Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Ivan Med’ved’ev
Ivan Med’ved’ev
карельский: собственно карельское наречие
Паданский
El’ettih
pappi da papad’d’a .Hyö kyl’vettih hernehtä .Heen hernehmooda rubezi syömäh , ei tietty ken syöy .Mänöy pappi karaulah .Tulou kondie .
– Midä , – sanou , – sie tiälä issut ?
Nyt lähet meilä yöksi .
I ottau papin matkah i vedi omah pezoh .Heilä rodih poiga Ivan Med’ved’ev .Poiga rubei kazvamah päivilöidä da čoosuloida myöt’e .Kun poiga kazvau suureksi , heen sanou papilla :
– Läkkä pois .
Pappi sanou :
– Heen ved’ tappau meet .
Poiga sanou :
– Ei tapa .
Heen loojitti pajassa kolme rauvast’a sauvua .Enzimäžen kun loojitti kolmepuudahizen dai sormiloin välissä katkai .Loojitti toizen kuuzipuudahizen dai katkoou .A kun sidä loojitti yhek sänpuudahizen dai ei voinun katata .
Hyö i lähetäh matkah .Tulou kondie vastah .Kyzyy :
– Kunne läksijä ?
Poiga sanou :
– Läksimä pois , emmä rubie elämäh siun kera .
Sillä kerdoo kondie poigah käzin .A poiga kun löi , löi raudazella sauvalla i tappo kondien .Sidä mändih papin kodih .A sielä papad’d’a eläy bohatasti .A kun Ivan Med’ved’ev syöy yl’en äijan , i heen rubei keyhtymäh .Heen se i papilla sanou :
– Kenen lienet tuonnun , kai l’eivät dai kaikki syöy .
Poiga sanou :
– Miun tähe el’gee keyhykkee , mie lähen pois .
I lähtöy mooilmah kävelömäh .Kulgou , kulgou dai tulou därven randah .Sielä istuu mužikka da ongittau .Honga on ongiroogana , mahol’ehmä sättänä , raudačieppi siimana .Ivan Med’ved’ev i sanou :
– On mužikalla vägee .
A mužikka sanou :
– Ëi miula äijä vägee ole , vot kun sanotah Ivan Med’ved’evalla on äijä vägee .
Poiga sanou :
– Ka läkkä sie miula vel’l’eksi , lähemmä mooilmalla .
Mužikka i lähtöy .Lähetäh , männäh , männäh , nähäh – mužikka kahta vooroo vassakkah plakuttau keegistä .Poiga sanou :
– Vot on mužikalla vägee , ni kahta vooroo vassakkah plakuttau .
Mužikka sanou :
– Ei miula äijee vägee ole , vot kun sanotah on Ivan Med’ved’evalla .
Heen i sanou :
– Ka ni läkkä sie meilä kolmanneksi vel’l’eksi , myö lähemmä mooilmalla l’eibee soomah .
Heen i lähtöy .Männäh , männäh , tulou pertin’e vastah .Sielä on tanhuo täyzi l’ehmee .Hyö otetah l’ehmä is’s’etäh dai jätetäh ongittajoo mužikkoo keittämäh , a toizet männäh l’eibee soomah .Kun mužikka sai rokan valmeheksi , duumaiččou : "Mintäh l’eivän käyjät viikossuttaneh "?Druk tulou savine n’eičyt , huumarella istuu , petkelellä riehkiy , haulla dorogan pyyhkiy , da ni mužikan kaiken lyöy , rokat d’uou dai lihat syöy , sidä järelläh manöy .Toizet veikot tullah , ka ei ole syyvä ni d’uuva .Jvan Med’ved’ev sanou , što "ei ole tolkuo hot’ godno looduh rokkoo keit’t’ee .Min’täh rokka on kuin astein pezendävezi "?
– D’uovuin , – sanou , – dai en voinun keit’t’ee .
Toissa peenä toos is’s’etäh l’ehmä i dätetäh vooron plakuttajoo keittämäh rokkoo .Toos kun rokan kiettäy , da ni tulou savine n’eičyt , huumarella istuu , petkelellä riehkiy , haulla dorogan pyyhkiy .Tuli da ni mužikan riehkiy , rokat d’uou , lihat syöy da ni mänöy pois .Tullah toizet veikot , ei ole ni syyvä , ni d’uuva midä , rokka kun pezinvezi .Toos is’s’etäh l’ehmä .Ivan Med’ved’ev i sanou :
– Että voinun rokkoo keit’t’ee , ni syömistä roodoo , a nyt mie d’een keittämäh , a työ mängee l’eibee tuomah .
Heen se i keittäy rokan , kaččou , ka tulou toos savine n’eičyt , huumarella istuu , pet’kel’ellä riehkiy , haulla dorogan pyyhkiy .Tulou dai rubieu rokkoo syömäh da keän se i tavottau , algau möuhie da ni lyöy pahanpäiväzeksi .N’eičyt lähtöy pagoh dai kaivoh uidiu .Veikot kun tullah , on murgina valmis , rokka valmis .Ivan Med’ved’ev i sanou :
– Työ että voinun roogoo loodie , a mie loojiin .
Ruvettih syömäh , syödih , dai Ivan Med’ved’ev sanou :
– Nyt rubiemma nuoroo punomah .
Punottih , punottih yl’en äijän , sidä män’dih kaivoh rannalla .Heen sanou yhellä :
– Män’e sie kaivoh .
Se sanou :
– En mäne .
Heen käsköy toista :
– Mäne sie kaivoh .
Dai se sanou :
– En mäne .
Heen sanou :
– Ka ni kun että män’e , ni mie iče lähen , no hot’ mie ollen sada vuotta , ni t’eilä pidäy vuottoo , i kun mie nuorasta l’ekahutan , ni štobi̮ nostazija .
Hän’dä i lassetah kaivoh .Heen mänöy toizella moolla .Mänoy , mänöy , tulou vaskine linna vastah .Heen mänöy vaskiseh linnah , sielä on vaskine n’eičyt .N’eičyt sanou :
– Kuin sie tänne tulit , vet’ meen t’otka on yl’en gordoi , lihoi lihoratka .
Heen sanou :
– Kuin tulin dai tulin , keree sobat da vuota milma .
Sidä mänöy , mänöy , tulou hobien’e linna vastah , hobiezessa linnassa hobien’e n’eičyt .Heen sanou :
– Oi , kuin sie tulit tänne , vet’ meen t’otka on yl’en gordoi , lihoi lihoratka .
Heen i sanou :
– Kuin tulin dai tulin , keree sobat da ni vuota milma .
Sidä toos mänöy , mänöy , tulou kuldane linna vastah , a kuldazessa linnassa kuldane n’eičyt .Kuldane n’eičyt sanou :
– Kuin sie tulit tänne , vet’ meen on t’otka yl’en gordoi , lihoi lihoratka , heen nyt tappau siun .No kun heen tulou silma tappamah , ni sie d’uo hänen vägevät l’ekarsvat i vettä pahe sijah .Kun heen tulou da vaibunuona magoou da kun siun kera toroomah tulou da sidä pyrgiy l’ebäydymäh , ni sie hän’dä lasse .Heen kun mänöy da vejet d’uou , hänel’dä dostalit veet lähetäh .
Ei proidin ni aigoo , kun jo t’otka tulou dai poijan dogadiu .Hyö toratah , toratah .T’otka i pyrgietöy l’ebäydymäh .Poiga laskietou .Heen kun mäni dai vejet d’uou dai dostalit veet kavotti .Kun tuli toroomah , poiga sraazu tappau hän’dä .
Sidä hyö n’eiččyön kera kai elot kerätäh dai lähetäh .Männäh da hobiezesta linnasta otetah kai elot dai tytär , dai vaskizesta linnasta kai elot dai n’eičyt otetäh da ni männäh nuoran luoksi .Enzimäzeksi sidou vaskizet elot , sidä vaskizen n’eiččyön , sidä biezet elot da ni hobiezen n’eiččyön , a sidä kuldazet elot da ni kuldazen n’eiččyön .Sidä iče sidoutuu .Kun vel’l’et nossetah , duumaijah što midä libo vielä on , dai kun nähäh , što on velli , hyö nuora poikki l’eikatah , i heen järelläh kirbuou .Sielä heen kävelöy , kävelöy , ei tiijä kunne i männä .Mänöy kuuzen alla , a yö on yl’en vilu .A puussa ollah orlan poigazet ilman moomuo .Heen heittäy pinžakan da kattau heet pinžakalla .Orla kun tulou huomuksella , sanou :
– Ken miun poigie tappau , ken miun poigie läpehyttäy ?
Poijat i sanotah :
– Elä kiruo moomo , elä , mužikka meet lämmitti , a muit’en olizima kuollun .
Orla sanou :
– Ken on sielä puun alla ?
Mänöy da kaččou , ka istuu mužikka kuuzen alla .Orla kyzyy :
– Ka midä sie olet t’eelä ?
A mužikka sanou :
– Vot s’enin da s’enin , da sih looduh : mie kai nossatin ylähäksi , a kun milma nossettih , da ni vel’l’et nuora katattih i mie därelläh langezin .
Orla sanou :
– Vot kun sie miun poigazie lämmitit , ni soo s’el’gäh .
Heen orlalla s’el’gah , orla l’en’dämäh , l’en’di , l’en’di i toi moon peellä .Heen kaččou , ka veikot viela sporitah , ei voijä veššoja jagoo .Vel’l’et n’e pöllässyttih , duumaijah : nyt tappau .A heen kun tuli dai ongijalla ando vaskizen n’eiččyön , hobiezen n’eiččyön ando vooron plakuttajalla , a iče otti kuldazen n’eiččyön , dai vielä el’etäh .
Ivan Med’ved’ev
карельский: собственно карельское наречие
Паданский
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Иван Медведев
русский
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–