Texts
Return to review | Return to list
Šanapolvet da aforizmat. 2. I-M
history
May 17, 2023 in 13:26 Нина Шибанова
- created the text
- created the text translation
- created the text: I dohtarit kuollah i čuarit kahta igie ei eletä. I pieni kando rejen kumuau. I tuulda pellošša ei nähnyn. I veještä kuiva noužou. Iembiäh panet, lähembiädä otat. Igä elättävä ei kun peldo proijittava. Igä elättävä eule poikin pellon proijittava. Igä iččiedä nagrau. Igä lizenöy, a vägi hubenou. Igähine briha. Ilman iskijät, muan nylgijät. Issu peržielleh. Istuu kuin kuulaš. Itku keyhän kiugualla, laulu bohatan talošša. Izännättä kodi sirotina. Izännättömäldä koilda katoš langieu, emännättömäldä – perti jähtyy. Jalgapohjat kubissah, ših rukah karrata himottau. Jallat koppai da hyppiämäh. Jallat ollah kuin hukalla kerossa. Jauhovärčillä täpšätty. Jogo linnulla oma pežo kallis’. Jogo šanan iččieh ottau. Jogo tuuli oččah tuulou. Joudava pappi i važan rissittäy. Juou, kuin šoržan peržien šyödyöh. Juuretta i kargie heinä ei kažva. Jäniksen nahkalla perže paikattu. Kabu kaglua ei katkua. Kačaha omih pordahih, šidä jo i suattoloiksi mäne. Kaččou kuin lehmä uudeh verejäh. Kačo, broni šuuh lendäy. Kagla kuin pagla. Kaiken pellon rissittelin. Kaiket kivet šiula kumarrellah, konža omah muah tulet. Kaikki aziet leviälleh. Kaikki elot kindahan peigalošša. Kalakukko kahekši. Kalat huogehet, a liemi i šidä ei makša. Kammuo hyviä hyvyten, palvuo pahua pahuten. Kampih panna. Kanžan kattilla šagiembi. Karva paha, taba vielä pahembi. Karvalla myödäh silitellä. Kassa hardiella happani. Kassa kadajane, perže pedäjäne. Kaunis kuin kaššaheinäne. Kaunis velga makšuan. Kazakka rigenemmä päiväzeh kaččou. Kazie elä pane kalua vardeimah. Kazin elännällä eletäh: kiugualla, laučalla da kravattih. Kellä kiäššä, šillä i käržäššä. Kellä kieli libie, šillä eliä kebie. Kellä nenä novešša, že i šeppä. Kellä piälakka ruadau, že puolella viällä eläy. Kellä pitkä kieli, šillä lyhyt haju. Kellä voi puašša, šillä i huoli piäššä. Ken ei šuače hiirdä, že kazie pidäy. Ken elošša, že i huolešša. Ken kargieda ei šyönnyn, ei tiijä tolkuo i magiešta. Ken kuin mahtau, že niin i ahtau. Ken kuin mahtau, že niin i auttau. Ken midä eččiy, že šidä šuau. Ken šyömäššä rutto, že i ruadamašša rutto. Ken tyhjäštä šiändyy, že i kiändyy. Kenen nuotta, žen i kalat. Keräyvyttih rujot da rammat. Kerda keyhällä kakkarua šyyvä, štobi pardua myöt’ vuodais’. Kerda šanuo, da igä muistua. Keruo kučuttau. Kežällä kossalla et niitä, niin talvella vembelellä rubiet niittämäh. Keviätvihma kažvattau, šyvyšvihma hapattau. Keyhä kahen verran ruadau, a laiskana kuolou. Keyhällä eu spuasti keyhiä. Keyhän velga eu viikokši. Kiännä aizаt. Kiät, kun haravat, nagole iččieh päin haravoičet. Kieletöin kello ei zvoni. Kieli ei vaibu. Kieli hänellä šoittau. Kieli kulkulageh puuttu. Kiindie kukkaro. Kiistahizet länget niššan lyötetäh. Kirveš kiäššä pyzyy. Kiven i kannon läbi mänöy. Kivi kova da i že kuluu. Kivine šiämi. Kodi pengerettä – eläjä kengättä. Kohti kiduo ravissa. Koira haukumatta i leibäpalua ei poluči. Koirane rubieu kodie vardeimah, a kazine hiirilöidä pyydämäh. Koissa i šeinät paissah. Kol’čazella eu n’okkua, dorogalla – piädä. Konža hevon perže ummistuu. Kopeikkazin i rubl’a keräydyy. Korva kuulou, šilmä nägöy, a šiämi čuistvuiččou. Korvat lummai. Kriičkuja puu viikomman eläy. Kugali katetta, šigäli i jalgoida oijenna. Kuhl’aš peldoh, lampa pertih. Kuin elät, niin i kuulut. Kuin Jumalalla šellän tagana. Kuin kana kuabieloissa. Kuin tinua jalgoih valettu. Kuinolgah piäššä täštä päiväštä piäličči kočahtua. Kuiva luzikka šuun lyöttäy. Kuldagora vaštah. Kuluttua aigua. Kumbazeh lepikköh griba kažvo, ših i happanou. Kumbazeh puuh olet šivottu, šidä i buššet. Kumbazešša veneheššä issut, šidä i šouva. Kummat käzissä. Kun eu maltuo, nin omua et šua. Kuni avokero kaččoliečou, šini ounaš ongurdau. Kuni jalgane kapšau, šini šuuhut n’apšau. Kuni stolašša, šini i ruajušša. Kunne yöt, šinne i unet. Kuolieda et elauta. Kuudoman pöngä. Kylän ilo, koin kondie. Kylvämättä leibä ei kažva. Kyven kylän virittäy. Kyynel’ i kullašta läbi tippuu. Kägy juuttu ozran ogahazella. Käzin keškeh kado. Ladvašta puuh et kabadi. Lainottuo palua et myöššytä. Laiska luu kivistäy. Laissan hebozen regi ei jiä vedämättä. Lašta opašša kuni poikki lauččua venyy. Lehmällä maido turvašša. Leppä lepäldä vigua nägöy, a iččielläh pahka kylleššä. Libie kuin matikka. Liennöy ožua, lieu lämmindä i kežiä. Liiga lekkujalla ei kuin kiugualla istujalla. Lindu laululla iččiedä šomendau. Linnašša kaikki hinnašša. Liävän oven šalbuat, mieron šuuda et. Luadie omua neniä myöt’. Luaji hyvin, pahoin iče mänöy. Luzikalla annettu, a pavarčalla ammullettu. Lyhennä šarvet. Lyhyt matka da pität kerävöt. Lyhyttiä kielen ladvua. Lymmytä raudua, kuni on kuhma. Läbi längilöistä mäni. Läksi päiväkši da kado ijäkši. Löydi kotta čun’an. Magieldi šyöy da kargieldi eläy. Maguau, äš šavu peržekšistä noužou. Maltan buravan da taltan. Meren tagana lämmin, a koissa lämbymembi. Merie iemmä kalah ei pie männä. Mi humalašša kielellä, že humalatta mielellä. Mi kagras’t’a, že lašta. Mi mieleššä, že i kieleššä. Mi väliän tulou, že väliän i uidiu. Midä hydäjät, ali eglistä päiviä ečit? Midä ilmašša, šidä i unissa. Midä kuuluu? Ieštä tuulou, taguada helmua häilyttäy. Midä läpötät, šidä i näčötät. Midä viäristeliečet, mäne kun läksit. Mie šiula ožutan mistä kana kužou. Mieletöin panou, a kieletöin vedäy. Mieli hyvä, a kakši parembi. Mieli mieldä ei riko. Min suissut, žen vain i eissyt. Min’n’a on mierošta otettava: mytyš popadiu. Mintän olet hieššä? – On samvuara ieššä. Missä hoikka, šielä i poikki. Missä kibu – šielä käzi, missä mieli – šielä šilmät. Missä on? – Tuulen šelläššä. Miula hammaš luuhine, hiirellä nagrehine. Monella izännällä i koira häviy. Muamon kavotat i armot kavotat. Muamon vičča on villane. muattišalku. Muatko elännän tervai. Myttyöt aijat, ženmuozet i paijat. Myttyöt verejät, ženmuozet i eläjät. Mytyš kando, muozet i vežat. Mäne hevolla peržieh. Mäne hevon hännän alla. Mäne hevon hännän alla härkimäkši. Mäne hevon peržieh.