Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
No el’et’tii uk da ak
No el’et’tii uk da ak
карельский: людиковское наречие
Севернолюдиковский (кондопожский)
No
el’et’tii uk da ak .Oli heil poig hyvä , hyvä , hyvä briha , semmoine krasaviča , krasavčik što .Nu i lähtii naimaa , naittamaa .Lähtii , mändii , naitet’tii .Ajetaa peäliči därves , kn’aginan ker .A kn’agin ottaw da lykäldäw kol’čaižen vedee : "Kuni tädä vai en suanne kol’čaišta , šigä štob ni keine en pagižiš . Šigä miehel olles ".Ni i tul’dii , ga kn’agin hyvä , briha hyvä .Ei pagiže ni midä .Ni midä ei pagiže .Matuška sie , bat’uška kai sumlijučče , što nemi̮jän ot’timme .A ni kui ei šigä pagiže , hot’ šidä d’alomb .No i matuška työndää :
– Mäne , – sanow , – puustaa meččää , n’engomaa kohtaa , keriče lambahid !
No hän i lähtöw .Keričemed andoi , burakoižen andoi .Menöw , tulow starikaine vastaa :
– Kuna sa , nuori mučoihut , läkšid ?
– A vot n’enga i n’enga , – sanow , – läkšiin , mamoi työnž mindai lambahit keričemmää .
– Ei d’o šindai , – sanow , – työndännyh lambahit keričemmää , šindää työnž hukile šyödäväkš .
Vot , mänet , – sanow , – tuldaa tobd’at puut , nouze puuh , a burakoine da keričemet pane puun ale .Tulow , – sanow , – kahteksa hukkad .Sa sano , što "hukkaižet , kerikättee , kerikät toini tošt dai mängätte iäre "!
No hän mugai ruadoi .Mäni šigä , puut tul’dii tobd’at , nouš puuh , keričemet , burakoižen pani puun ale .Tulow kahteksa hukkad , suud avoin .No .
– Oi hukkaižed , hukkaižed , kerikät toini tošt da mängätte iäre !
Hyö kerittii , kerittii kaikin dai lähtii .No hän laskežow , burakoižen villoid’en ker ottaw , keričemed dai tulow kodii dai andaw maatuškale .
– Händy hot’ kuna työndä , ga ni kuga ei ole , – sanow , – hällää surmua !
No tošpäivän myöstei työndäw .
– Vot mäne myöste sil že kohtal , mäne keriče myöste lambahiid !
No läkš myöstei .Matkadaw lambahid keričemmää .Ka tulow starikaine vastaa , se že starikaine :
– Kuna , – sanow , – nuori mučoihut , läkšid ?
– Läkšin , mindai mamoi työnž lambahiid keričemmää .
– Ei šinda lambahid keričemmää , šinda kon’dijoile työn’di !
Vot mänet , nowzet puuh , burakoine pane , keričemmed puun ale .Vot tuldaa , – sanow , – kahteksa kon’dijad .I sano , što "kerikät , kerikät toine tošt da mängätte iäre "!
No hän mugai ruadoi .Mäni , tul’dii tobd’at puut , suores koht , dai nowzi puuh , burakoižen pani .Tuldaa kahteksa kon’dijod :
– Kon’dijažet , kon’dijažet , kerikät toine tošt da mängätte iäre !
Hyö keričii , keričii da kaikin iäre i lähtii .
Häi myösten laskihe puuspäi , burakoižen villoid’en ker ot’t’ , keričemmed dai tulow .Myöste matuškale i andaw .A pagiže ei .
– Et , – sanow , – piäze täs ni mit’e , et piäze täs !
Vie midä luadida :
– Vot , – sanow , – meren randal minun sizar’ eläw .Mäne , – sanow , – kyzy , hällää on rawdaine bird .Mäne kyzy hällää , tuo rawdaine bird !
Šin’n’a työndäw pahale šyödäväkš , Jagibuaballuo .
No , häni läks läks ka , mäni , mäni , ka tulow pertiin’e .Mänow pertiizeh .
– Kuna sa läkšid , nuori mučoihut ?
– A vot läkšiin , mindai mamoi työnž meren randal hänen sizär eläw , työnz birdat kyžymää , tuomaa raudašt birdat .
– Ei , – sanow , – šindai , linduine , työndänny raudašt birdat tuomaa .
Šindai työnž , – sanow , – moižele sie Jagibuabale , vai mi on , šin’n’a šyödäväkš .
Nu , hän andoi hällee kalad i , lihad i , suurind i , hard’an andoi , däičän andoi .Työndytäw händää .No i mäni , mäni , mäni , ka tulow meren randal , d’o pertiine tulow .Mänöw pertiižee .Paha ištuw rundugal , vorončal , d’algad humbariš , kangast kudow :
– Fu , fu , rus’koi duuhu , tuli rus’koidu duuhuu !
– Elä , t’otoi , furskai ni , ozuta , täzgi minun mamoin sizär eläw ?
– Täz !
No tässä eläw ka ...
– Vot , – sanow , – ma lähten halgod halgaidan , sa milei lämbitä kyly !
Nu häi kylyd lämbitämää .Lähtöw halgod luadimaa .Keričemed d’o andoi .Hän ot’t’ kangahan leiž da birdan ot’t’ da läkš .Ot’t’ birdan , ka ukš rid’žaidaw ka hän uksel andoi d’oktit , voižaldi ka , no .Kaži n’awguw , kažil andoi kalad .Koira hawkkuw , koiral andoi lihad .
No i piäz nämiz .Nu ku mäni , ku hospodi , tulow tiheid tiheid mečč , a hän dälgei ajaw händää .Ed loittoza piäze !No ka et piäze , da min že luadid .Hard’an lykkäž .Šiih lienöw sen tihed mečč , ka ei voi ni mit’e ni kele tungezeda .Nu i kuni hän neče n’engomas tihežikos ga ...Hän i uidiw , ainoi uidiw , ainoi uidiw .
No . Däičän lykkäž , rodihe kal’moine .Ei voi ni mit’e nosta .Semmoine kruti̮i da suored .No .D’oi tuli , tuli .Tuli d’o d’ogen randal .Tuli d’ogen randale ka , d’ogi pagedaw ."Mit’e nygöi piäzen täz d’ogešt ?
Oli , – sanow , – milai mamoil anttu pridani̮jaks skuatert’ , ma ištuzen skuatertile da skuatertil i , – sanow , – mänen piäliče ".Nu skuatertil ištuihe i piäliče d’ogešt i proidi .
Proidii piäliče d’ogešt dai tulow .Tulow , ka d’o uk hänen , ženih se , d’o nai Jagibuaban ker .Jagibuaban tytär stolan tagan ištutaa .No .Ka händää matuška sie zastavii heile šiid koje midä abutada , šyöttädä da d’uottada .
A hän aino vaikkaine , a ei ni midä sano .A ku vie kala oli , rubei šit kalat puhkaudamaa .Matuška andoi kalat puhkaida .Kalat puhkaidamaa kui rubeš , ka kalal suuz oli hänen kol’čaine .Hän i kol’čaižen suai .No , kun kol’čaižen suai , ka hän rubež d’oi pagižemaa .Midägi ku rubež , matuška sanoi :
– Liharokkupada , – sanow , – nosta , da pane liharokkupada rahvahale stolal !
A hällää šulkkuni perednik edes .Šulkkuižel perednikäl nostaw .A Jagibuaban tytär sanow , kn’agin :
– Vot , – sanow , – sa liharokkupadan nostat , – sanow , – šulkuižel perednikäl , а ma stolan taga ištun , ka ewle ed’ei midä panda !
Hän sanow :
– Da sa oled umni̮i da hyvä !Vaste stolan taga ištut , – sanow , – da näge , d’o kačut riideldä da pagišta .А ma kolme vuottu elin , – sanow , – ka en ruohtinu ni kelle sanat sanuda !
No , da sid Jagibuaban tytärd iäre , a se ne molodoit , postrečaijaheze .
Da siid enämbäd ewle .
No el’et’tii uk da ak
карельский: людиковское наречие
Севернолюдиковский (кондопожский)
–
–
–
–
–
–
–
–
–
[Немая жена]
русский
–
–
–
–
–
–
–
–