseiltani .
Leskiakka otti lapsen ta mäni pois kotihis , taı čuarin poika niisi ruttoh mäni jälkeh ta tavotti vielä leskiakan tiellä .Leskiakka hänellä sanou , jotta "kun , vellisen , mänemmä meilä , nin mäne sie peittoh ; nin kun tulou petra tiellä , kun mie kučun , nin sie ole peitossa , a kun mie suan sen pirttih ta hiän heittäy turkkih pihalla , nin sie ota ta polta se ta siitä tule pirttih ta sano , jotta "sie miun ta mie siun ", nin suat omas entises naises , a siula vet on nyt Syöjätär naisena ta oma on sinipetrana ".
Poika mäni peittoh , ta akka kučču petran pihah ta vei sen pirttih , i poika sillä aikua , kun naini rupei lastah syöttämäh , nin poika otti ta poltti sen petran nahkan , a naini vasta viimeksi hyppäi ta karjuu , jotta "aivan turkkini ken lienöy polttat , kuin käryllä haisuu !".
– Ka ken siulta poltti ?
– sanou leskiakka .
– Ka ken nı lienöy polttat , ka poltettu on , – i niin yritti pihalla , ka poika on ovilla jo tulossa ta karjuu , jotta "sie miun ta mie siun , nyt ei muuta kuin hyväsešti elämäh ".
– Ka en mie siula lähe , vaikka rannan kivijä juossen !
Та vielä Syöjättären käsih toisen kerran – ka en mie , kačo , lähe , jo muamoni uhhoti tai miun yhen kerran , nin en lähe !
– Ka se ei ni ketä uhhoti , kun mie vain käsen hänet uhhotie .
Tai mäni čuarih ta käski Syöjättären polttua ihan paikalla , ta se poltettih .Čuarin poika mäni ja otti naiseh ta lapseh ta ruvettih hyväsesti elämäh .Ka vielä i leskiakalla luajitti uuvet huonehet ta anto syömistä , juomista iäkseh .
Mušta lammaš
карельский: собственно карельское наречие
Вокнаволокский
–
Черная овца
русский
–
–
–
–