Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Kultakalan starina
Kultakalan starina
карельский: собственно карельское наречие
Ребольский
Eletäh
ukko ta akka .Heilä ei ole ni ketä , kun kahen vain eletäh .Keyhänä hyö eletäh .Še ukkokonna on niin laiska , jotta ei kehtua ni mitä luatie .Akka vain emättäy ukkuo :
– Šie et kehtua luatie et ni mitä .Šentäh meilä ei ni ole ni mitä .
Tai karjuu ukolla :
– Mäne hot’a kalua onkita iltasekši , kun et ni mitä kehtua luatie .Hot’ šen hyvän luatisit .
Ukko lähtöy kalalla .Onkittau , onkittau , ei ni mitä kun šua .
Tai šopottau ičelläh : "No nyt še tuas akalla on karjumista .Ei še ušo , jotta en mie šuanun en ni mitä .Šanou , jotta tuas mie makasin hot’ min puun alla .Šuaha hot’ kuin pieni kala pitäis ".
Tai šuau ukko viimekši kalan .Kun kačahtau , niin kala on kultani , tai šanou še kala ihmisen kielellä :
– Piäššä pois milma veteh , ukko , niin mie luajin šiula äijän hyvyä .Kun tulet täh kohtah rannalla , kumarrat ta šanot : "Kuule , kultakalaseni ", niin mie heti šiih ni tulen .
Ukko piästäy šen kalan tai lähtöy kotih .Akka i šanou :
– Missä on kalat ?Tuaš , prot’uaka , šielä makasit , et kehannut onkittua .
– Šain mie , akka , kalan .
Šuuri oli še kala ta kultani .Pyrki še kala jälelläh järveh , ta mie otin ta lasin šen veteh .
– Mintähpä , prot’uaka , šenki lasit etkä voinut hot’ šitä tuuvva keitokši ?
– Ka hiän lupasi äijä hyviä luatie meilä .
– No kun niin ollou , niin mänei nyt kyšy siltä apuo .
Tahon , jotta olis meilä yllin-kyllin šyömistä .Mäne i šua .
Ukko mänöy rannalla , kumartau tai šanou :
– Kuule , kultakalaseni !
Tulou kultakalani tai kyšyy :
– No mi šiula , ukko , on tullut ?
– Akka šanou , jotta olis meilä šyyvvä kaikkie , mitä vain šuu šuvaččou .
– No mäne kotih , tulou teilä šyömistä yllin-kyllin .
Ukko tulou kotih .Kun on stolalla kaikkie , mitä vain tällä muailmalla on , a akka jo stolan piäššä hyvillä mielin šyöy .Eletäh huomeneh .Akka jo i šanou tuaš :
– No nyt pitäy šuaha , jotta koti meilä olis parempi kun čuarilla .
Ukko mänöy rannalla , tuaš ni kumartau šillä kalalla :
– Kuule , kultakalani !
Kala tuas ni tulou ukon luo :
– No mitä šiula on tullut nyt , ukko ?Mitä šiula nyt pitäy ?
Ukko šanou kalalla :
– Ka kun akka sahhotti talon paremman , kun ičelläh čuarilla .
Starikka tulou kotih .Vanhakši on starikka ta harmuakši tullun , a tuommoista taluo ei ole vielä nähnyn .
Akka hyvillä mielin kävelöy .Ukko niise joka paikan kaččelou tai ajattelou : "Nyt häntä pätöy eliä tai kuolla täh , kun tämä talo on näin hyvä ta kaunis ".
– Mäne nyt kalaš luo ta kyšy hyvie vuatteita : kost’amoja , tuflija , šuappuata .
Mänöy ukko järven rannalla ta tuaš ni kumartau šillä kalalla :
– Kuule , kultakalaseni !
– Mitäpä nyt pitäy ?
– Nyt kun akka sahhotti kaikenmoista hyviä vuatetta : kost’amoja , tuflija , paikkoja , šuappuata .
– No mäne kotih , tulou teilä vuattiet paremmat kun čuarilla .
Tulou ukko kotih , kun on tullun vuatetta niin äijä ta niin hyviä , jotta hyö ei ole i kuultu ei jotta nähty .Eletäh tuas huomeneh , tai šanou akka ukolla :
– No pitäy nyt meilä kultaokorotta ta kolme kultapetrua .Kaččosima hot’ niitä täššä , kun ei ole mitä ruatua meilä .
Ukko i vaštuau akalla :
– Äijä šie , akka , rupeit sahhottimah , jo nyt myö näillä tulisima toimeh , vielä enämpi kun toimeh .
– Mäne , mäne ta luaji mitä šiula käšetäh !
Piti ukon lähtie tuaš rannalla .Kumartau ukko tuaš kalalla :
– Kuule , kultakalani !
Tai tulou kala :
– No mitäpä nyt pitäy ?
– Ka sahhotti nyt akka kultaokorotat kultapaččahijen kera ta kolme kultapetrua ikraitais okorotašša .
– No mäne ukko kotih .
Tulou teilä kultaokorotta ta kultapetrat .
Tulou ukko kotih .Ne petrat kun niin kisatah kultaokorotašša – kaikki kultakarvat läikytäh .
Eletäh tuaš .Heilä nyt on oikein hyvä elämä .Akka tuaš ni šanou :
– Mäne kalaš luo ta šano , jotta antais kala miula helmankantajan , jotta ei veteliiyvyttäis nämä uporkat muata myöti .
– Ole jo nyt , akka , vähemmällä !
– Mäne , mäne ta luaji mitä šiula käšetäh !
Mänöy ukko järven rannalla , kumartelou :
– Kuule , kultakalaseni !
Kala tulou :
– No mitäpä nyt vielä pitäy teilä ?
– Ka nyt sahhotti akka helmojen kantajan , jotta ne sulkkuuporkat ei veteliiyvyttäis muata myöti .
Kala kun niin hyppiäy , kaikki vesi noušou ylähäkši :
– No mäne , ukko , kotihisseš !
Mänöy ukko kotih .Kaččou , niin ei ni mitä enämpi ole .On vain še entini paha šavukämppä .Mänöy perttih , akka istuu , itköy hölpöttäy .Šanou ukko akalla :
– No , äijä piti šiula , liika äijä piti !Ite nyt ruireta mi šiula pitänöy .Šait nyt kaikki päiväkši .
Ših hökläh jouvvuttih elämäh .Šiinä nyt eletäh tänäki piänä ta vieläi kotvan huomenaki .
Kultakalan starina
карельский: собственно карельское наречие
Ребольский
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Сказка о золотой рыбке
русский
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–