Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Keyhä Matti i bohatta Matti
Keyhä Matti i bohatta Matti
карельский: собственно карельское наречие
Поросозерский
Vot
elettih keyhä da bohatta Matti rinnakkai .Keyhällä Matilla oli huono perti , lasta oli äijä .Vot häin , keyhä Matti , hevon zašli .Hebo hyppäi bohatan Matin orahih .Bohatta Matti mäni da seibähällä iski hebuo nenäh , i hebo kuoli .Keyhä Matti akan da lapsien kera mändih pihalla da itetäh : "Vaste hebozen ostima , a sen sie tapoit ".Keyhä Matti sanou :
– Siula on seiččemen hebuo , nyt anna paras hebo , ku hevon tapoit .
Bohatta Matti sanou :
– Anna suudoh , ni miittumua hebuo ei rodei .
Keyhä Matti niin i ruado , ando suudoh dielon .Vot mändih suudoh .Bohatta lahd’o sud’d’at .Sud’d’at suudittih , sanotah :
– Keyhällä Matilla muga i pidi , ku tappo hebozen , mikse kiini ei pidänyn .
Häin tuli suudosta , keyhä Matti , akka kyzyy :
– Midä teilä suudittih ?
Keyhä Matti akalla vastai , sanou :
– Bohatan kera ei sua suudiekseh , häin vz’atkan ando , i miula vai nahka suudittih .
Keyhä Matti sanou akalla :
– Nyt pidäy lähtie nahka myyvä , suaha , – sanou , – lapsilla leibiä , toizih kylih pidäy lähtie myömäh , tämä Matti nyt ei ota .
Häin läksi sen hebosen nahkan kera .Matkai , tuli dorogalla yksinäine talo , stancie .Talossa sỉe nuorỉ mučoi , i keyhä Matti tariččieteh yökši , sanou :
– Märgä olen .
Mučoi sanou :
– Miе еn lasse ukottah , a ukko on kävelyksessä .
Sanou :
– Mie ved’ en kosse sinuo , lasse , ku olen märgä , a toizeh kyläh on pitkä matka .
Nu keyhä Matti duumaičči , čto vägeheh eule midä ruveta , tulou ukko , vie tappau .Keyhä Matti läksi pihalla , emändä salbai veräjät umbeh .Keyhä Matti pordahilla seizou , duumaiččou : "Kaksikymmendä virstua on toizeh kyläh , a vihmu ku korvoista kuadau , kassun äijäl .En lähe tolkutta tästä katoksen alda ".Häin otti da nouzi halgopinolla seiniä vasse , duumaiččou : "Tässä en kassu nyt ".Häin kaččou pertih päite ikkunasta läbi .Pihalda päite nägyy , midä ruatah pertissä , a pertistä päi ei nävy , midä ruatah pihalla , ku on pimie .Matti kaččou , ga nuori mies tuli gorničasta pertih .Emändä rubei paistamah oland’ua .Oland’at paisto , siidä toi viinua .Ruvettih čuajuo d’uomah da oland’ua šyömäh , viinua d’uomah – a keyhä Matti kaččou ikkunasta .Hyö d’uodih da šyödỉh , siidä vie emändä kaksi bl’uodua oland’ua pani päččih .Siidä hyö vierdih kravatilla muate .Ajo drug čuruzissa hebone pihalla .Emändä sanou sillä nuorella miehellä :
– Mäne nyt škuappah !
A škuappa oli korgie , lattiesta lageh suaten .Nuori mies mäni škuappah , emändä pani škuapalla lukun .A keyhä Matti ikkunasta nägi kaiken hiän dielon .Izändä hebozen lazetti da tanhuoh pani .Keyhä Matti toimitti , čto tämä tuli izändä , ku bez sprossu lazetti hebozen i pani tanhuoh .Izändä rubei tanhutpordahie myöte nouzemah pertih .
Keyhä Matti šalkun otti halgopinolda da mäni veräjie kolottimah .Izändä sinčosta sanou :
– Ken on matkamies ?– sanou .
Keyhä Matti sanou :
– Lasse , velli , yökse , ynnäh olen umbimärgäne .
Izändä avai oven , sanou :
– Tule , velli , tule , miä iče olen kävelijämies .
Laski keyhän Matin izändä .Mändih pertih .A emändä keyhän Matin tundou : vasse ei laskenu , a d’o izännän , kera tuli pertih .Emändä duumaiččou iččiedäh vasse : "Lienne tulluh dorogalla vastah , da izändä otti yökse ".Izändä sanou emännällä :
– Pane syyvä illasta .
Emändä sanou :
– Nyt keittämäh en rubie , on ennistä keitettyö koufeida , da vilustu koufeiniekka .
Izändä sanou :
– Pane midä tiedänet , šyöndä eule igine .
Emändä pani maiduo , koufeiniekan stolalla , silakkua-kalua , leibiä , kuda-midägi stolalla keräi .Izändä käski keyhän Matin sanou :
– Istoi , velli matkamies , šyömäh .
Izändä istuize kokkah , keyhä Matti toizeh .A keyhä Matti nahkasalkun lykkäi laučan alla , omahaze d’algoih .Izändä kyzy keyhäldä Matilda :
– Kunne piet matan ?
Keyhä Matti sanou :
– Olis hebozen nahka myödävä , mänen toizeh kyläh nahkua myömäh .
Izändä sanou :
– On häi teilä kylässä bohatta kupča Matti , mintäh et sillä myönny koissa , kannat toizeh kyläh ?
Keyhä Matti sanou :
– Elä , velli izändä , pahakse ota , ei , – sanou , – šidä nahkua kaikil sua ostua , kallis on ylen nahka .
Izändä sanou :
– Ga ved’ kolme rubl’ua hebozen nahka maksau , tua suabi ostua hot’ kellä .
Keyhä Matti sanou :
– Puolen nellikkyö maksau kuldua se nahka .
Izändä sanou :
– Mindäh on sen kallis nahka , mida häin toimittau dieluo , ei häi kengäksi sen kallis voi roita ni mistä päi ?
Keyhä Matti sanou :
– Se nahka on volšebnoi , tiedäy kaiken eloksen muailmalla , zentäh on se kallis .
Izändä sanou :
– Opi , tiedäygo midä miun elämästä se nahka , on häi midä tapahtunu ?
Keyhä Matti otti da nahkua d’allalla painaldi šalkussa .Keyhä Matti sanou :
– Nahka sanou , čto emändällä on kaksi bl’uodua oland’ua päčissä .
Izändä sanou :
– Keh varoi sie piet oland’at , ku stolah et tuonu ?
Izändä mäni , päččilavvan avai – niin i on , kaksi bl’uodua oland’ua päčissä .
Emändä sanou :
– Ved’ unohin andua , sinuh varoin i paissoin .
Izändä sanou keyhällä Matilla :
– Nu kuottele , eigo vie midä nahka sano .
Keyhä Matti tuas kuotteli nahkua painua d’allalla , sanou izännällä :
– Nahka sanou : emändällä on druugu pandu škuappah .
Izändä sanou emändällä :
– Anna vai avaimet , kačon škuappua .
Emändä sanou :
– Avaimet kavottih , ni midä druuguu eule , da kogo rovussa eule druuguu .
Nu izändä sanou :
– Kačomma , avuan kirvehellä škuapan .
Izändä škuapan oven kirvehellä avazi , druugu sieldä hyppiäy dai pagoh piäzöy pihalla , ei kergie kirvehellä iškie .
Izändä sanou keyhällä Matilla :
– Nu myötgo nyt nahkan , mie ossan ?
– Myön , – sanou , – vai puoli nellikkyö kuldua anna .
Izändä ando , vai vähästä ei täydyny puoleh nellikköh kuldua .
Nu ladno , – sanou , – šyötit da d’uotit .
Keyhä Matti rubei lähtemäh pois matkah , a izändä sanou :
– Kunne nyt lähet yödä vasse pois ?
– A lähen , – sanou , – miula pidäy suudoh männä toizeh kyläh srokilla , nyt lämbiin tässä da söin .
Keyhä Matti läksi , duumaiččou : "Nyt ku sain kullat , ni eule miula ni miittumua suuduo , lähen kodih ".
Tuli keyhä Matti kodih .Akka kyzyy :
– Saitgo hot’ d’auhopuudan arvon d’en’gua nahkasta ?
Keyhä Matti sanou akalla :
– Roih dostaliksi igiä , vai elä virka ni kellä ni midä .
Keyhä Mattt työndäy kaheksanvuodizen tytön bohatan Matin luo :
– Puolinellikköhistä kyzy , – sanou .
Keyhä Matti neuvvo tyttözel :
– Ku kyzynöy bohatta Matti , midä mittuau , sano : en tiijä .
Mäni keyhän Matin tyttöne bohatan Matin luo .
– Tata kučču , – sanou , – dädä , puolinellikközen , anna meilä puolinellikköhine , – sanou .
Bohatta Matti sanou :
– Midäbo mittuau häin ?
Keyhän Matin tyttö sanou :
– En tiijä , midä mittuau .
Nu bohatta Matti duumaiččou : "Nu midä häin mittuau , hänellä ei ole kartohkua , ni vil’l’ua muassa "?Bohatta Matti ottau da tervuau uurdiet puolinellikköhizeztä , čtobi̮ däis zametno , midä keyhä mittai .Siid ando puolinellikköhizen , sano :
– Mäne vie tuatallas .
Toi keyhän Matin tyttöine tuatallah puolinellikköhizen .Keyhä Matti pani viizirublahizen kuldad’en’gan puolihellikköhizeh i sanou tytöllä :
– Vie mäne puolinellikköhine därilleh .
Toi keyhän Matin tyttö därilleh bohatalla Matilla puolinellikköhizen .Bohatta Matti kaččou – ga kuldad’en’ga diänyh uurdieh puolinellikköhizen !Bohatta Matti sanou omalla perehellä :
– Kävelyksissä oli toizessa kylässä , ga on gruabinuh poštah libo laukan mintaho , ku kuldua mittuau .Nyt kai meistä torrut zamniu .
Läksi bohatta Matti keyhän Matin luo .
– Terveh , terveh susieda , – sanou .
Keyhä Matti sanou :
– Vie tervehyön , koiran roža , luait .Yksi hebone oli hyvyttä , sen tapoit da suddil vz’atkan annoit , a miula yksi nahka suudittih .A miuda d’umal ei heittänyt : mäniin linnalla i ulgomuan tuldih kupčat i miula puolinellikkyö annettih hebozen nahkasta kuldua .Ylen on kallis nahka .
Bohatta Matti sanou :
– Usson , ku puolinellikköhizeh oli diänny kuldad’en’ga vie , ota tässä därilleh .
Keyhä Matti sanou :
– Sen d’en’gann täh elän , dostaliksi ijäksi nyt roih kuldua , pie se d’en’ga , ole päivilles .Vot pelduo oli palane , se jäi kyndämättä .
Bohatta Matti sanou :
– Työnän kolme kazakkua , dai kynnetäh se peldo siula .
Dai työndi kolme kazakkua , i kynnettih peldo keyhällä Matilla .Воhatta Matti tappo kai seiččeme omahaze hevot , nahkat nyl’gi , palkai keyhäldä mužikalda hevon nahkoi vid’dä , lähtöy kuldua suamah nahkoista .Mäni sinne linnalla nahkoin kera bohatta Matti .Päivän häin kauppual’ou , kyzyy puolda nellikyö nahkasta , a hänellä taritah van kolme rubl’ua , sanotah :
– Ni missä muailmalla eule sidä hindua , ni ken ei anna puolda nellikkyö kuldua hebozen nahkasta .
Bohatta Matti sanou :
– Keyhä Matti sai puolen nellikkyö kuldua hebozen nahkasta , kuibo miula etto anna ?
Linnal sanotah :
– Myö emmo tiijä bohattua , ni keyhiä , pidänöy – ota kolme rubl’ua nahkasta , ei – ni mäne kunne tahot .
Siidä möi kolmin rublin nahka , iče duumaiččou : "Ei suannu tälle keyhä Matti kuldua , on mintaho voruinuh , poštan libo laukan ".Duumaiččou bohatta Matti : "Nyt kodih menen dai tapan keyhän Matin , ku yhestä hebozesta mänetti seiččeme hevosta ".
Kodih tuli i sanou omalla perehellä :
– Keyhän Matin – susiedan – tapan tänä yönä .
A keyhä Matti duumaiččou : "Nyt tappau miuda , ku ei suannu nahkoista kuldua ".Keyhällä Matilla oli ylen paha pertine .Ku oli syysilma , pertissä oli vilu , i ainos häin magai eussalla .Bohatta Matti tiedäy , čto häin maguau eussalla , i yöllä mänöy händä tappamah .Keyhä Matti duumaiččou : "Tänä yönä tulou tappamah ".Hänellä oli muamo vanha , sadavuodine .Hänellä sanou keyhä Matti :
– Muamo , tule еussallа muate , mie tulen päčillä .
Muamoh sanou :
– Tule , tule , poigane , ku kyl’miit , mie tulen eussalla .
Keyhä Matti mäni päčillä , a muamoh tuli eussalla .Rodih keskiyön aiga , kylä kai uinottih muata .Bohatta Matti läksỉ kirvehen kera keyhiä tappamah .Tuli bohatta Matti pertih (ku oli ovet karut ).Häin rubei eussalla kuottelemah , ongo siinä keyhä Matti .Kuottelou , ga siinä i on maguaja .Häin iški kirvehellä piäh , bohatta Matti se , iče läksi pagoh , ovi däi kahallah .Staruuha langei lattiella pois eussalda .Keyhä Matti nouzi , dai akka , dai lapset nostih .Staruuha ryöčkyy lattiella , veri suusta da nenästä lähtöy .Keyhän Matin akka da lapset itetäh , sanotah :
– Oho mado , aiga kaupan pidi , staruuhan tappo !
Keyhän Matin akka sanou ukolla :
– Nyt sie olet puuttunu , sanotah , čto sie tapoit .Läksižiin kyläh , veižiin viestin , čto bohatta Matti staruuhan tappo , ni ussottua ei , svidietelyä ei ole , sanotah : "moužet sie iče tapoit "?
– Nu ladno , – keyhä Matti sanou akalla , – elä ite , ijän eli , ku toista sadua vuotta eli .
Keyhä Matti suoritti kuolien muamon , pani tužurkan piäl , šuapkan piäh , kindahat kädeh , da ni kando därven randah , da ni venehen peräh issutti (muamon sen kuolien ), melan pani kainaloh .Emän dätti istumah venehen peräh , ỉče läksi kodih .Huonduksel tuli aigazeh venehen luo , muamoh se ku eläväne istuu venehen peräs , ku vilulla ilmalla dämötti .Häin otti da lykkäi venehen kera därvel muamon .A sielä oli nuottaniekkoi monie därvellä .Venehtä kando nuottaniekkoin abajah .Nuottaniekat sanotah :
– Mäne pois , kalat pöllätät abajasta .
Händä kando myödäzeh d’o d’uuri venehen perih .Nuottaniekka mužikka ottau da rindah händä äikkiäy melalla .Häin ottau da vedeh pakkuu i uppoi .Toine tovarissa sanou :
– Poputi i tuli hänellä , ku kaloi pöllättämäh tuli .
A poigah se , keyhä Matti , rannalla kaččo i nägi , čto muamua pandih vedeh nuottaniekat .Poiga kirgu , se keyhä Matti , nuottaniekoilla :
– Panija ristikanzan vedeh , seičas dokažin policijal !
Nyt vot , nuottaniekat pöllästyttih , tuldih rannalla keyhän Matih luo .Keyhä Matti sanou :
– Moužet häin oli vähänägöne , a työ ristikanzan vedeh panija .
Nuottaniekat sanotah :
– Eläi , velli , dokaži policijah , myö annamo d’en’gua siulla .
Keyhä Matti sanou :
– Ku puolen nellikkyö kuldua andanetta – bohatat työ oletta eläjät – niin en dokaži .
Nuottaniekat sanotah :
– Anna puoleksi nedäliä srokkua , myömmä žiivatat dai imuščestvat , muite et tävvy kuldua .
Puolen nedälin perästä hyö myödih kai lehmät , hebozet i tuodih keyhällä Matilla puoli nellikkyö kuldua .Keyhä Matti sanou tytöllä :
– Mäne tuo bohatalda Matilda puolinellikköhisty .– Tytöllä nevvo : Ku kyzynöy bohatta Matti : "midä mittuau "?, sano : "en tiijä ".
Keyhän Matin tyttö mäni bohatan Matin luo , sano :
– Tata kučču puolinellikköhistä .
Bohatta Matti kyzyy :
– Midäbo mittuau häin ?
Tyttö sanou :
– En tiijä , midä mittuau .
Tuas häin tervai uurdiet puolinellikköhizestä , čtobi̮ däis zametno , midä mittuau .Toi tyttö tuatollah puolinellikköhizen .Tuattah tuas pani viizirubl’ahizen kuldad’en’gan puolinellikköhizeh .
– Mäne , – sanou , – vie därilläh .
Tuas se bohatta Matti kaččou , ga d’en’ga puolinellikköhizessä kuldane .Bohatta Matti duumaiččou : "Mistä häin nyt sai d’en’gua , pidäy lähtie käyvä ".Tuli keyhän Matin luo .
– Terveh , susieda , terveh !
– Oo , – sanou , – koiran roža , vie tervehyön luait , – keyhä Matti sanou , – ved’ , – sanou , – tulit minuo tappamah , a eussalla aigaudu muamo , i miun tilasta tapoit muamon .
A mie zen muamon vein linnalla , i ulgomuan kupčat annettih puoli nellikkyö kuldua , lekarstvaksi otetah , ylen kallis on ristikanzan teelo .
Bohatta Matti mäni kodih , otti häi omahaze muamon tappo vanhan , pani regeh , lähtöy linnalla myömäh .(Kuldua pidäy suaha puolinellilkkyö ).
Linnalla hänellä oli muamo katettu od’d’ualalla , ajelou linnua myö .Rahvas kyzytäh :
– Midä siula on myödäviä reissä ?
Sanou :
– Mie , tapoin muamon , nyt myöziin , ken puolen nellikkyö kuldua andais .
Policii od’d’uala otettih , kačotah , d’eistvitel’no on muamon tappanu .Sanotah :
– Mikse sie muamon tapoit ?
– Ka , – sanou , – tappohän keyhä Matti , niin puolen nellikkyö kuldua sai .
Policii sanou :
– Myö keyhiä Mattie ni tunne ni tiije emmo , a siula on reissä tässä .
Bohattua Mattie pandih raudoih muamon tapannasta .Kaheksitoista vuotta suudittih bohattua Mattie tapannasta .Kaksitoista vuotta häin oli sie katoržnoissa ruavossa .Srokka loppi .
Äijänpäivän suovattana illalla pandih kaikki päčit lämmitä , bohatta Matti matkuau tyrmästä kodih .Keyhän Matin akka sanou ukollah :
– Nyt , kačo , siun tappau , kodih kui tuli , piäzi tyrmästä .
Keyhä Matti sanou :
– Ku ollou suudittu synnyndätilalla hänen käzih , anna tappau .
Bohatta Matti mäni , d’oi , söi , akallah sanou :
– Anna poštelipiälizet , vien keyhän Matin därvellä syvimmällä tilalla , hänen tagači kaksitoista vuotta tyrmässä issuin .
Akkah ando poštelipiälizet .Mäni keyhän Matin luo .
– Nyt , – sanou , – susieda , et enämbi ni kedä smuti , nyt panen poštelipiälizeh da syvimmällä tilua vien därveh .
Keyhä Matti sanou :
– Valda siun , rua midä kaččuo !
Rubei bohatta Matti panemah keyhiä Mattie poštelipiälizeh .Lapset ruvettih keyhällä Matilla it’kemäh da akka .Lapset sanotah muamallah :
– Nyt leivänsuajua ei rodei , kuolemma näl’gäh !
Läksi .Hänet kando poštelinpiälizien kera .Äijänpäivän suovattana rahvasta matkuau kirikköh , ku vezi valau , spuassua vastuamah .Bohatta Matti duumaiččou : "Läksiziin mie lykkiäiziin vedeh , ni suuri riähkä tulou ennen spuassun vastavuo ".(Vareudu !).
Bohatta Matti mäni kirikön ogruadan oven edeh , keyhiä Mattie sellässä kandau poštelipiälizien kera .Häin duumaičči : "Lähen spuassun vastuan , siidä ässen hänen lykkiän vedeh ".Häin sido suun poštelipiälizien i heitti ogruadan veräjien edeh , iče läksi spuassua vastuamah .A keyhä Matti poštelipiälizissä aino lugou : "Oi hospodi , skoro li men’a v čarsvo voz’m’oš "?A bohatta mužikka matkuau kirikköh , duumaiččou : "Ken se lugija ollou , ken seze ollou čarstvah tarriččiuduja "?Bohatta mužikka seizattu rinnalla poštelipiälizien .
– Ken sie olet čarstvah tariččiuduja ?
A keyhä Matti vastuau :
– Mie en ole luadinu pahutta ni kanan poijalla tällä ilmua , nyt tuli kolme anhelie i otetah spuassua vassattuo miuda čarsvah .
Bohatta mužikka sanou :
– Sua sie miullani tila čarsvah .
Keyhä Matti sanou :
– Äijä pidäy d’en’gua tilan sinne suahessa , tyhdillä käzillä sinne et piäze čarsvah .Sielä on piisarie da kontoršiekkua , sinne vie kir’d’uttua pidäy , sinne pidäy d’en’gua kir’d’utuksista .
Bohatta mužikka sanou :
– On miulla d’en’gua , ku ijän torguičin .Äijägo pidäy , tuon d’en’gua ?
Keyhä Matti sanou poštelipiälizissä :
– Tuhat rubl’ua pidäy .
Toi tuhannen bohatta mužikka d’en’gua i tuli keyhän Matin luo poštelipiälizien rinnalla .Keyhän Matin keritti poštelipiälizistä , sanou :
– Na tuhat rubl’ua d’en’gua da pane miuda iččes tilah , a siula ku on anhelit tuttavat , sie toista i suat tilan .
Keyhä Matti otti tuhannen i pani iččeh tilah bohatan poštelipiälizih .Lähtiessä sano keyhä Matti bohatalla mužikalla :
– Aino luve : "Skoro li men’a v čarsvo voz’m’oš "?Hot’ midä sraščainnou , aino luve .
Keyhä Matti tuli kodih , akallah sanou :
– Midä et sriäpi , ku on äijänpäivän yö , midä olet pahalla mielie ?
Akkah sanou :
– Kui sie piäziit käzistä , ku otti vedeh panna ?Mie pöllässyin , en tiijä ni sriäppie , ni midä .
– Ei , – sanou , – miuda vedeh pannu , vie sain tuhannen d’en’gua , paniin iččen tilasta toizen bohatan poštelipiälizih .
Keitä nyt čuajuu da koufeida da paissa oland’ua .
Paisti akkah oland’at , koufeit , čuajut .(Ihastu , ku ukkoh piäzi ).
Lapset kai stolah azetti , i ruvettih ynnä perehen ker d’uomah .Bohatan Matin akka astuu keyhän Matin ikkunan alačči , kaččouga keyhä Matti d’uou lapsien da akan ker da oland’ua syöy .Mäni kodih , ga tyttäreh sanou :
– Missä kävelet , ku et tule kodih auttamah sriäppimäh ?
Näin sanou tyttärellä :
– Heität i sie sriäpinnän .
Tyttäreh sanou :
– Mindäh mie he itän sriäpinnän ?
– A heität , – sanou , – sendäh – tuattos läksi keyhiä Mattie vedeh pąnemah , keyhä Matti d’o lapsien da akan ker koissa čuajuu d’uou , naverno on häin pannuh tuattuadas vedeh .
Tytär muamollah kaglah tarttu da rubei itkemäh , heitti sriäpinnän .
Spuassa vassattih kirikös .Bohatta Matti läksi keyhiä Mattie panemah vedeh .Tuli poštelipiälizien rinnalla .A bohatta mužikka vai lugou :
– Oi , hospodi , skoro li men’a v čarsvo voz’m’oš ?
Bohatta Matti sanou :
– Čarsvan mie siula annan , vie go čarsvah tahot lähtie ?
Nosti bohatta Matti hänen poštelipiälizien ker selgäh i läksi veneheh viemäh .Veneheh vei i heitti .Läksi bohatta Matti soudamah därvellä , syvimmällä paikalla soudau .Syvällä kohalla ku vei , rubei nostamah poštelipiälizien ker , bohatta mužikka poštelipiälizissä sanou :
– Oi , hospodi , skoro li men’a v čarsvo voz’m’oš ?
Matti lykkäi hänen vedeh :
– Vot siula čarsvo !
Tuli bohatta Matti kodih , akkah sanou :
– Kui sie eloh piäzit ?
A Matti sanou :
– Miul oli prosto piässä , a keyhän Matin lykkäin vedeh .
Akkah sanou :
– Keyhiä Mattie et lykänny , vasta tulin , häin čuajuu d’oi lapsien da akan ker .
Ukkoh sanou :
– Tädä paginua mie en usso , ku vaste lykkäin syvällä kohalla , kuoli sinne .
Akkah sanou :
– Et usso , ga mäne käy , keyhä Matti on koissa .
Bohatta Matti mäni keyhän Matin luo , koissa on .
– Kui sie nyt piäzit , ku syvälla kohalla lykkäin mie ?
Keyhä Matti sanou :
– Vot , kaima , kuh lykkäit , šiid oli vedehizen svuad’bo , šiid annettih miula tuhat rubl’ua d’en’gua i tuodih mualla valmehekse .A ku olluzit syvembäh lykänny , sielä oli toine svuad’bo vie bohatembi , annetannus kaksi tuhatta .
Bohatta Matti sanou :
– Pane , kaima , miuda poštelipiälizih da vie sinne , i mie hot’ suan d’en’gua .
– Ka miula , – sanou , – eule vačča siun moine , läkkä vien .
Pani bohatan Matin postelipiälizih .Da ni soudi syvimmällä kohtua , da ni lykkäi vedeh , iče sano :
– Ken midä eččiy , sidä i suau .
Keyhä Matti i bohatta Matti
карельский: собственно карельское наречие
Поросозерский
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Бедный Матти и богатый Матти
русский
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–