Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Virzuine
Virzuine
карельский: людиковское наречие
Севернолюдиковский (кондопожский)
No
, oli ende akain’e .Oli hälläi virzuin’e .
– Lähten , – sanow , – po belomu svetu midägi muuttimaa .
Läkš .Matkaž , matkaž , tuldaa šigä , vet’ kannttaa kazačihat .No , hän sanow :
– Oi t’otoid , eigo voi milei täs talos muata ?
– Ka voi , magada .
– On , – sanow , – milai virzuin’e , ka kuna oliš panda ?
– Ka pane virzuižid’enke .
– En jo virzuižidenke .
Minä panen , – sanow , – kanaižid’enke .
– No , pane .
Dai pani .Yön magaš , huondeksel nouš , dai emändäle sanow :
– Antkat , – sanow , – minun kanain’e , lähten .
– Ka ei olnu einun kanain’e , sinun oli , – sanow , – virzuin’e .
– Ei virzuin’e olnu , kanain’e oli !
No spuorii , spuorii .
– Että anttkua , lähten kuudoilda prosin .
No , hämästyi emänd , pidäw antta .Dai andoỉ kanaižen .
No .Hän ed’ellee šin’n’e matkadaw .Tuli erähää kylää , dai mugaže ehtäižil ga .Šigä erähäs talos vet’ kanttaa inahmot .No , ka sanow :
– Eig voiž , inahmoižed , eig voiž , – sanow , – milai täs taloiz magata ?
– Ka magada , magada , on meil kävelijöid täs , – sanow .
No hän magatta i tuli .Tuỉi magatta dai sanow emändäle :
– On , – sanow , – milai , vit’ on milai kanain’e , ka kuna oliš ku panda ?
– Ka pane kanaižid’enke , pane .
– En pane , – sanow , – minä panen lambahaižid’enke .
– No ka pane , pane , suata .
Dai suat’t’ .Suat’t’ šin’n’a , pani . Myöste yön magaš , syöi , d’uoi .
– Antkat , – emändäle sanow , – antkat minun lambahain’e .
– Ka vit’ ei , – sanow , – šinun lambahain’e olnu .
Šinun oli kanain’e .
– Että antkoo , ka lähten kuudoil sprosin .
Emänd hämästyw , lähtöw kuudoin luo , ka pidäw antta .
– No ka ota lambahain’e , ota !
No ot’t’ dai läkš .Myöste matkadaw , matkadaw , šinnä loittoža vai lähidä .Aina mänöw , mänöw .Tulow erähää kylää , myöste taloo zaidiw .
– Eig voiž , emändäižet , magata ?
– Ka magada , magada ! On meil kävelijöd rahvahie .
– On , – sanow , – milai lambahain’e , ka kuna oliš ku panda ?
– Ka pane sa lambahaižid’enke !
– Ka en minä lambahaižid’enke pane .
Minä panen lehmäižid’en kera .
– Раnе , no ka pane .
Pane lehmäižid’en kera !
Myöste oli da eli .Huondeksel nouš , šyöi , d’uoi .
– Antkat , – sanow , – minun lehmäin’e !
– Ka ewle einun lehmäine .
Sinun oli , – sanow , – lambahain'e .
– Ei , minun oli lehmäin’e .
Myöste , että , – sanow , – antkoo , ka lähten prosin kuudoil libo päivöil .
Emänd hämästyi , ot’t’ andoi lehmäižen .
Läkš akk .Läkš akk , matkaž , matkaž lehmäiženke .Tulow myöste erähää kylää , myöste pidäw yödydä .Tariččezow emändäl :
– Eig voi milei magata , täs talos ?
– Ka magada sa , magada .
No hän myöste :
– Kuna milei oliš ku lehmäin’e panda ?
– Ka pane lehmäižid’enke .
– En d’o lehmäižid’enke .
Panen heboižid’enke .
– No ka pane , pane .
Dai pani . Pani .Myösten yön magaž , huondeksel šyöi , d’uoi .Lähtöw :
– Antkat minun heboin’e .
– Ka šilai oli , – sanow , – tuodu lehmäin’e !
– Ei , milai oli heboin’e tuodu !
– No ka midä sa tolkuid , lehmä oli vit’ šillai !
– Ei olnu lehmä .
Lähten kuudoilda prosin , että antkoo .
– No ka ota .
Mäne . Ota heboin’e .
Ot’t’ .Val’l’ašt’ hebokulun , sai , läkš .Ajaw , ajaw .Tulow däniš vaštaa . Tulow :
– T’otoi , ota mindai regee .
– Ka tule , malttanet pajatada .
No hän pajat’t’ , lulot’t’ hällee , dai regeh i ot’t’ .
Myöste ajaw , ajaw , tulow reboi vaštaa .Myöste reboi se :
– Oi t’otoi , ota mindai regee !
– Ka tule .
Myöste ajaw ed’ellee .Tulow kond’oi vaštaa . Tuli kond’oi vaštaa :
– T’otoi , ota mindai regee .
– Ka tule sa , tule .
Kerädäw kaikkid .No ajettii , ajettii , dai heil i zaverk i katkež , vai aiž vai mi šigä .Ei voiškattu ajada . Lopiih .
– No , dänöi , mäne tuo aiž .
Se mäni , varbaižen moižen tuoi .
– Midä tämän ke zavedid , ei täs liene ni midä .
Reboi , mäne tuo aiž .
No se mäni šigä , tože tuoi omad väged myö .Ei šobi .
– Kond’oi , mäne tuo aiž .
A hän läkš , ka oivaližen , kuna liene šin’n’a mäni da oivaližen parden voloččiw .No midä täl zavedit , ni mit’e ei voi ajada .
– No , seižugat täs , ma lähten , – akk se sanow , emänd .
No läkš . Mäni .Kuni hän aižad ečii da oli da šigä leikkaž dа viberii , hyö ot’ettii da hebo i šyödii .Dai batigoil i pandii , šeižat’ettii , da ičei pagettii .
Akk tuli , aižan azet’t’ .No aižan azet’t’ , regee ištuihe ihastukšiž , kai on mändy , tämäd posažiirad , lähtieh iäre .Hebod vitsal ku išköw da hebo ših i langieb .No .Da šihe hänen i kai viržuin’e dai lambahain’e .Dai nygyde myöste virzuiženke diäi akain’e .Da muudu hällää šiid elod ei ni olnu .
No da šiid i kai .
Virzuine
карельский: людиковское наречие
Севернолюдиковский (кондопожский)
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Лапоток
русский
–
–
–
–
–
–
–
–
–