Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
No, eletii ende kukoi da kaži...
No, eletii ende kukoi da kaži...
карельский: людиковское наречие
Севернолюдиковский (кондопожский)
No
, eletii ende kukoi da kaži .Eletii , oldii , eletii , oldii .No , kaži sе sanow kukoile :
– Vot , – sanow , – minä huomei lähten halgot kuoržimaa , a šindai dietän päčile , tugedan olgel , i elä ni kuna lähte !
No , hän sanow :
– En lähte , en lähte , – sanow , – ni kuna !
No i huondeksel noštii , kaži zawtrokan keit’t’ , šyödii , juodii .Dai kukoin tugeš päčile olgel , a iče pani kirvehen vyön ale dai läkš halgot kuoržimaa .No läkš , mäni , mäni , šin’n’a , en tiedä , loittoze vai lähile , a reboi tiedušt’ .Tiedušt’ , što ykšin kukoi on kodiš kažil salbattu .Dai tuli .Tuli dai ikkunas ringuw :
– Petušok ...(Ka ven’ akš sanon ).
Petušok , petušok ,
Zolotoi grebešok (ven’akš sanon ),
Šolkova boroduška (No ven’akš tuleškadow sanoda )
No vi̮gl’an’ v okoško .
No pani̮t šigä ajetii ,
Goroškad , herneht , siplitii ,
Šyödä ewle kelel
(A petušok se ihastui , ku ewle ni kedä )
Kanaižed kuokitaa ,
Kukohuwdel ei antta !
No hän ihastukšiz :
– Kok-ko-ko-koo , kažid kodiš ewle ka , n’e bojus’ , en varada ni kedä !
No hän i hyppii , hyppii , a repšoi ainos šin’n’a vai ringuw da ringuw , vai muonitaw da muonitaw kukoid .No kukoin i muonit’t’ .Kukoine kui ikkunale tuli , repšoi händä povee dai potašila kandamaa juoste !
No a kukoi se ringuw kažile , no ...(en voi mit’e sanoda šiin’a ...
Ven’akš sanda ?):
– Kot’a-brat’a , nes’ot men’a lisa na vi̮sokie lesa , za čorni̮e lesa , no šin’n’a za gorodok za svoi !
I kaži kuwlow .Kuwlow , ka hän ainoi ringuw , aino :
– Kot’a-brat’a , nes’ot men’a lisa za vi̮sokie gora da za dolgije lesa ...No ka mägiden korged’ed’en ...(ka unohtan ).
No i šin’n’a händää i potašilo .Kaži riibi-räibi , kirvez vyön al juoksoo , juoksoo .Tuli , kai rebol šilmäd riibii dai kukoin kiškoo dai sanoo :
– Sanuin ma šil , elä lähte , ka sa vot läkšit , rebo šindaa muonittaw !
No hän i :
– En lähte enämb , en !
Toižen päivän mugaže .No eletii , oldii ...yö magatii , huondeksel zavtrokoidii .
– Tänäpä ku , – petuškale sanow , kukoile , – štobi̮ ed läkšiiž ni kuna , tänäpä minä lähten loittoza , kačo en kuwle !
No , hän sanoo :
– En lähte , en lähte ni kuna !
No .Vai kaži läkš , kirvehetı vyön ale pani , läkš meččää , repšoo tuli dai myöst’ei händä i muonittaw ikkunan al :
Petušok , zoloioi grebešok ,
Vi̮gl’an’ v okoško ,
Dam tebe goroško ,
Pani̮ projehali da
Herneht kirbotel’dii da pšenicad ,
Da ewle kelle šyödä !
A kuročkaižed vai (unohtin ) Vai kuokitaa
Da kukšoile vai ei antta !
Häin :
– Kok-ko-ko-koo , kažit kodiš ewle , en varaida ni kedä !
Dai davai hyppimää .Hyppiw , hyppiw da ikkunale tuli .Repšoi myöst’e krap händää povee dai potašil !Juoksow , ihastunnu , juoksow .A kukoi sе ainoi ringuw kažile :
– Kot’a-brat’a , kandaa mindaa lisa šin’n’a pitkän metsän taga , korgedan kreäžän taga , da omaa teremuškaa šin’n’a da omiden lapšidennu da , – vai ringuw , ringuw .
No ringui , ringui , kaži vähäižel kuwli .Kuwli , myöst’e tuli .Tuli dai reboil kai šilmäd riibii dai kukoid branii dai taššii händää , taboit’ , kodii :
– Mit’e ma šindää kielžin , – kukoile sanow , –ka sa ed mindaa kuwndelnu !Vai huomei lähtenet , ka enämb sinä et popadi kodii , minä loitoz uidin !
– En läht’e enämb , en läht’e !
No myöst’e ehtu oli .Šyödn , juodii , magatii huondeksel noštii , zavtrokoidii .Kaži kirvehen vyön ale pani dai kukoin päčile tugeš dai läkš :
– Štobi̮ tänäpä ed uidiiš , tänäpä minä lähten loitoz , – sanow , – en kuwle , kačo !
– En lähte , en !
No , vai kergidäw kaži lähtä , reboi kui šiid i on .Myöst’ei tuli :
Petušok , petušok ,
Zolotoi grebešok ,
Pani̮ projehali
Da pšenicu nasipali ,
Da ewle kelle šyödä ,
Da kanaižet kuokitaa ,
Da kukšoil ei antta da !
Hän myösťe :
– Kok-ko-ko-koo , en varaida ni kedä , kažid ewle kodiš da !– šidä da tädä da .
Dai hyppii , hyppii .Rebo kuwl’ !Dogadi ikkunale .Dai myöst’e hvattii kainaloo händää , potašila .No kukoi ringui , ringui , da mäne ota !Kaži loitoz oli uidinu , ei kuwle .Dai händä i kodii kandoi .Kandoi kodii .Hällää oli kolme t’ytärd :
Ykš oli Čučolka ,
Da toine oli Kukolka ...
Da Tim Telešok da ...melešok .
Mäni ihastunu , suot’t’ t’yttärinnu šin’n’a .Suot’t’ ťyttärile .
Kaži kodih tuli .Tuli kaži kodih , itköö – ewle kukšoihut , mäni kukšoihut , ewle !Midä n’ygy ma zavedin ?Mäni šin’n’a linnale .Läkš linnale dai sanow :
– Ostan minä moižen gus’olkan da sobat ostan !
Sinijat štanad ošt’ da ruskedan kauftanan ošt’ , da tämän ošti gus’olkan , sen moižen balalaikan .
No dai suoriš , pani sinijad štanad , ruskedat čabatot , dai ot’t balalaikan kädee dai läkš .Läkš , matkaž , matkaž šin’n’a lisannu sen , pitkän metsän taga da korgedan kreežän taga .Šie hällää oli kodiine , kolme ťyttäryšt oli .No .Dai tuli , dai ištuhez zavalimele .Ištuihe zavalimele .A repšoi se vai kyrzit paštaa , a hän ištui ikkunan ale .Rubež eändämää šihi balalaikaižee da pajatamaa :
Dren’-bren’ , gus’olki ,
Da zoloti̮je strunuški .
Za gorami vi̮sokimi ,
Za dolami širokimi ,
Tam ži̮la-bi̮la lisa ,
V zolotom šigä kodiižes ,
Da kolme oli hällää t’ytärd :
Ykši oli Kukolka ,
Da drugaja Čučolka ,
Kolmas Čelnok , podmeti šestok .
No , a repšoil t’ytär se sanow :
– Vot , – sanow , – ken čuwdo on täs , ei olnu ni konz n’engost kummad !Vota , ken , – sanow , – šigä eändäw ?Vota ma lähten , – emälä sanow , – katsumaa !
– Ka mäne , mäne , – sanow .
Ot’t’ kyrzäižen kädee , mäni .A kažiine se sid ainoi vuottaa ka , vuottaa , konz kukoi tuloo .Hän kyrzäižen suwhu dai tämäl , sablil leidald peen .Peen piesti dai uut vai prodolžajet , pajataw , vai pajataw :
Stren’-bren’ gus’olki ,
Zoloti̮je strunuški ,
Korgedan metsän taga ,
Pit’kän metsän taga
Da korgedan kreäžän taga ,
Da eläw-olow , tämä , rebo
S tr’om dočer’ami :
Odna Kukolka , druga Čučolka ,
Tret’ja Čelnok , podmeti šestok .
No , hän myöst’e , toine t’ytär sanow :
– Mamoi , – sanow , – ana milei kyrzäni , ma lähten kuwndelemaa , ken tämä nenga pajataw .
Hän myöst’ei andoi kyrzäižen , andoi , dai läkš .Mäni pihale kuwndelemaa .Kaži ot’t’ , sablile piedä vašt – toižen t’ytären tappoi (poigan sen ).Nu .Dai uut vai prodolžajet šin’n’a , vai pajataw da pajataw :
Stren’-bren - gus’olki ,
Zoloti̮je strunuški .
Za gorami vi̮sokimi ,
Za doìami širokimi ,
Tam bi̮la-žila lisa
Šigä omas kodiižes .
Odna bi̮la Kukolka ,
Da druga Čučolka ,
Tret’ja Čelnok , podmeti šestok .
Kolmas tulow :
– Lähten , – sanow , – minä tože kuwndelemaa , lähten .
Emä se aino paštaa kyrzäd .
– Mänee , – kyrzäižen andaw da .
Dai läkš .Mäni šin’n’a , a kaži se aino vuottaa kukoidu .Ot’t’ myöst’e sablil peädä vaste händää andoi , leikkaž peän dai myöst’e ainoi pajataw :
Stren’-bren’ , gus’olki ...(Nu , pidäwgi sanoda vai ?)
Zoloti̮je strunuški .
Za gorami vi̮sokimi ,
Za dolami širokimi
Tam žila-bi̮la lisa .
Šigä s tr’om dočer’ami ,
Da odna Kukolka ,
Druga Čučolka ,
A tret’ja Čelnok , podmeii šestok .
A enämbi ewle tyttärid , kolme d’o män’dii .A kukoi se ištuw , vuottaa :
– Vuota , – sanow , – minä lähten hot’ katsaldan , ken šigä on ?
Dai läkš , läkš , kyrzäižen ot’t’ , mäni .A šigä oma kažiine !Mäni kažiižennu .Hän , kažiine se , kukšoin taboit’t’ povee dai juoste kodii .Juostaa ihaetukšiš dai ...
A repšoi aino paštaa , paštaa da vuottaa : "Midä liene hät’ken ewle lapšid !Vota lähten katsomaa "!Mäni ga – šigä d’o ewle ni kukoid , da ewle šigä ni eändäjäd , a poigaižed omad – kaikil leikatut peät virutah šiin !
No da repšoi nygy ykšin diei šin’n’a , da ewle ni kedä hällää .Ykšin omas kodiš eläw da gorijow , ainos tuskan pidäw lapšilois .
No da minä šigä tože nägin , hän kyrzit paštoi ka , šigä oliin katsoin .Nygyde ewle ni kedä .
No, eletii ende kukoi da kaži...
карельский: людиковское наречие
Севернолюдиковский (кондопожский)
–
–
–
(
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
[Кот, петух и лиса]
русский
–
–
–
(
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–